Suomen Ajokoirajärjestö

Ajokoiraurokseni on ajanut useita kertoja tälle syksyä hirveä. Miten tavasta pääsisi helpoimmin eroon? Aikaisemmilla koirillani kyseistä vaivaa ei ole ollut.

sähköä!!

Oletko kokeillut sitä kissallekin, kun olet saanut ajamaan?

Kape kirjoitti:Oletko kokeillut sitä kissallekin, kun olet saanut ajamaan?

kyllä kyllä

suoraan kysymykseen suora vastaus!!!!asettelit kysymyksesi väärin,kun kysyit,miten pääsee HELPOIMMIN eroon

SS:lle joo laitontahan se on.mutta sitä ne kuitenki käyttää,jos vaivasta haluaa päästä nopeasti eroon.

Mikäli haluaa saada koirasta metästyskaverin, eikä esinettä joka ajaa haukkuen jänistä/kettua, niin helpoin tie koulutuksessa ei välttämättä parhain. Omille meni nopeasti päähän torumisen ja nuhtelun keinoin.

jänes kirjoitti:Mikäli haluaa saada koirasta metästyskaverin, eikä esinettä joka ajaa haukkuen jänistä/kettua, niin helpoin tie koulutuksessa ei välttämättä parhain. Omille meni nopeasti päähän torumisen ja nuhtelun keinoin.

kyllä kuuliaiselle koiralle menee oppit parennin perille.joilleki koirille pelkkä toruminen ei riitä.olen tavannut sellaisen koiran,joka torumisen ja nuhtelun jälkeen alkoi ajamaan hirveä mykkänä.koiralle riitti pieni näpy, ja se oli siinä.

Kyllä se oppii olleen ajamatta hirveä. Isännästä/Emännästä se on kiini.

Jos nuori koira ajaa vain pätkän ( < puoli tuntia ja tulee pois ) nuoruuden innoissaan niin uskon sen jäävän pois lähes omia aikojaan, kunhan saa miellyttäviä kokemuksia jäniksen ajosta.
Minullakin on tällä hetkellä 1,5 v uros, joka irtilaskun jälkeen painaa kauhialla hypyllä puoli tuntia hakematta oikeastaan mitään. Usein on näillä kierroksilla sattunut hirvi eteen ja aina on "saateltu" naapuriseuran puolelle. Samoin saattaa käydä, jos on pitkän aikaa hakenut ilman yöjälkiä. Aikaisemmistakin koirista on useat jossakin (kehitys)vaiheessa ajaneet pätkiä hirveä ja kaurista viime vuosina pitemmästikin, mutta todellista ongelmaa ei sorkkaeläimistä ole tullut. Jos lähdet ajoon "mukaan", niin saatat haluamattasi vain rohkaista nuorta koiraa jatkamaan ( ei se väliin ja torumaan pääsy ole helppoa ). Jos koira lopettaa kohtuullisessa ajassa ja palaa isännän luo, niin yritetään jatkaa jäniksen hakua muina miehinä.
Jos koira ajaa hirveä suurella innolla naapuripitäjiin ja sitä joutuu tutkan avulla etsimään tuntitolkulla, niin ongelma on olemassa. Auttaakohan siinä edes "kissasähkö" ??

Vaiva alkaa hellittämään. Useampaan viikkoon ei ole hirviajoa sattunut, vaikka niitä on maastossa selkeästi ollut.