Sivu 1, 3:sta

Uroksen jälkeläismäärä

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 5:45 pm
Kirjoittaja marksi
Kuinka paljon uroksella saisi olla jälkeläisiä,milloin sanotaan STOP. Jälkeläismäärä, laatu, jatkuuko jalostukseen käyttö vielä vai ei. Millainen olisi järkevä vaihtoehtomalli suomeen ?

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 7:14 pm
Kirjoittaja calle
Joku selvä raja pitäis ehdottomasti löytää !! Mikä se raja on, hmmmm löytyy varmasti monta vaihtoehtoa riippuen keltä kysyy. Mutta minun mielestä pitäis ensinnäkin saada käyntiin joku seuranta menetelmä. Esimerkiksi uros saa astuttaa vaikka 5 narttua ja näitä pentueita seurataan. Jos pentueissa tulee esille jotain vikoja niin pistetään jarrut päälle, jos ei astutukset saavat jatkaa siihen maksimi jälkeläis määrään!
Tää olis vaikeata toteuttaa mutta , mutta kun jälkeläis määrä menee , sanotaan nyt esimerkiksi parin kolmeen sataan niin ei se minun mielestä o hyvä :roll:

Re: Uroksen jälkeläismäärä

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 7:18 pm
Kirjoittaja eräs
marksi kirjoitti:Kuinka paljon uroksella saisi olla jälkeläisiä,milloin sanotaan STOP. Jälkeläismäärä, laatu, jatkuuko jalostukseen käyttö vielä vai ei. Millainen olisi järkevä vaihtoehtomalli suomeen ?

Sama käytäntö kuin Ruotsissa 10narttua ja Stop ja toimii.

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 8:01 pm
Kirjoittaja -Tara-
¤¤¤

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 8:04 pm
Kirjoittaja Vieras
Miten niin vanhoilla päivillä? 2-3 vuotta riittää näyttämään periyttämisen tason.

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 8:09 pm
Kirjoittaja -Tara-
¤¤¤

ViestiLähetetty: Ti Heinä 25, 2006 8:20 pm
Kirjoittaja Vieras
-Tara- kirjoitti:Jossakin taisi olla puhe juuri siitä jalostusiästä, joka voisi uroksilla olla siinä 4 v. paikkeilla


Missä tämmöistä puhetta?

ViestiLähetetty: Ke Heinä 26, 2006 3:42 pm
Kirjoittaja Vieras
Vois olla hyvä ajatus luoda samankaltainen siitosuroslista kuin beaglejärjestöllä, (http://www.beaglejarjesto.fi/tietokanta/index.htm) jolla ei rajoiteta vaan ohjataan urosten jalostuskäyttöä. Onhan meillä toki myös osaavat jalostusneuvojat.

ViestiLähetetty: Pe Heinä 28, 2006 6:37 am
Kirjoittaja Räppäri
Kyllähän tuossa jonkinlainen raja olisi hyvä olla. Kun kahtelee näitä takavuosien "tähtiä" tai himoköyrijoitä kuten Poku, Urja ja Jetro niin ihan tolkuttomia jälkeläismääriä ja vielä kauemmaksi kun mennään niin Kasken Hai, 935 jälkeläistä, niin ei ole paljon päätä pakottanut.
Vielä kun kahtoo noitten parin koiran lonkkaindeksit niin eipä ole ihme jos puhetta lonkista riittää.
Kuinka paljon menee hyviä KVA koiria ilman yhtään jälkeläistä kun ei ole omistajat kovin innokkaita mainostamaan?
Tässäkin on suuri vastuu kasvattajilla, sortuuko mainoksen uhriksi ja luottaa että penikat menisi kaupan kun mannekiinilla töräyttää vai ottaako riskin ja astuttaa hyvällä, vaikka hieman tuntemattomalla koiralla (ja mielellään uroksella :P )

ViestiLähetetty: Pe Heinä 28, 2006 6:44 am
Kirjoittaja Vieras
Räppäri kirjoitti:Kyllähän tuossa jonkinlainen raja olisi hyvä olla. Kun kahtelee näitä takavuosien "tähtiä" tai himoköyrijoitä kuten Poku, Urja ja Jetro niin ihan tolkuttomia jälkeläismääriä


Kyllä, mutta näiden koirien jälkeläisistä löytyy tämän hetkinen parhaimmisto. Niitä tulee käyttää jalostukseen harkiten.

ViestiLähetetty: Pe Heinä 28, 2006 6:59 am
Kirjoittaja Räppäri
Siinä olen samaa mieltä että tulee käyttää harkiten mutta tuommoset yli 500 jälkeläistä ei ole kyllä harkittua käyttöä.
Joku 100 - 200 jälkeläistä varmaan riittää, tuskin mikään koira niin korvaamaton on että sillä pitäisi kaikki nartut ja sahapukit astuttaa.
Ennen alkais kahtelemaan hyvän periyttäjän hyviä poikia. Eikös se niin ole että pojasta polvi paranee?

ViestiLähetetty: Pe Heinä 28, 2006 7:06 am
Kirjoittaja Vieras
Räppäri kirjoitti:Ennen alkais kahtelemaan hyvän periyttäjän hyviä poikia. Eikös se niin ole että pojasta polvi paranee?


Aivan. Tätä juuri tarkoitin parhaimmistolla. :wink:

ViestiLähetetty: Pe Heinä 28, 2006 12:49 pm
Kirjoittaja Mauno
Tuosta jälkeläismäärästä sen verran, että jos on vaikka 50 jälkeläistä ja vain yksi käy kokeessa ja loput vain kehuvat koiriaan niin siitä uroksen periyttämisestä ei ota kukaan selvää. Reppumiehiä lienee enemmistö suomenajokoiran omistajista. Sitten kun tämä mainio uros huomataan niin koiruus pötköttää jo haudassa! Ja pojilla on tietysti vielä puutteelliset meriitit.Tämä on tätä.Kasvattajien pitäisi olla rohkeita, eikä aina odottaa uroksen valioksi tuloa. Toisaalta pennun ostaja katsoo, että eihän tuo isä ole edes kva ja jättää kaupat tekemättä. Että näin!

räppärille

ViestiLähetetty: Ma Elo 07, 2006 12:06 pm
Kirjoittaja Vieras
kattops niitä pokun ja urjan ajopuolen periyttämis tilastoja lonkkien siasta vai ymmärrätköhän niistä mitään