Hyödynnätteko BLUP-indeksiä?

[kalkkis]

Minun mielestäni koetapahtumassa pitäisi kerätä tietoa suomenajokoiran perimässä olevista käyttöominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia indeksin tulisi kuvata mahdollisiman luotettavasti, onkohan näin? Ihmettelen myös, että mitähän yhteistä koiran perimällä ja kokeisiin tuloikäindeksillä tai kokeisiin tuloindeksillä on? En ole nähnyt yhdenkään koira tulevan kokeisiin ennen kuin sen omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö tuo koiran kokeisiin. Elikkä väitän, että vaikuttavin tekijä tähän tapahtumaan on omistaja eikä koiran perimä.

[Ruippa]

Minun mielestäni koetapahtumassa pitäisi kerätä tietoa suomenajokoiran perimässä olevista käyttöominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia indeksin tulisi kuvata mahdollisiman luotettavasti, onkohan näin?

Indeksit on varmaan yhtäluotettavia, kun tuomarikunnan arvostelu.

Ihmettelen myös, että mitähän yhteistä koiran perimällä ja kokeisiin tuloikäindeksillä tai kokeisiin tuloindeksillä on? En ole nähnyt yhdenkään koira tulevan kokeisiin ennen kuin sen omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö tuo koiran kokeisiin.

Jos koirassa on "ainesta". omistaja tuo sen kokeisiin nuorena, ajamattomia nuoria ei kannata kokeisiin tuoda, tai jos haluaa vain hyvät indeksit, niin sitten voi maksaa kalliit koemaksut ja tuomareitten "eväät"
Toisaalta pitkäkoehan tehtiin juuri sitä varten, että ,koirat tulisivat aikaisemmin "kokeilemaan" kykyjään.

[kalkkis]

Koekoiria keskimäärin n. 15%:ia rekisreröintimäärästä. Väittääkö Ruippa, että loput 85%:ia, joista suuri osa on tosi metsästäjillä, ovat huonoja ja kokeisiin kelpaamatomia yksilöitä. Minä uskon, että siellä on voimavara suomenajokoiran jalostukseen. Eivät koekäynnit muokkaa, muuta eivätkä vahvista koiran perimää. Koekäynnit tässä muodossa antaavat vain hataraa tietoa kovin pienestä määrästä koiria ja niitä hyväuskoiset kuvittelevat keskitasoa paremmiksi koiriksi ja periyttäjiksi.

[Ruippa]

En väitä mitään, tuo sama 15% tai alle voidaan laittaa rajaksi mille tahansa asialle. Huippukoiria on noin 15 %, d-lonkkaisia alle 10 % , samanverran hakulöysiä ennen oli 5-10 % puutteellisella innolla varustettuja , samoin ajolöysiä.
Kysymys kalkkikselle, millainen on tosi metsästäjä? Itse olen vielä työelämässä mukana ja kävin kolmella koiralla noin 110 päivää jahdissa, tai tuomarina. Päivän pituus vaihteli 5-11 tuntia, riippui koirasta (tai kokeesta). En silti pidä itseäni tosi metsästäjänä...

Minä en usko, että niitä kokeissakäymättömiä 85 % tullaan kovinkaan paljon käyttämään suomenajokoiran jalostukseen. Koekäynnit nimenomaan muokka sitä, mihin suuntaa ja mitä koiria tullaan jatkossa käyttämään; syy, saman pentueen äärilaidat ovat tuskin sukua toisilleen. Vain parhaimmat saavat elää.
Vastauksen löydät kun luet tuolla toisella palstalla olevat kirjat.

Koekäynnit tässä muodossa antaavat vain hataraa tietoa kovin pienestä määrästä koiria ja niitä hyväuskoiset kuvittelevat keskitasoa paremmiksi koiriksi ja periyttäjiksi.

Minkäslainen parannusehdotus kalkkiksella on edelläolevaan "väittämäänsä"?

[kalkkis]

Isäuroksista on ollut yli 60% kokeissa käymättömiä. En tiedä onko tilanne paljon muutunut. Veikkaan, että narttujen osuus on suurempi.

[voittos]

Muutama on kysellyt, miten eri indeksit vaikuttavat toisiinsa. Tulevaisuudesta en tiedä mutta menneisyydestä jotain. Tässä hieman "yhdistelmiä".
Hyvä lonkkaindeksi on heikentänyt kaikkia muita mutta ei into- ja herättelyindeksiä.
Hyvä hakuindeksi ja suuri korkeusindeksi kuuluu koirille, joilla muutkin indeksit ovat hyviä.
Hyvä ajopisteindeksi ja luonneindeksi samassa koirassa ovat harvinaisuuksia. Ajopisteindeksissä on "herättelyindeksiä" laskennallisesti keskimäärin 13-19 indeksipistettä (Ruipalle tiedoksi) laskutavasta riippuen.
Hyvä intoindeksi "näkyy" vain parempana hakupisteindeksinä - ei muuten.

Vaikeimmin ollut yhdistettävissä seuraavat:
hyvät lonkat ja hyvä haukku,
hyvät lonkat ja hyvä luonne,
hyvät ajopisteet ja hyvä luonne,
hyvät ajopisteet ja vähäinen herättely.
Näissä on siis käynyt niin, että toiseen satsaamalla on toisessa hävinnyt.

Ajokokeisiin viety herkimmin koiria, joilla hyvä menestys näyttelyssä tai/ja hyvä haukku. Hyvä haku- ja ajopisteindeksi yhdistyvät ajokokeiden nuorena aloittamiseen ja herättely on sitä heikentänyt.

Suurimmat erot kärki- ja häntäpään jalostuskoirilla indekseillä mitaten näyttävät olevan luonteessa ja lonkissa. Pienimmät haussa, haukussa ja innossa. Siksi heitin jo aiemmin jalostusajatuksena heikkouksien välttämisen huippuindeksien hakemisen sijasta.

Tässä osaltani kaikki tästä aihepiiristä. Siirryn kesäsempiin asioihin.

[Mehtäjänis]

Mitä tarkoittaa "korkeusindeksi" käytännössä?
Liian korkeita? Sopivia? Pieniä?

[Ruippa]

Ajotaito indeksi pitäis jakaa siten, että näkyis erillisenä indeksinä syys-lokakuu, marras-joulukuu ja tammi-helmikuu. Sillä saatais esille se, millainen koiran nokka todellisuudessa on, eli milloin se ajaa parhaat tulokset.
Koiran kunto on omistajan asia, se ei vaikuta koiran hajuaistiin. Silloin vois sääntöjen ajotaitonumerokin olla 1-5, erot tulisivat varmaan esille.

Astutuskausi tulee kohta ajankohtaiseksi, monet miettii jo yhdistelmiä ...

Oliskohan tämäntapainen jako mahdolliista tämän vuoden blub -indeksejä laskettaessa?

[Kasperi]

Taulukot eivät vain koskaan kerro niitä v-mäisimpiä ominaisuuksia joita noistakin löytyy.... hirvenajot ja muut temppuilut. Mikäpä siinä. Onhan nuita mukava katella mutta en tunne yhtään kasvattajaa jotka valitsee uroksen blupin perusteella. Otan toisen koiran kasvamaan ja kaikilta joilta oon kysynyt blup asiaa nauravat paskaisesti. Miksi??? Kuitenkin he kasvattavat maan kärkikoiria.

[Ruippa]

Taulukot eivät vain koskaan kerro niitä v-mäisimpiä ominaisuuksia joita noistakin löytyy.... hirvenajot ja muut temppuilut

.
Sitävarten on ajokokeen arvostelukortissa ruksi 60, vai unohtuuko se ruksata, jos koiranomistajalla on "hyvät" evväät

Otan toisen koiran kasvamaan ja kaikilta joilta oon kysynyt blup asiaa nauravat paskaisesti. Miksi ???

Kuuluvat siihen ihmisryhmään, "jotka eivät mattoja tamppaile, on naisten hommia". Kuitenkin , kun kukaan kaveri ei oo näkemässä tekevät paljon muitakin kotihommia mattojen tamppauksen lisäksi.
Samoin yrittävät myös blub-indelsillä parantaa kasvatustyötään, mutta eihän sitä kaverille esson baarissa kerrota.

Kuitenkin he kasvattavat maan kärkikoiria

. Hyvä näin, montako oli kilvassa?

[Repun täyttäjä]

Kysymys Voittos kun olet tutkinut koirien sukulinjoja, niin onko mahdollista, että 60-luvullta on jäänyt käyttämättä hyviä ajokoirasukuja siitokseen, kuten jotkut vanhat ajokoiramiehet koiriansa muistelee, vai polveutuvatko nykyiset koirat vanhoista koirasuvuista.

[voittos]

Kyllä hyvät geenit 60-luvulta on hyvin kierrossa nykykoirissa. Osa vain on ollut sellaisia, että hyvyys ei ole periytynyt tai jokin vika on jälkeläisissä noussut liikaa haitaksi, joten nimekästä omaa linjaa ei ole syntynyt. 60-luvun koirissa on eniten linjasiitosta juuri Vinha Seppoon. Ja hyvälläkin menestyksellä. Tietysti muitakin linjasiitoksia oli esim Hiivan Saku ja Hopun Iiro.

Minusta kettukoirien jalostus on selvästi rikastuttanut valikoimaa.

Pitäs kehittää indeksi myös ketun ja sorkkaeläimen ajolle. Näkis siitä koiran herkyyden ko. elukalle. Se olis nykyään helppo homma ja palvelis narttujen omistajia urosvalinnoissa sekä pennunostajia.

Joulurauhaa,

[metsässä]

Kyllähän monen ajokoiran perimä ja linja olisi jäänyt hyödyntämättä,jos kettua ei ajatettaisi Suomenajokoiralla.
Jos koira ei jostain syystä sovellu jäniksen ajoon,niin kannattaa ehdottomasti kokeilla sitä ketulle.
Monelle ei tule mieleenkään tällainen vaihtoehto,ja hyväkin kettukoira voi näin poistua jalostusrintamalta kun sitä ei välttämättä jänis kiinnosta pätkän vertaa.

Tuo Voittoksen sorkkaindeksi olisi mielenkiintoinen.
Miksi ajolöysyysindeksiäkään ei ole olemassa.

Hyvää uutta vuotta,ja viettäkää ensivuonna aikaanne mad.paljon metsässä.