Ketunajokokeiden lisähaku

[kalevi rytky]

Onko nykyisen käytännön suosimalla lisähaulla mitään merkitystä ? Koira lasketaan irti esim. todetulle yöjäljelle ja koira etennee jälkeä pariminuuttia se todetaan riittäväksi jonka jälkeen koira pois ja keskuspaikalle kehumaan intoa. Koiran kieltäytyessä työskentelemästä todetaan jälki liian vanhaksi eikun autoileen ja tuoreempaa jälkiä etsimään, into koiralla kaikesta huolimatta kiitettävä. Työskentelyaikaa koiralla käytettynä noin kolme tuntia. Sääntöjen mukaan kiitettävään hakuun vaaditaan aikaa 100 minuuttia ja matkaa 5 km tai yli, joka edellyttäää noin 3 km tuntivauhtia onko se ripeää hakua normaali olosuhteissa ? Väsyykö koira edellisen kaltaisessa juoksentelussa ? On toki vauhdikkaitakin hakijoita jotka etenee yli 5 km vajaassa tunnissa mutta eivät saa juuri koskaan kiitettävää hakunumeroa liian nopeasta ja lyhyestä hausta johtuen, aika on valttia ei koiran työskentelyn tehokkuus Lindille; 1970 luvulla ja 1980 luvun alussa on lampureista, hirvenajureista ja rapalöysistä, laiskoista raakkeista joita ei jäniksenajo kiinnostanut yhtään kehitelty ns. kettukoiria, koska ne olisi muuten pantu monttuun. Kettukoiran nimitykseen riitti, kun ei varmasti ajanut jänista ja haukku riittävästi hakiissa.

[Lind Marko]

Kalevi Rytky "rykäisi":
-"Lindille; 1970 luvulla ja 1980 luvun alussa on lampureista, hirvenajureista ja rapalöysistä, laiskoista raakkeista joita ei jäniksenajo kiinnostanut yhtään kehitelty ns. kettukoiria, koska ne olisi muuten pantu monttuun. Kettukoiran nimitykseen riitti, kun ei varmasti ajanut jänista ja haukku riittävästi hakiissa."

OMA KOMMENTTI:
- JOS näin olisi ( noin niin kuin hypoteettisesti, tiedäthän ), niin tällöinhän nykyiseen kettukoirakantaan syyllisiä olisivat jänismiehet: eikö nuo mainitsemasi rapalöysät ja laiskat koirat olleet juuri ns. jäniskoirasuvuista - olihan niitä alussa kokeiltu jäniksille, vink

* NO, onneksi asia ei kuitenkaan ole kuten Rytky ymmärtämättömyydessään jälleen kerran "rykäisi", sillä todellisuudessa koko suomenajokoiran jalostus on kehitelty aikoinaan myös hyvistä kettukoirista; tämän tietäisi Rytky (kin) jos olisi tutkinut ajokoiran jalostushistoriaa - jota siis selvästikään ei ole tehnyt

TIEDOKSI:
"Herra Maexmontan oli itse innokas metsämies, ja hänet nimettiinkin aikanaan Suomen Metsästyskuninkaaksi. Hänen teoksessaan sanotaan Suomessa olleen 1800-luvun alkupuolella lähinnä Saksan ajokoiria muistuttavia, myös kettua hyvin ajaneita koiria..."

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

KAIKILLE MIETITTÄVÄKSI:

- mistä lie johtuu, että vuosittain arvokokeissa maassamme suljetaan niin haku kuin ajolöysyydestäkin JÄNISSUKUISIA KOIRIA? Miten on mahdollista, että arvokokeisiin ASTI pääsevät jo käyttövalion tittelin omaavat RAPALÖYSÄT jänissukuiset koirat (eikö löysyyttä muka olla huomattu normaaleissa "kyläkokeissa", vai eikö sitä olla tarkoituksella huomioitu... hmmm)

...ehkä Rytky voisi "rykäistä" tähänkin jotain... hmmm

[Lind Marko]

Joku ehdotti tässä keskustelussa, että jänissukuja sekä kettusukuja tulisi yhdistää. Minä olen kasvattajana niin tehnyt, joten KAIUTTIMET KAAKKOON - (näin komeasti viedään kun isä jänissukuinen ja emä kettusukuinen)

Kts. ja KUUNTELE:
https://www.youtube.com/watch?v=aoJZiUtMIzc

ps. Tämä koira vie myös jänistä TULISESTI: viewtopic.php?f=3&t=12273 ... toisin kuin siskonsa (kts. https://www.youtube.com/watch?v=gXZnoyfR68A ), jonka ajatin tänä kautena kettuvalioksi (kts. http://suomenajokoira.nettisivu.org/wp- ... I-2015.jpg )

...joten ei minulla HYVIÄ JÄNISSUKUJA vastaan mitään ole, kunhan ne on hyviä ja niitä voi käyttää jalostukseen

[kalevi rytky]

Elä vertaile ajokoiria "kettukoiriin". KEAJ kokeissa jos noudatettaisiin tiukasti sääntöjä ja ohjeita varmasti noin 90% koirista menisi sulkuun hakulöysyydestä. Sen minä tiedän hyvin, että hakuköysyydestä niin jänis, kun kettupuolellakin on koko koehistorian ajan kerätty väärää tietoa hakulöysyydestä. En tiedä voittaako järki koskaan tässäkään, että arvosteltaisiin koiran ominaisuutta eikä aikaa.

[Lind Marko]

Jos asia olisi noin kuten Rytky taas "rykäisi", niin silloinhan se tarkoittaisi sitä, että kettukoesäännöt ovat kyllä hyvät - mutta niiden tulkitsijat (tuomarit) eivät noudata niitä. No, ehkä asia on selitettävissä siten, että usein tuomareina on ns. jänismiehiä jotka ovat tottuneet löysyyteen, eivätkä siksi tahdo toimia sääntöjen vaatimalla tavalla, saatikka että pitäisivät sitä mitenkään outona - tämä selittäisi myös sen, miksi arvokokeissa (joissa tuomareilta vaaditaan toimimista sääntöjen mukaan) menee niin paljon jänissukuisia koiria sulkuun niin haku kuin ajopuoleltakin

Ps. Ollaanpas seuraavan kerran tarkempia siellä metsässä, heh

[Lind Marko]

PAKKO KEVENTÄÄ, ettei mene liian vakavaksi:

* Kyllähän sinne metsään meteliä pitää mahtua - kivempi istua tulilla "kiivasta haukkua kuunnellen"

TÄMÄ TEIDÄN KANNATTAA KATSOA (HITLER JÄNIKSENAJOKOKEIDEN YLITUOMARINA)
* liittyy löysyyteen, vink

Kts. https://www.youtube.com/watch?v=RH33VF2za2A

[Tarmo Leinonen]

Onko nykyisen käytännön suosimalla lisähaulla mitään merkitystä ? Koira lasketaan irti esim. todetulle yöjäljelle ja koira etennee jälkeä pariminuuttia se todetaan riittäväksi jonka jälkeen koira pois ja keskuspaikalle kehumaan intoa. Koiran kieltäytyessä työskentelemästä todetaan jälki liian vanhaksi eikun autoileen ja tuoreempaa jälkiä etsimään, into koiralla kaikesta huolimatta kiitettävä. Työskentelyaikaa koiralla käytettynä noin kolme tuntia. Sääntöjen mukaan kiitettävään hakuun vaaditaan aikaa 100 minuuttia ja matkaa 5 km tai yli, joka edellyttäää noin 3 km tuntivauhtia onko se ripeää hakua normaali olosuhteissa ? Väsyykö koira edellisen kaltaisessa juoksentelussa ? On toki vauhdikkaitakin hakijoita jotka etenee yli 5 km vajaassa tunnissa mutta eivät saa juuri koskaan kiitettävää hakunumeroa liian nopeasta ja lyhyestä hausta johtuen, aika on valttia ei koiran työskentelyn tehokkuus Lindille; 1970 luvulla ja 1980 luvun alussa on lampureista, hirvenajureista ja rapalöysistä, laiskoista raakkeista joita ei jäniksenajo kiinnostanut yhtään kehitelty ns. kettukoiria, koska ne olisi muuten pantu monttuun. Kettukoiran nimitykseen riitti, kun ei varmasti ajanut jänista ja haukku riittävästi hakiissa.

Hyvä että saatiin nekin geenit talteen.
Ei ne jänis koesäännöt ole olleet täysin onnistuneet, jos on tuottanut tuollaisia koiria. Niin kuin aiemmin kirjoitin, ei ole taidettu huomioida oikeita ominaisuuksia jalostusta varten, kun ottaa huomioon senkin että kokeet oli kaksipäiväisiä.

[erkki allen]

Kyllä Rytkyn viittaus 70 luvun valintoihin, koirien käytöstä jänis/kettuajurina pitää paikkansa. Jos koira ei pystynyt jänistä kunnolla ajamaan, kokeiltiin josko pystyisi edes kettua, joistakin jänistä ajamattomista tulikin ketun ajureita. Tiedä sitten ovatko löysyydet näin periytyneet, muistaakseni kettukoiriksi siirtyneistä useat olivat jäniksenajossa ns. mykkiä jotka lähes haukkumatta seurailivat, mutta ketulle antoivat ääntä, tietenkin voimakkaasta hajusta johtuen.
Kettukoiran jalostukseen haettu hyvä(herkkä) haukkuisia koiria jänispuolelta, tästä taitaa johtua haku/ajo löysyyden runsaampi esiintyminen ketunajureissa. Tosin jänispuolellakin on haettu höpöttäjistä jalostukseen apua, saatu näitä tauotta laulavia " huippuja". Jos liikaan löysyyteen ja etenkin takajälkeen ajoon, ei kunnolla tartuta on kohta hyvät housussa.

[Lind Marko]

Kun sopivasti sekoitetaan jänis - ja kettusukuja, niin silloin jänistä viedään vauhdilla tauotta laulaen (kts. kuva; Voittaja Rocky jäniskokeessa JA TULOS OLI melkein 90 pisteen ykkönen, YHDEKSÄN HAUKULLA, tietysti).

Löysyyteen liittyvä kysymys:
- mistä johtuu, että moni koira hakee äänettömästi jänistä mutta herättelee ketulle?

JA SITTEN LISÄEHDOTUS JÄNISKOESÄÄNTÖIHIN - LISÄKSI JO AIKAISEMMIN EHDOTTAMAANI
(kun tässä kettukoirien lisähausta keskustellaan)

- Jäniskokeessa koiran tulee HAKEA YHTEENSÄ 200 minuuttia saadakseen ykkösen. JOS esim. ensimmäinen haku 7 minuuttia, toinen haku 12 minuuttia, TULEE KAHDEN AJOERÄN JÄLKEEN HAETTAA niin kauan, että 200 minuuttia tulee täyteen - eli tässä tapauksessa vielä 181 minuuttia ja näin saadaan selville jäniskoiran metsästysinto: ON KOHTUUTONTA, että jänisykkösen saa niin helpolla kuin sen nyt saa!

[Lind Marko]

...eiköhän tämä keskustelu ollut minun osalta tässä, jos ei lisää vastaväitteitä ilmene

[kalevi rytky]

Onko nykyisen käytännön suosimalla lisähaulla mitään merkitystä ? Koira lasketaan irti esim. todetulle yöjäljelle ja koira etennee jälkeä pariminuuttia se todetaan riittäväksi jonka jälkeen koira pois ja keskuspaikalle kehumaan intoa. Koiran kieltäytyessä työskentelemästä todetaan jälki liian vanhaksi eikun autoileen ja tuoreempaa jälkiä etsimään, into koiralla kaikesta huolimatta kiitettävä. Työskentelyaikaa koiralla käytettynä noin kolme tuntia. Sääntöjen mukaan kiitettävään hakuun vaaditaan aikaa 100 minuuttia ja matkaa 5 km tai yli, joka edellyttäää noin 3 km tuntivauhtia onko se ripeää hakua normaali olosuhteissa ? Väsyykö koira edellisen kaltaisessa juoksentelussa ? On toki vauhdikkaitakin hakijoita jotka etenee yli 5 km vajaassa tunnissa mutta eivät saa juuri koskaan kiitettävää hakunumeroa liian nopeasta ja lyhyestä hausta johtuen, aika on valttia ei koiran työskentelyn tehokkuus Lindille; 1970 luvulla ja 1980 luvun alussa on lampureista, hirvenajureista ja rapalöysistä, laiskoista raakkeista joita ei jäniksenajo kiinnostanut yhtään kehitelty ns. kettukoiria, koska ne olisi muuten pantu monttuun. Kettukoiran nimitykseen riitti, kun ei varmasti ajanut jänista ja haukku riittävästi hakiissa.

Hyvä että saatiin nekin geenit talteen.
Ei ne jänis koesäännöt ole olleet täysin onnistuneet, jos on tuottanut tuollaisia koiria. Niin kuin aiemmin kirjoitin, ei ole taidettu huomioida oikeita ominaisuuksia jalostusta varten, kun ottaa huomioon senkin että kokeet oli kaksipäiväisiä.

Onkohan se KEAJ-kokeiden yksi 120 minuutin erä päivässä tuonajan AVO-kokeen jäämiä Säännöissä on toivomista molemmissa koemuodoissa jopa järjen vastaisia ohjeistuksia. Koesäännöillä tulisi ohjailla jalostusta ja karsia jalostuksesta pois koirat joissa on liikkaa eitoivottuja ominaisuuksia. Tässä tavoitteessa ovat molemmat koemuodot epäonnistuneet, kettupuoli tosi pahasti. Myös harrastajat ovat KEAJ-kokeissa oppineet vyväksymään liialliasta herkkyyttä ja laiskuutta. Jänispuolella liiallinen kilpailullisuus on sokaissut ja saanut harrastajat suosimaan yliherkkiä koiria jopa metsästys kelvottomia koiria.

[Lind Marko]

Nyt Rytky kirjoitti täyttä asiaa:
" Jänispuolella liiallinen kilpailullisuus on sokaissut ja saanut harrastajat suosimaan yliherkkiä koiria jopa metsästys kelvottomia koiria. "

* TODELLA HIENO ASIA, että jäniskoiraharrastajat alkavat vihdoinkin myöntämään jäniskoirissa esiintyvän liiallisen löysyyden niin haku kuin ajopuolellakin. Seuraava askel onkin sitten se, että ymmärtävät käyttää rehellisiä hyviä kettukoiria jalostukseen - ja näin saada tulevaisuudessa metsästysintoisia sekä rehellisiä ajureita, jotka kyllä antavat ääntä vuolaasti MUTTA vain ajojäljellä

Ps. Me osaavat kettukoiraharrastajat kyllä neuvomme teitä jäniskoiraharrastajia mielellämme myös tulevaisuudessa - joten ottakaa mallia Rytkyn nöyrästä sekä hienosta asenteesta

...eihän tämä niin vaikeata ollut...

[kalevi rytky]

"Pelkillä" kettukoira harrastajilla ei kyllä ole mitään järkevää annettavaa Suomenajokoiran jalostukseen päinvastoin, sen on käytäntö osoittanut. Ainoa oikea tie on suhtautua kriittisesti valittaessa jalostukseen kelpuutettavia koiria, jos meinataan saada oikeansuuntaisia tuloksia aikaan. Kettukoira harastajien selittelyillä, kun he puolustelevat laiskoja ja ajotaidottomia läysiä rapoja ei jalosteta Suomenajokoiraa se on tuhon tie. Kannataisi olla rehellinen edes ittellensä jos mmeinaa saada hyvän ja ajavan koiran.

[Tarmo Leinonen]

"Pelkillä" kettukoira harrastajilla ei kyllä ole mitään järkevää annettavaa Suomenajokoiran jalostukseen päinvastoin, sen on käytäntö osoittanut. Ainoa oikea tie on suhtautua kriittisesti valittaessa jalostukseen kelpuutettavia koiria, jos meinataan saada oikeansuuntaisia tuloksia aikaan. Kettukoira harastajien selittelyillä, kun he puolustelevat laiskoja ja ajotaidottomia läysiä rapoja ei jalosteta Suomenajokoiraa se on tuhon tie. Kannataisi olla rehellinen edes ittellensä jos mmeinaa saada hyvän ja ajavan koiran.

Ei kai se ole kettukoirien tehtävä pelastaa Suomenajokoiraa, jos te olette ajaneet karille. Ei me sitä pilatakkaan.
Me kyllä tullaan näitten kanssa toimeen, näkyy herättävän suuresti kateutta muutamille ja se on varma merkki, että ollaan oikealla tiellä.
yllättävän paljon näkyy jänismiehiä haulikon kanssa tulevan kettukoirien kanssa jahtiin. Vastaavasti ei kettumiehiä näy jänispassissa , mietippä sitä mistä johtuu.

[kalevi rytky]

Onhan se yhdelainen seurustelumuoto sekin ajella metsäautoteillä ja lätistä radiopuhelimiin ja seurailla. kun koirat ajaa yöjälkiä. Mistä se johtuu, kun pitää miltei tunnin välein vaihtaa koiraa jäljille jos meinataan saada jotain aikaseksi ? Tarmo tiedät varsin hyvin itsekkin "kettukoirissa" olevat yleiset ongelmat. Jos nykyisen kaltaiset huutajat on teidän ihanteita silloin säännöissä on paha vika, kun niiden mukaan ette pysty arvostelemaan koiria kokeissa esim. herättelyn ja hakulöysyyden osalta. Sama koskee innon arvostelua, varsinkin lisähaulla. Olen ollut KEAJ-koetoiminnassa mukana alusta asti. Ylituomari 1984 vuodesta asti, reilu 10 vuotta piirikouluuttajana kettupuolella. Myös sääntötoimikunnassa seuraamassa sen naurettavuutta, että jotain kokemuksia on minullekkin karttunut KEAJ- kokeiden saralta.