Suomen Ajokoirajärjestö

Kertokaas viisaat asetusten tuntijat kuis tää pitäis ymmärtää.
Ajokoiralla saa ajattaa elokuun 20 päivä, vaikka tuolloin on jänis rauhoitettu. (ei ole metsästysaika)
Tätäen voisi olettaa, että koiralla ajattaminen ei ole metsästystä. Riittäiskö ajattamiseen vain maanomistajan lupa koiran irtipitämiseen, kun ei olla pyyntitarkoituksella liikkeellä?

"Metsästysoikeus ja koiran kouluttaminen ovat lainsäädännollisesti eri asioita. Maanomistaja päättää kaikesta toiminnasta, jota hänen maillaan harjoitetaan. Vuokratessaan metsästysoikeuden maanomistaja antaa vuokramiehelle oikeuden käyttäää koiraa metsästyksessä. Toisaalta maanomistaja voi myös antaa koirankoulutusluvan ilman metsästysoikeutta. Käytännössä metsätysvuokrasopimuksessa sovitaan siitä kuka päättää koirien koulutuksesta ja irtipidosta vuokra-alueella. Siis jos maanomistaja antaa ko. oikeuden vuokraajalle, niin silloin koulutuslupa voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle, mutta jos maanomistaja jättää koirankoulutus- ja irtipitämisen luvan itselleen, niin silloin lupa on erikseen haettava maanomistajlta.


Terveisin jarkko fagerström"

Tämmöinen kirjoitus on palstalla aiheesta vuodelta 2006. Kokonaisuudessaan keskustelu löytyy haulla otsikosta "Onko metsästyskortti pakollinen jos ei metsästä?

Onkos jäniksen ajattaminen ilman aseita koirankoulutusta vai metsästystä? On mulla metsästyskortti, mut pieni aukko jäänyt tähän laki osaan...

Koulutustahan tuo on. Minunkin metsästysseurassa on alueita joissa jänis on ollut rauhoitettuna vuosia mutta ajattaminen on sallittua. Asekin on mukana oltava susien varalta, nämä alueet ovat täällä rauhoitus ja koulutusalueen nimellä kulkevia maastoja. Jokainen kai voi kouluttaa koiraansa alueilla johon on metsästys oikeus ja tarvittavat luvat muuten myös kunnossa, siis myös metsästyskortti pitää olla.

Mutta yleensä tulkinta on että metsästys katsotaan alkaneeksi,kun koira on laskettu irti.?

Tällä tavalla on kirjoitettu metsästys lakiin:

"2 §
Metsästyksen määritelmä

Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon."


Tuossa selvästi sanotaan, että pyyntitarkoituksessa tapahtuva. Ei kai koiran ajattaminen ole pyyntitarkoituksessa tapahtuvaa touhua.

Aivan niin kun koira lasketaan irti eikä tarkoituksena ole ampua sitä jänistä niin kysymyksessä on kouluttaminen eikä metsästys.

Nyt pitäisi hankkia kieltoimistolta lausunto siitä, että mihin asti jatkuu pyyntitarkoituksessa-sanan viittaussuhde tuossa pitkässä ja monta pilkkua sisältävässä metsästyksen lakimääritelmässä.

Oman kielitajuni (melkoisen hyvä muuten ) mukaan viittaussuhde loppuu ensimmäiseen pilkkuun tai-sanan jälkeen ja siitä on seurauksena sellainen johtopäätös, että pyyntiin harjoitetun koiran laskeminen irti sellaisella alueella, jossa on riistaeläimen hajujälkiä, on aina tulkittava metsästykseksi. Tästä olisi loogisena johtopäätöksenä myös se, että koekoiran työskentely tietyllä alueella edellyttää aina ko. alueen metsästysoikeuden haltijan luvan.

Luulisi tästä jo olevan joku virallinen tulkinta, onhan tämä kuitenkin aika yleinen harrastus. Tämä sama kysymys koskee myös lintu- ja hirvikoira väkeä.

Pentti Alhosaari kirjoitti:Oman kielitajuni (melkoisen hyvä muuten ) mukaan viittaussuhde loppuu ensimmäiseen pilkkuun tai-sanan jälkeen...

Ei lopu.

Voihan se olla niinkin, että ei lopu

...silloinhan ei pyyntitarkoituksessa pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon ei ole metsästystä

Pentti Alhosaari kirjoitti:Nyt pitäisi hankkia kieltoimistolta lausunto siitä, että mihin asti jatkuu pyyntitarkoituksessa-sanan viittaussuhde tuossa pitkässä ja monta pilkkua sisältävässä metsästyksen lakimääritelmässä.

Oman kielitajuni (melkoisen hyvä muuten ) mukaan viittaussuhde loppuu ensimmäiseen pilkkuun tai-sanan jälkeen ja siitä on seurauksena sellainen johtopäätös, että pyyntiin harjoitetun koiran laskeminen irti sellaisella alueella, jossa on riistaeläimen hajujälkiä, on aina tulkittava metsästykseksi. Tästä olisi loogisena johtopäätöksenä myös se, että koekoiran työskentely tietyllä alueella edellyttää aina ko. alueen metsästysoikeuden haltijan luvan.

Ainahan on metsästysoikeuden haltijan lupa oltava, olet sitten kouluttamassa tai metsästämässä, sehän on selvä asia, eihän koiraa saa ilman tuota lupaa edes laskea irti maastoon. Kun ollaan metsästysseuran jäseniä jolle tuo metsästys oikeus on vuokrasopimuksella siirretty on koulutus ja metsästys mahdollisuus silloin seuran jäsenellä. Jos loukku on viritettynä on se metsästystä ja sillä siisti.

Jahti-lehdessä 3/2016 on asiaan Suomen metsästäjäliiton lakimiehen vastaus s.134. "Kun koiraa koulutetaan ilman asetta, eli ei ole tarkoituskaan ampua riistaa, on kysymys koiran kouluttamisesta - ei metsästyksestä."

Juuri näin minäkin tän ajattelin olevan. Eli ajattamiseen ei vaadita metsästys lupaa, maanomistajan lupa koiran kouluttamiseen riittää. (vaikka hän olisi metsästysoikeuden vuokrannut eteenpäin...)

Olin muutamama vuosi sitten 20.08 illalla ajattamassa jänistä, kun koira otti huikean perslähdön noin 300 sadanmetrin päässä minusta, no ajo loppui ja hetken päästä koira tuli semmonen rukkasen kokoinen
suussa luokseni. Silloin tuli tuli mieleen, että miten jos joku olisi pölähtänyt nykyisin vaikka Luken mies paikalle, kun seisoin siinä metsäautotiellä jussi kädessä. Onneksi minun koirat metsästää
ainakin vielä, metsästäköön isäntä tai ei.