Suomen Ajokoirajärjestö

Mitä mieltä olette siitä, jos ulkomuototuomari sanoo arvostellessaan, että koira ja OHJAAJA kaipaavat kehätottumusta? Onko oikein lähteä arvostelemaan ohjaajan kehätottumusta, kun koiraa siellä ollaan katsomassa, ei sitä ihmistä, joka on narun toisessa päässä? Esim. nuorelle kokeneelle handlerille voi olla kova kolaus, jos hänelle on tuosta noin vaan annettu ohjattavaksi koira, joka ei sitten millään meinaa käyttäytyä kehässä nätisti (näin on monesti ajokoirien kanssa) ja ulkomuototuomari tokaisee, että taitaa tyttö tarvita kehätottumusta...
Eihän tämä mikään maatakaatava asia ole, mutta päätinpähän kysäistä, kun minulle on sanottu, että koira ja ohjaaja kaipaavat kehätottumusta, vaikka olin jo ties kuinka monetta kertaa narun päässä. Ei tuntunu kivalta.

Onneksi nykyään jopa suomenajokoiran pitää osata käyttäytyä kehässä.Takana ovat ne ajat että pyykkinaru kaulassa kehään mentiin.Eihän se nuoren handlerin vika ole jos koiralla ei ole esiintymis kokemusta ja kokemusta kyllä saa kunhan jaksaa kehiä kiertää.Tosi on että liikkeitä voi olla vaikea arvostella jos koira jojona pomppii mutta tylyä tuomarilta jos heti kättelyssä moittimaan alkaa. voipi alkuinnostus lopahtaa esittäjältä aivan tykkänään..

Jos ei tuomari muuta osaa sanoa niin pitäköön turpansa kiinni. Moisella tokaisulla ei saa kuin pahimmassa tapauksessa yhden uuden näyttelyharrastajan lopettamaan touhun kokonaan. Se on niin helppoa moittia ohjaajan tekemisiä, mutta miksi sitä ei voi suoraan kertoa sille ohjaajalle kuinka haluaa asioiden tulevan tehdyksi ja koiran esitetyksi! Kuinka tuo ensikertalainen osaisi hommia hoitaa, jos ei siellä ole monestikaan ollut. Oppia pitäisi antaa eikä piruilla.

Sitten vielä ihmetellään miksi näyttelykäynnit vähenevät eikä nuoria kehissä näy

Näyttelyharjoituksiin vaan!!! Siellä oppii sekä koira että handleri.

***

¤¤¤

Kyllä se on tarkkaa hommaa se kehässä vauhdin pito, että on juuri oikea juuri sille koiralle, että ravaa mahdollisimman edukseen.

Ajokoira ravaa yleensä näyttävimmin pyörän rinnalla, ja varsinkin jos se vetää jotakin perässään esim valjailla.

Jokaisella koiralla on kuitenkin yksilöllinen laukkakynnys mitä ei saa kehässä ylittää ettei se hyppää laukalle ja useimmiten sitten vielä rupeaa leikkimään kun on käsittänyt asian väärin.

Laukkakynnyksen rajalla pitäisi mennä, mutta ei ylittää sitä, eikä missään tapauksessa sellaista talutinta missä se pääsee holtittomasti sivuilleen hortoilemaan...

Kyllä minusta tuomari saa todeta loppuun, että tarvii lisää kehätottumusta. Ei ole mikään häpiä harjoitella koiran kanssa jo etukäteen, näyttelyt eivät ole harjoittelupaikka.

Monet sanovat, että hyvin se kotona menee. Pitää mennä vieraaseen paikkaan jossa on muitakin koiria. Tehkää vaikka kaveripiirissänne porukka joka kokoontuu harjoittelemaan, juostaan rinkiä peräkkäin ja aina vuorollaan yksi toimii tuomarina, tarkistaa hampaat, kivekset ja mittaa.

Niin kuin sanoin jo paikalliselehden haastattelussa (juu ollaan julkkiksia), että koiranesittäjä voi pilata erinomaisenkin koiran omalla käytöksellään ja sillä, että vie harjoittelematta koiran kehään.

Meilläkään ei opeteta koiria enää istumaan...tuon nartunkin vois muuten esittää vapaasi, mutta se pistää heti pysähtymisen jälkeen istumaan...uroksen esitän edestä vapaasti, pidän kättä taskussa jossa on makupalapussi. Rapisutan pussi ja sanon koiralle, seiso, jos koiran asentoa pitää korjata liikun itse vähän taaksepäin. Samoin jos koira meinaa istua. Tässä kuva miten beagle seisoo nätisti vapaasti esitettynä:



ja jos tuohon koiraan erehdyt koskemaan, aikoaksesi parantaa sen asentoa tai nostamaan sen häntää, tulee koiran ilmeeksi tämä:



No okei, tuossa alemmassa kuvassa koiralla on paremmat takakulmaukset, johtuen siitä, että siinä se on maansamyyneen näköinen....aaaaapuuuuuWa!

Beaglen häntä ylös....!

¤¤¤

mettäntyttö kirjoitti:Beaglen häntä ylös....!

Kuvat oli juuri esimerkki siitä, että ko. yksilö ei tykkää että sitä räpellellään ja on paljon edustavemman näköinen "vapaana" esitettynä. Tuossa elemmassa kuvassa kävin sitä vähän kohentamassa kuvaa varten ja miten kävikään. Het kun lähetään liikkeelle se nostaa hännän ylös, koskaan kukaan tuomari ei ole sanonut hännästä mitään ku ei "asennossa" pidetä pystyssä.

Hitto kun ei oo nyt koneella mistään beaglestä kuvaa ku kaunis koira pilataan sillä, että häntää koitetaan väkiste pitää pystyssä. Koira köyristää selkäänsä jalat sumpussa mahan alla ja pää taivasta kohti.

-Tara-: no huomenna sitä aamulla startataan vaarin kanssa, toivotaan että syksy alkas paremmin kuin viimevuonna. Tosin nyt on tuon nartun juoksu ja mahdollinen astutus tässä het alkuun, voi tosiaan olla että sitä huudetaan metässä vaan kotiin

Erja H: Ymmärretään. Koirasi seisoo nätisti ilman asetteluakin.

Ei siinä mitään ongelmaa ole, jos tuomari sanoo, että pidä hihna lyhemmällä tms. Mutta kun toisten ihmisten koirien kanssa ei saa harjoitella etukäteen, ne tökätään käteen tyylillä "esittelisitkö tän miunkin koiran?". Siis ihan oikeessa kehässä, en puhu junior handlerista.
Huono ohjaaja voi pilata hyvän koiran esittelyn, mutta hyvä esittelijä voi saada huonolle koiralle paremman arvostelun. Mutta eihän se esittelijän vika oo, jos raju (itselle vieras) uros vetää, hyppii, hilluu ja heiluu siellä kehässä. Kyllä sitä kokenut viejä saa vähän rauhottuun, mutta ei sitä silti saa juoksemaan siellä kehässä kuin näyttelykuningas.
Miun mielipide vaan. (Ja taas viikonlopun näyttelyssä kysy tuomari, että jännittääkö, ihan sen takia että oon nuori tyttö. No hitossa jännittää, kun koiran näin samana aamuna ja oli raisu kun mikä!)