Oletteko jo tutustuneet Tuire Kaimion kirjajättiin Koiran käyttäytyminen. Lainatkaa kirjastosta tai ostakaa, jos haluatte eroon monenlaisista luutuneista käsityksistä koiran elämästä ja elämästä koirien kanssa. Minulle aivan uutta oli Kaimion esitys että koiriin on jämähtänyt erilaisina variaatioina villien esi-isien saalistamisen vaiheita ( jäljen etsiminen, vaaniminen, takaa-ajo, tarttumapurenta, tappopurenta, saaliin paloittelu ja syöminen) ja että kaikilla koirilla nämä kaikki saalistuksen vaiheet eivät esiinnykään. Esim. seisojilla on vahvistunut vain vaaniminen ja saaliin"tuijottaminen" ja ajokoirilla jäljen etsiminen ja takaa-ajo, mutta tarttumapurenta ja saaliin paloitteleminen olisivat heikommin esillä niiden toimintakaaviossa. Siksi on hyvin ymmärrettävää että ainakin jotkut ajokoirat tuntuvat melkein pettyneiltä kun ajo päättyy jäniksen kaatoon:mitenkäs se hauskin vaihe (ajo johon minut on jalostettu)loppui näin äkkiä?
Koiran pitoon et tarvitse muuta kirjaa:muut eivät ole tarpeen. Kehuinkohan liikaa?
Itse olen joskus ajon aikana ihmetellyt miksi ajokoira ajaa saalista siinä mielessä typerästi että haukkuu ja ulisee koko ajan:saalishan tietää missä takaa-ajaja on eikä näin jää helposti saaliiksi. Villieläimen näkökulmasta aivan hullua metsästämista - ja vielä menee voimia ulisemiseen. Tuskin mikää villi koiran esi-isä on tuntikausia ajanut saalista haukkuen ja ulisten.