Jäniskannan vaikutus

[voittos]

Tässä on syksyn aikana vähän "kehuttu" joitakin paikkoja tulosparatiiseiksi.

Keräsin kaikkien tämän vuosituhannen kokeisen tulokset vuoden ja paikkakunnan mukaan ja laitoin riistakolmiolaskentojen tuloksista jänistiheydet paikkakunnille. Kompuutteri savus valtavasta aineistosta mutta väänsi tuloksen parissa tunnissa.

Koiran keskimääräiseen koetulokseen jäniskanta vaikuttaa 20 pistettä. Huonompi tulos menee jo noin 40 pistettä alaspäin.

Siis koira, joka normaalisti ajaa 75 pistettä saa jänisrikkaassa paikassa 85 pistetä ja jänis köyhässä 65 pistettä. Toinen huonompi koiraa hyvässä paikassa 75, keskimäärisessä 55 ja heikossa 20. Tämä siis 2000-2007 tuloksista laskettuna. Onkohan asia tätä suuruus luokkaa?

Jos on niin muutama koira on kyllä kärsinyt maineessaan huonoista paikoista ja muutama saanut sitä keskimääräisillä lahjoillaan. Molempia noin 20 koiraa. Keräsin nimetkin kun ajattelin, että vaikuttaako tämä jo jonkin siitosurkin/nartun periytyskykyvyn arviointiinkin.
Ehkäpä niistä sitten, jos tuntuu asia kiinnostavan.

[Seppo K.]

Jukolauta voittos!
Meinasin tuossa eräänä päivänä alkaaa krititsoimaan Sinua noista vanhoista kolleista, ja niiden merkityksestä, mutta nyt jumankauta sä räväytit.
Palaan tähän asiaan mielihyvin, mutta nyt on perjantai ja saunailta kotona, ja sunnuntaina vasta tuomariksi lähtö, joten pidän tätä vapaa iltana Mamman kanssa.
Aiheesi on kuitenkin aivan erinomaisen hyvä, vai mitä sanoo ystävämme "niukasti"?!

[ramaus]

Totta kai jäniskanta vaikuttaa tulokseen kuin myös muut myönteiset asiat. Olen joskus takavuosina kilpaillut ajokokeessa, jossa ei ollut hyvällä lumikelillä yhtään jäniksenjälkeä. Voi helposti arvata, tuliko tulosta.

[voittos]

Jos tuloksista jättää pois luopumiset ja nollat ei häntäpään tulokset laske erityisen jyrkästi vaan sielläkin jäniskannan vaikutus on koiran tuloksessa n +/- 10 pistettä keskimäärin. Tekeehän se olosuhdevaikutukseksi 20 pistettä.
Ilmeisesti vähäjäniksisyys laskee isännänkin intoa ja tulee helpommin nolla tai varsinkin luopuminen.

No näin se on mennyt, miten sen sitten ottaa huomioon sopivaa koiraa valitessa on hankala asia.

Parhaimpia paikkoja koepisteiden keruussa ovat olleet
Vähärö 65,5 p
Lapinlahti 64,7 p
Siilinjärvi 64,0 p
Iisalmi 63,1 p
, kun otetaan luopuneetkin huomioon. Siinlinjärven osallistuneet koirat ovat muiden kokeidensa perusteella olleet jonkin verran keskimääristä parempia mutta Iisalmessa vähän huonompia.

Heikoimmin on tullut pisteitä
Pöytyä 36,5 p
Ekenäs 36,5 p
Iitti 34,9 p
Anjalankoski 39,2 p
Vehkalahti 39,3 p
Valkeala 40,3 p.
Pöytyällä on koirat olleet aavistuksen keskiarvoa huonompia, mutta muissa yhtä hyviä kuin ylempänä mainitut.
Näillä paikkakunnilla on yli 100 koiraa ollut kokeissa 2000-2007.
Toisella palstalla keskustelua aiheuttaneen Tornion luku on 57,5, kun maan eri paikkojen keskiarvo on 45 p. Koirien keskiarvo on n 48 pistettä, eli ne on käyneet jonkin verran keskiarvoa paremmissa paikoissa. Joka Tapauksessa Torniossa on selvästi keskimääräistä parempaan mahdollisuus.
Minun metsästysmailla keskiarvo on 37 pistettä. Ilmankos en ole innostunut koehommista. Keskiarvokoirallakin saisin vain nollan.

Nyt ajattelin laskea kaikille koirille korjatun tuloksen ja käyttää niitä koiran keskiarvoina. Koska tapoihini ei kuulu mollata kenenkään koiraa, en esitä mikä koira on hyviä koepaikoja kierrellen saavuttanut ansiota, vaan koitan tuoda esille niitä, jotka ovat kärsineet omien tai pentujensa koepaikojen huonoudesta. Kova homma ja saa nähdä viitsinkö tehdä loppuun muilta kuin pennutetuilta koirilta.

Ajatuksen koko tähän asiaan sain siitä ongelmasta, että joillakin siitosyksilöillä ei hyvyys periydy ollenkaan seuraavaan tai kolmanteen sukupolveen. Jos näin on, niin olis koko jalostustyöltä pohja pois. Aikoinaan jalostus pohjautui minusta enemmän kilvassa pärjänneisiin yksilöihin ja se toimi. Nykyisin "hyvyyserot" käytettyjen yksilöiden välillä ovat marginaalisia ja siltikin 2-3 urkkia poimii "kerman" päältä.

Ajokoiramiehessä on ollut minusta varsin onnistunut urostilaston olosuhdekorjatulla kertoimella korjattu sarake. Siitä näkee, voiko koiran muiden sarakkeiden tietoihinkaan luottaa.

Minusta paras mittari koiralle on sijoittuminen. Jos koira on keskimäärin parhaassa kolmanneksessa tuloksissa on se minusta siitosyksilö. Kaikki yli 6 koiran kisat antavat siitä luotettavaa tietoa.
Pahoittelen pitkää höpötystä.

Täydennys tuumailuun:
On noin 100 koiraa 4800:sta, joilla koetuloksen tulosvertailu antaa todellisuudesta täysin päinvastaisen kuvan: koira ei kuulukaan parhampaan kolmannekseen vaan heikompaan puoliskoon tai päinvastoin. Molempia tapauksia yhtä paljon. Joten eipä paha kokonaistilanne.

Käyttövalioita kisojen perusteella parhaassa kolmanneksen koirissa on 511 (33%), keskimääräistä hieman paremmissa 177 (20%) ja hieman keskimääräistä huonommissa 159 (20%) ja heikommin menestyneessä kolmanneksessa 197 (eli 8%).
On se hyvä, jos KVA-tittelin koirista 35% kuuluu kisoissa heikoimmin pärjäävään puoliskoon?

[calle]

Taas kerran todella kiinnostavaa luettavaa Voittokselta !!

[voittos]

Jatkampa vielä. Eniten siitokseen käytettyjen urkkien (26 kpl) jälkeläisten käymiin koeisiin 2000-luvulla jäniskanta tai muu aiheuttaa noin 10 pisteen eron ääripäiden välille. Urkkien jälkeläisten pistekeskiarvot ovat urkista riippuen välillä 30-64 ja jälkeläisten käymissä kokeissa kaikkien muidenkin koirien välillä 42-55 p.

Tahtoo sanoa seuraavaa: Jos urkin A jälkeläisten keskiarvo on vaikkapa 50p ja toisen 47 p näyttää A paremmalle. Kun otetaan huomioon koepaikkaan liittyvä keskiarvo olkoon se A:lla 52p ja B:llä 44 p.
Siten A on 2p alle vastaaviin kokeisiin osallistuneiden keskiarvon ja
B on 3 p yli vastaaviin kokeisiin osallistuneiden keskiarvon.
Prosenteilla ilmaisten B on todellisuudessa 10 % parempi kuin A periyttäjänä.
Tilastovertailussa häviävät hieman koepaikkojen olosuhteista johtuen.
Ajotaiturin Humu, Korventytön Teemu, Pekkas Lono, Puistorinteen Santtu, Reppana, Sapkai Aku, Vallu ja Vili eli näillä todellisuus on toteumaa parempaa.

Parhaimmiksi jäävät taustatekijät huomioiden Ajotaiturin Humu, Käskevän Eetu, Luikolan Luto, Puistorinteen Santtu ja Sakpai Aku.

Nartuilla vaikutukset on huomattavasti suurempia, mutta niistä en jaksa kirjoitella.

Nyt siirryn pyyntipuolelle. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta.

[ramaani]

kuinkas tornio ei oo tuolla koepaikka listalla??

[Antti]

kuinkas tornio ei oo tuolla koepaikka listalla??

Tämä siis 2000-2007 tuloksista laskettuna.

Olisiko tämä ramaani syynä? Voittos on laskenut tämän tutkimuksensa tulokset vuosien 2000-2007 koetuloksista.

Käsittääkseni vuosituhannen alussa ei Tornion kanta ollut niin runsas kuin minkälainen se on muutamana viime vuotena ollut. Ajokoiramies-lehdessä 3/07 oli kirjoitus, kuinka jäniksenmetsästys oli vuosituhannen muutama alkuvuosi rajoitettuna Torniossa todella heikon jäniskannan vuoksi. Ehkäpä nämä heikot vuodet veivät Tornion pois voittosin listaamalta parhaimpien koepaikkojen listalta?

Voitaisiinkin siis saada toisenlaisia tuloksia, jos laskettaisiin vaikkapa vuosien 2004-2007 koetuloksista, mitkä ovat olleet parhaat paikkakunnat kilpailla. Saattaisi Torniokin olla siinä listalla.

Tämä mietiskely on mutua, kun ei ole yhtä tarkkoja tuloksia antaa kuin voittosilla.

[ramaani]

saattaapi olla näin en perehtynyt aiheen alkuun kunnolla....

[niukasti]

kuinkas tornio ei oo tuolla koepaikka listalla??

Tämä siis 2000-2007 tuloksista laskettuna.

Olisiko tämä ramaani syynä? Voittos on laskenut tämän tutkimuksensa tulokset vuosien 2000-2007 koetuloksista.

Käsittääkseni vuosituhannen alussa ei Tornion kanta ollut niin runsas kuin minkälainen se on muutamana viime vuotena ollut. Ajokoiramies-lehdessä 3/07 oli kirjoitus, kuinka jäniksenmetsästys oli vuosituhannen muutama alkuvuosi rajoitettuna Torniossa todella heikon jäniskannan vuoksi. Ehkäpä nämä heikot vuodet veivät Tornion pois voittosin listaamalta parhaimpien koepaikkojen listalta?

Voitaisiinkin siis saada toisenlaisia tuloksia, jos laskettaisiin vaikkapa vuosien 2004-2007 koetuloksista, mitkä ovat olleet parhaat paikkakunnat kilpailla. Saattaisi Torniokin olla siinä listalla.

Tämä mietiskely on mutua, kun ei ole yhtä tarkkoja tuloksia antaa kuin voittosilla.

näin varmaan on. 2004-2007 hyviä pupuvuosia. 2000-l alku suoranainen kato.

Voittoässän vihreällä fontilla kirjoitettu oli hyvä huomio. Oltiinpa missä tahansa, sijoitukset kertoo koiran tasosta.

Ruotsalaiset muuten arvostaa koesijoitusta meitä enemmän. Monien kokeiden voittajat ovat arvossaan.

ruotsalaisten arvostelussa jänisrunsauden ja kelin vaikutus minimoituu ja koiran taito tulee paremmin esiin ,huonos maastos ja harvas jäniskannas kolmosen tulos on vaikeempi saada kun hyväs ja jänisrikkas ykkönen,kun katsoo niin jossain kokees usea koira pääsee yli 90 pisteen ja toises kokees ne saa 50-70 pistet,ja haku voi olla 10 hyvis maastois ,huonoon kun joutuu ei löydä kun toisen ei joskus sitäkään.

[voittos]

Pitääpä alkaa katsella hyvää koepaikkakuntaa. Kisakausi lähestyy!

Laittelen linkin taakse 10 vuoden kisapaikkarankingin vuosilta 1995-2007. Vaikkapa vain keskiarvopisteet. Kaikkien keskiarvo 49 pistettä, johon voi vertailla.

Linkki on TÄSSÄ.
[/url]

[Repun täyttäjä]

Sanosin, jotta reppana on ollut kova koira, vaikkakin on ollut nimmeltäänsä reppana.

[vilskari]

Toi Tarmolan Jyri on kilpaillu koko ikäs huonon jäniskannan alueel ja nuorena oikas kaik paluuperät jos jäniksel oli aikaa niit tehdä otti kiinni muutaman ja ajoi luolaan ja kiven ja mökkien alle .Nyt kun se on jo koht 13 v se ajoi piirinkokeiski 112 min mut toist ei löytäny siin meni taas yks hyvä ykköspohja huonon jäniskannan takia .
Tääki mil nyt mettäs käyn 1 v 1 kk ,ajoi lumel nuorena 15 ja 30 min pätkii,Nyt löytää lintui pirusti ja hakee niit ,teeren haistaa n 30 m pyyn n 20 m ,jäniksen ajot on 5 -13 min ,luulee varmaan et lentoon lähtee.yhen rusakonpojan nappas kiinni ei edes ehtiny haukkuu.
Lumel voi ajaa hyvinki mut sulal vast ens syksyn jos silloinkaan,luulin et nartut oppis pikemmin ajamaan mut ei tää ainakaan viel,lintui sil ei uskal ampuu ja jäniksii ei voi ampuu kun niit ei oikee oo ja rusakot menee tiel,olis hyvä rusakko sil ampuu et se tietäs mitä sen kuuluis hakee.
Jyri ja Masi oli helppoi oppimaan nuorest.

[Stefa]

minkälaisia jäniksien suojelioita tääl o...kaikki kumoon vain mitä suinki pystyy ei se kanta siihe jää...aina tulee lisää kovasti pitääs taas mennä vkoloppuna penikalle yrittää sitä seksikästä ensimmäistä pupua kumoon...