Ominaisuuksien periytyvyys & BLUP-indeksit

[metsässä]

Ajoindeksi 145 antoi vielä kaksi koiraa,Korpilahden Lolan ja Meripojan Usvan.
Usvalle indeksi peräti 149.

[Antti]

http://www.ajokoirajarjesto.fi/ajokoiri ... _indeksit/, tuolta tietoa pulupeista.

Löytyyköhän korkeiden ajopisteindeksien omaaville yhteinen tekijä: kilpailusuoritukset (omat ja suvun) enimmäkseen lumikelillä ja "sulan" tulokset ajettu marras-tammikuussa?

Ajopisteindeksit olisi hyvä jakaa kauden eri osille, kuten joku/jotkut täällä ovat jo ehdotelleet: esim. elo-syyskuu, loka-joulukuu, tammi-helmikuu.

Monilla nykyisillä yli 120 indeksipisteen "hurjilla" voisi tuon jaottelun kautta tulla elo-syyskuulle indeksiksi pyöreä nolla. Jos kaikki Suomenmaan ajokoirat "pakotettaisiin" käymään joka ajatuskauden kuukaudella esim. kahdesti kokeissa, niin voisivat pulpit pyöriä monen kohdalla nykyisestä poikkeavaan suuntaan...

Tämä kirjoitus ihan vain mutuskeptisyytenä. Täytyy alkaa tehdä hakuja selailujärjestelmässä ja katsella "faktoja".

[voittos]

Helpoin on käyttää alinta kokonaisindeksiä.
Kun laittaa siihen 102 ja yläikärajaksi vaikka vuoden 1990, niin näkee mistä on viimeisen kymmenen vuoden ajokoirien ajotaito periytynyt.
Tosi harmi kun luonneindeksi ja näyttelyindeksi puuttuvat.
Jos laittaa lonkille, löysyydelle ja luonteelle alarajaksi 100, niin vähiin jää "pääasiassa viattomia" periyttäneet. Mutta luonne pitää perkata toista kautta - vielä?
Ja kyllähän näyttelymenestyskin kiinnostaa laajaa joukkoa.

[Seppo K.]

Kävin tuossa juuri läpi kaikki indeksin 120 tai yli sen saavuttaneet urokset, mitähän tuohon sanoisi, hämmennystä, ahaa elämyksiä ja suorastaan pettymyksiä. Sata varmaa on, että pelkkän yleisindeksin tuijottaminen ei paljon takaa.
Täytyypä tosiaan seuraavaksi tarkistella pelkästään se työpuoli, siihen kun saisi jotenkin tiedot terveydestä tai tiedot siitä mikä koira mitäkin perinnöllistä vikaa kantaa.
Toisaalta tämä nettiaika saattaa tehdä meistä liian teoreettisia, saattaa jäädä taustojen selvittäminen liian pintapuoliseksi. Vaarassa on myös, että katoaa se perinteinen "koiramiestaito", kun ehkä jopa suorastaan ylimääräinen tietotulva jyrää päälle.
Yhtä kaikki, kohta alkaa pinnojen keräys näihin indekseihin - ite kullakin.

[vilskari]

Eik ne ole aika hyvin ajaneet sulan tuloksii jo syys lokakuus jotka kilvan karsinnat ovat läpäisseet ja kilpaan päässeet
ei sinne kovin huonoil sulan tuloksil pääse.
Eli sielt pitäs ainakin teorias jonkunlaisii koirii löytyy.
Eik jo 10 vuodes kilpaanpäässeis jonkunmoisen listan saa ,ja voi niihin ottaa vaiks joka lohkost kolmen vaik huonol
tuuril pudonneen tulokset ,eik silloin mahda jo aikasin sulan ajaneit tuloksii jonkunverran tulla.
Koiris on pirunpaljon eroo ja miten jänist ajos nähdään ,jollain koiral jänis nähdään usein ,jollai ei taas kun joskus
harvoin ,jotkut puolustaa koirii mil jänist ei nähdä ,sanotaan et tuomareis on vika ,mut kyl suurin syy miksei jänist
nähdä on juur koiran ohjaajas jollei haluu et koiran tekemisii lähempää mennään seuraamaan.
Perustelen tän sil et joka koiral tuomarit vaihtuu mut ohjaaja on melkein ain sama.

[Ajukki]

Toisaalta tämä nettiaika saattaa tehdä meistä liian teoreettisia, saattaa jäädä taustojen selvittäminen liian pintapuoliseksi. Vaarassa on myös, että katoaa se perinteinen "koiramiestaito", kun ehkä jopa suorastaan ylimääräinen tietotulva jyrää päälle.
Yhtä kaikki, kohta alkaa pinnojen keräys näihin indekseihin - ite kullakin.

Samaa mieltä. Kyllä koetiedoista saa paljon selville, jos laput täytetään oikein. Kuitenkaan korkeat pisteet ei aina kerro, mitä metsässä on tapahtunut tai millä tyylillä ykkönen on ajettu eli siksi ei pitäs mennä liian teoreettiseksi. Sopivasti jos pääsee ittekin kuulemaan koiria, niin täydentyy käsitys. Ei silti, hyvä apu näistä tilastoista on, mutta pitää lukea oikein. (en tiedä, osaanko itsekään tulkita niitä aina oikein).

[voittos]

Katselin tuossa 1990 luvun koira ja poimin ne, joilla ajopuoli yli 100. On aika ajoin näppäilty palstalle, että koiran tulokseen vaikuttaa positiivisesti hyvät äänilahjat ja havaitsematon tai havaittu löysyys.
Indeksin mukaan löysimpien ajopuolen BULP-keskiarvo on 115 ja tiukimmilla vain 105. Ero alkaa syntyä kun HLÖ-bulp tippuu 85 seutuville.
Aivan "löysimmillä" haukkikin saa 2-3 BULP-pistettä lisää.
Jos taas lajittelee ajo-BULP:n mukaan on löysyys "ajavimmilla" 7-8 pistettä suurempi, kuin 100 ajo-BULP pisteen ajureilla.
Haukkukin on noin 10 pistettä parempi.

Vois todeta, että löysimmillä on lähes 10 indeksipistettä tilastoharhaa haukun ja ajon pisteissä. Paljonko se on sitten koearvostelussa?
Loppupisteissä haukun vuoksi 1-2 ja virheellisen ajoajan vuoksi 10-15 pistettä - veikkaisin. Yhteensä 10-17 pistettä.
Ruippa tätä taisi pohtia talvella.

Eli Rossin ajo-BULP 115 onkin noin 105 ja Tiilun 112 onkin 102. Säkälläkin vain 101 ja Lispe/74 ja Pelurin Eka nousevat arvoon arvaamattomaan.
Ja xxPiiska/83 ja xxPiki/84 antavat hyvän kuvan periytystaidostaan. Siis näiden usean polven jälkeläisten edesottamuksista laskettuna.

Luvut on vain lukuja,

[vilskari]

Eiks kaikkei vaikeimpii ole arvostella koiran tiukkuut tai löysyyt silloin kun jänist ei näe monen kokeen aikana kertaaka.
Silloin jos jänis monta kertaa nähdään tietää se sitä et koira ainakin osan aikaa on sitä juoksuttanu,olkoon sit tiukkuut
tai löysyyt ,niin ei ainakaan men pelkäks arvailuks mitä se tekee.
Ei ainakaan löysyydest voi koiraa rankaista niil kerroil kunnei jänist nähdä .
En mä ainakaan puolustelis tiukkoi koirii ,jos koira esim vetää täysil 2 min sit on hiljaa melkein 5 minuuttii ja taas ajaa
3-4 min ,sit taukoo lähes 5 min ,mun järki sanoo et mettäs mennään sellast vauhtii ettei kumpikaan tiedä mis toinen
milloinkin on ,se voi olla kaikkii samanaikasest tiukkuut,rehellisyyt ja osaamattomuut (hosumist).
Tottakai hyvä tiukka koira ajaa haukkuen n 15 -20 min silloin se voi hävitä herkemmäl koiral olemal hiljaa yli
5 min mut harvemmin ,kyl hyvä koira selvittää hukan helpost alle 5 minuutin ,herkkä voi tällasen paikata ,mut hyväl herkälkään ei siit apuu oo jos selvittää sen hukan alle 5 minuutis ,vaik haukus oliskin taukoo vaan 2 min.
Tää 15 -20 min on se aika jolloin jänis saa sellasen etumatkan et se kerkii
paluuperän tekemään ,nää 1-5 min pääst taukoo haukus ovat munmielest ajotaidottomuut ,
mut tää on vaan mun mielipiteen.
Voidaan sitä luulla ettei herkkä olis rehellinen mut useimmiten jänis ei vauhkoonnu kun kuulee mis koira liikkuu.
Jos epäillään koirien rehellisyyt ja tiukkuut ei kokeit tartte edes pitää syytetään niit 98 p koiriit löysyydest ja
otetaan niilt 10 p pois ja lisätään huonost ajavil tai tiukoil koiril 10 p .
Silti niilt parhailt koirilt on varaa ottaa pois se 10 p ,tiukkaa tai huonoo ei tahdo auttaa edes 10 pisteen avustus.

[Ruippa]

Vois todeta, että löysimmillä on lähes 10 indeksipistettä tilastoharhaa haukun ja ajon pisteissä. Paljonko se on sitten koearvostelussa?
Loppupisteissä haukun vuoksi 1-2 ja virheellisen ajoajan vuoksi 10-15 pistettä - veikkaisin. Yhteensä 10-17 pistettä.
Ruippa tätä taisi pohtia talvella.

Eli, jos yksi ajominutti on 0,29 pistettä -> 1 piste on n.3,5 minuttia. 10 pistettä on 35 minuttia ja 17 pistettä on 59,5 minuttia. Tästä seuraa, että herkät koirat ajavat oikeasti vain toisen tunnin ja "iloisesti haukkuen selvittävät hukkaa" toisen tunnin Millaisia koiria meidän sitte tulisi suosia? Mikä olisi seoikea tulkinta herkkähaukkuiselle ajavalle koiralle, kaukanako koira saa olla ajettavastaan, että se varmuudella voidaan laittaa rehelliseksi ajoksi

Lisäys:
90 124 104 73 69 95 93 104 80 , noilla indekseillä on kahdenpäivän kokeen aikana päässyt kaksva:ksi, ja oli kovin mainostettu jalostusuros

[Ajukki]

Eli, jos yksi ajominutti on 0,29 pistettä -> 1 piste on n.3,5 minuttia. 10 pistettä on 35 minuttia ja 17 pistettä on 59,5 minuttia. Tästä seuraa, että herkät koirat ajavat oikeasti vain toisen tunnin ja "iloisesti haukkuen selvittävät hukkaa" toisen tunnin Millaisia koiria meidän sitte tulisi suosia? Mikä olisi seoikea tulkinta herkkähaukkuiselle ajavalle koiralle, kaukanako koira saa olla ajettavastaan, että se varmuudella voidaan laittaa rehelliseksi ajoksi

Tämäpäs olikin mielenkiintoinen tulkinta! On tainnut käydä joskus jonkun muunkin mielessä. Ei tietysti koske kaikkia koiria, onneksi. Ja sitten kun vielä muistaa, että herkkähaukkuinen voi olla rehellinen eli antaa vuolaasti ääntä, mutta hiljenee kun jälki häviää.

[voittos]

Taitaa olla pieni ristiriita käytönnön metsästyselämysten ja jalostuksellisten päämäärien välillä. Mua ei jänispyynnissä muutama ylimääräinen haukahdus haittaa mutta hiljaisuus haittaa. Turhan haukkuminen ja kertaaminen on eri asia.

[Ajukki]

Taitaa olla pieni ristiriita käytönnön metsästyselämysten ja jalostuksellisten päämäärien välillä. Mua ei jänispyynnissä muutama ylimääräinen haukahdus haittaa mutta hiljaisuus haittaa. Turhan haukkuminen ja kertaaminen on eri asia.

Ei muakaan muutama ylimääräinen haukahdus haittaa. Mykkää on todella huono kuunnella!

Kommentoin vaan tuo Ruipan yhteenvetoa, et jos koira saakin puolet ajoajasta sillä että haukkuu vähän sinne ja tänne, ohi jäljen ja vähän palatessakin. Periaatteessa voi tapahtua kokeessa, jos tuomari ei vaivaudu seuraamaan koiraa tai ei saa varmuutta hommasta, eikä siksi voi tulkita virheeksi.

[voittos]

Mutta vahvasti siltä näytää analysoipa asiaa sitten BULPeilla tai koepisteitä. Ja asia koskeee niitä vain koiria, joilla HLÖ-indeksi on lähempänä 50 kuin 100.
Tämä tästä.
Pitääkin vielä selvitellä onko luonneindeksillä ja ajo-ominaisuuksilla yhteyttä. 80-luvulla arat oli keskimääräistä parempia hakemaan noin tilastojen valossa. Liekö vielä?

[Ruippa]

Pitää vähän korjata/tarkentaa: ajoaikahan on yhteensä 240 min. ja siitä 17 pistettä on 59,5 min. eli herkän koirankin ajoaika on 180 min. Täysin rehellinen koira (hlö-ind <95) ajaa 180 min ja saa hyötypisteiksi 2 pinnaa huonomman haukkunumeron. Herkkä koira ajaa 240 min. ja saa 2 pinnaa paremman haukkunumeron ja tod. näköisesti myös pisteen paremman ajotaitonumeron eli yhteensä 18 pistettä (haukkupisteet oli jo tuossa 17.pisteessä). Kumpi koira todellisuudessa on metsästyksellisempi.

Nyt ensi syksynä vaan sinne ajon sekaan tutkimaan tilannetta - kyllä ne tilastoharhat siitä selviää.
Mut olis oikein hauska tietää, miten se kolmijako (syys-loka, marras-joulu, tammi-helmi) vaikuttais kokonaisindeksiin.

[vilskari]

[quote="voittos"]Taitaa olla pieni ristiriita käytönnön metsästyselämysten ja jalostuksellisten päämäärien välillä. Mua ei jänispyynnissä muutama ylimääräinen haukahdus haittaa mutta hiljaisuus haittaa. Turhan haukkuminen ja kertaaminen on eri asia.[/quote]

Kyl paljon koirii seurannut huomaa kyl herkäst koirast kosk se ylimääräst haukkuu ,5 minuuttii on pirun pitkä aika jos
koira paikallaan haukkuu ,Huonost ajavan 5 minuuttii kuluu paljon nopeammin kun omistaja on äänes ja kehuu kuin
tiukka koira hänel on ,mut silti se ei pääse sinä 5 min aikana eteenpäin vaan ajo jatkuu siitmist loppuikin .
Eli tiukan ja huonon koiran eroo on paljon vaikeampi huomata kun kumpikin on hiljaa ,se ero niis on et tiukka on
siirtyny ääneti sen viiden minuutin aikana huomattavast ja silloin kun ääntä alkaa antamaan se myös jatkuu ajoo
muistuttavana.
Kaikkein pahimpii ovat koirat mitkä ei osaa ajaa vaan löysyyttäs haukkuvat pikkupätkii ympäri mettää niit ei sais
tiukkoihin sekoittaa.
Jos koira on tiukka sen ei pitäs suutas aukasemaan jollei ajonpätkä 10 minuuttii ylitä,muuten tiukkuuden syy on
ajotaidottomuudes.