Ominaisuuksien periytyvyys & BLUP-indeksit

[voittos]

Varalta selitän tuota piste ero asiaa.
Se on laskettu seuraavasti jokaisesta kokeesta jokaiselle koiralle.
Lasketaan kokeeseen osallistuneiden koirien lopputulospisteiden keskiarvo ja saatu luku vähennetään jokaisen koiran omasta tuloksesta. Näin saadaan jokaiselle koiralle luku, joka ilmoittaa montako pistettä koira tuossa kilpailussa oli keskiarvoa parempi (+ pisteet tai huonompi (= - pisteet). Kaikista koiran käymien kokeiden luvuista lasketaan koiralle keskiarvo. Lukua voisi kutsua poikkeamapisteiksi keskiarvosta. Se yhdessä muissa yhteyksissä esittämäni sijoitusprosentin kanssa antaa varsin luotettavan kuvan koiran ilmentävistä kyvyistä suoriutua ajotehtävistä. Se on täysin yksilöön liittyvä asia ja tietysti kiinni siitä kuinka kovassa seurassa koiran tulokset on tehty.

Kun koekäyntien määrä alka olla 6 antaa luku varsin luotettavan kuvan koirasta yksilönä.

[Seppo K.]

Kyllä se varmasti on niin, että tämä viimeisin voittosin tulostama taulukko kertoo jo todella paljon juuri niistä koirista, jotka siinä ovat esillä. Se on aivan varma. Toinen asia sitten on niiden koirien luonteet. Itselläni oli jonkin aikaa tarhassa pirun nätti narttu, jonka hyvin läheisiä sukulaisia on voittosin listassa. En oikein kestänyt sen koiran luonnetta, lähestyi isäntää maha maata viistäen, se oli arka, säikky, epävarma ja sitten se ajo. Vauhtia oli, herkkyyttä varmasti riittävästi, hyvä haukku, taidettiin kovin kertaillakin jne. Koetin kaikin keinoin saada sen luottamuksen ihmiseen jollekin järkevälle tasolle. Ainoa pieni edistys oli se, että koira pikkuhiljaa uskalsi lähestyä kunnolla pystyssä, kun tajusi, että rapsutukset allkavat, vasta sitten, kun seistään ihan asiallisesti neljällä jalalla. Varmaa on myös se, että tällainen järjetön arkuus on suht. voimakkaasti perityvää, nämä eivät listoilta mitenkään selviä - valitettavasti.

[Antti]

Varalta selitän tuota piste ero asiaa.
Se on laskettu seuraavasti jokaisesta kokeesta jokaiselle koiralle...

Juuri noin asian ymmärsinkin. Minusta ongelmana tuossa on vain se, että hyvyys on täysin suhteellista ja riippuu mihin sitä verrataan (kuten itsekin totesit). Jos vertaat koiria muutamiin toisiin koiriin, kertoo se koirien tasosta vertailtaviin eikä koko maan koirien tasoon (ymmärrän kyllä, että yrityksesi tällä määreellä johtuu olosuhdevaikutuksen minimoimisyrityksestä).

Ääreistäen; joku voi olla paras kolmosen tuloksella, joku huonoin hyvällä ykkösellä. Ei minua kuitenkaan tyydytä hyväkään sijoitus jos koira ei saa ajettua minua miellyttäviä ajoja (karkea raja elo-lokakuussa 90 min/erä, siitä eteenpäin 100 min/erä). Mieluummin olisin ollut vaikka tuomaroimassa tuota viimeksi jäänyttä, kuin seurannut voittajan toisen erän tyhjää hakua tai tiehukkaa.

Jos viitsit, niin voisitko tehdä samanmoisen lohko- tai koko maakohtaisen listan, jossa olisi vaikka ehdottamani b)- tai c)-kohta määreenä luomaan lista: koekäyntien piste-ero muiden... b) samalla lohkolla, c) koko maassa kokeissa käyneiden koirien keskiarvoon. Ne kertoisivat koirien hyvyyttä verrattuna laajempaan aineistoon, mutteivat tokikaan ota ympäristön vaikutusta onnistuen huomioon, kuten eivät mitkään listat, koskaan.

[vilskari]

Mä laittaisin haun ja haunaikasen innon apusarakkeis eikä auttamaan koiran ajotaidon puuttues saamaan niit lisäpisteit.
Perustelen tän sil kun hyväl kelil jänisrikkaal alueel ei paljon kumpaakaan tarvita.
Olen seurannu yhden perhoskoiran juoksuu ,se liikkuu kun elohopea jos jäniksii on lähimail ja ittekki vähän liikkuu
ei oo pal epäilystäkään ettei tällanen 10 haust saa ja 5 innost.
Tottakai kun ajotaitopisteet pudotettiin 5 seen vois tällanen perhoskoira olla kova sana kilpailuis antaahan 5 min
hiljaa olo elohopeal jo niinpal aikaa ettei hukkaa tuu.
Eli hakuindeksii nostaa tai pudottaa huono keli maustettuna huonol jäniskannal.
Jos ajopisteindeksi lasketaan tyhjästki eräst ,silloin huonommat ajurit voittaa sekä haus että ajos ja jopa innos kun
pian innonmittauspäivä ohi on.
Jos ajopisteet lasketaan ajo 120 min tyhjä haku 0 min 100 min tyhjä haku 0 min jos tahtoo huonot pisteet tulee 55 min
jos hyvät ajominuutit tulee 110 min .=yhtees 230 min Jos jaetaan kahdel niinku ajoi on ollu tekee se 110 min .
huonompi ajuri ajo 65 min +60 min + 55 min + 60 min. jos tää jaetaan 4 tulee keskipituukdeks 60 min .

[voittos]

Antille tiedoksi, että lohkoittain en saa, kun koepaikoista ei ole lohkotietoja tietokannoissani.
Mutta ideoidaampa asioita paremmaksi ja koehommiin kannustavaksi!

Voitto

[metsässä]

Että tilastointi ei olisi liian helppoa,pitäisi ottaa huomioon missä iässä koira on kilpaillut,ja sijoitusta katsottaessa verrata
sitä kilpakumppanien ikään.
Aikaisemmin Avo luokassa kilpaili enemmän samanikäiset nuoret koirat.
Nykyään vuoden ikäinen kilpailee heti konkareita vastaan.
Ajokoiramiehessä oli joskus joku tilasto,jossa oli selvä yhteys ajotuloksen ja koiran iän välillä.

[vilskari]

Eik Mööpeliajojen tuloksist näe miten ovat pärjänneet eri koirasukujen jälkeläiset ,silloin kun kaik kilpailee samas kokees.
Jos siihen kilpailuun osallistuu 70 koiraa näil kaikil on vanhemmat ja niil taas vanhemmat ja niil on (((vanhemmat.)))
Eli mikä isä on näitten Mööpeleis parhaiten pärjänneitten isän isän isä eli mikä isä ton sulun kohdal,onk se nykyään
parhaiten pärjänny vai parhaiten mainostettu suku.
Hyvä mainos voi purra joskus hyvin jollei seurata miten koira on sijoittunu kilpailuis.
Tietyst jos jonkun suvun koirii on 20 koiraa 5 vastaan ,voittaja löytyy siit 20 sakist .

[metsässä]

Katselin tuossa 1990 luvun koira ja poimin ne, joilla ajopuoli yli 100. On aika ajoin näppäilty palstalle, että koiran tulokseen vaikuttaa positiivisesti hyvät äänilahjat ja havaitsematon tai havaittu löysyys.

Voisitko selventää tuota havaitsematon löysyys kohtaa.
Tarkoittaako se sitä.että indeksi on suuri,mutta yksilössä itsessään ei ole löysyyttä.
Tässä puhutaan ilmeisesti vain hakulöysyydestä,kun ajolöysyyteen ei ole indeksiä.

[vilskari]

Aamuhämäris kun mettään mennään se pientä hakulöysää antava koira voi edetä jälkeepitkin kaks kolme kertaa niinreippaast mitä se tiukka etenee koko päiväs ajonkans.
Gps tutka on siinki hyvä eteneek se hakulöysä vauhdil ja pysyyk se tiukka ajos lähes paikallaan silloin kun ei hauku.
Siks toinen haku on selkoiral paljon helpompi mikä pääsee toist jänist hakemaan esim klo 10,20 ,kun koiral mikä
pääsee toisel haul klo 13,00 ,tää korostuu viel huonol hankikelil.

[olli76]

Aamuhämäris kun mettään mennään se pientä hakulöysää antava koira voi edetä jälkeepitkin kaks kolme kertaa niinreippaast mitä se tiukka etenee koko päiväs ajonkans.
Gps tutka on siinki hyvä eteneek se hakulöysä vauhdil ja pysyyk se tiukka ajos lähes paikallaan silloin kun ei hauku.
Siks toinen haku on selkoiral paljon helpompi mikä pääsee toist jänist hakemaan esim klo 10,20 ,kun koiral mikä
pääsee toisel haul klo 13,00 ,tää korostuu viel huonol hankikelil.

Onko herkkyys ja ajonopeus jotenkin toisiinsa sidotut? Omilla koirillani en ole ainakaan tätä vilskarin ehdottamaa mallia "tiukka on hidas" ole havainnut. Ylivoimaisesti parhaiten jänistä liikuttava ajuri mitä minulla on ollut ajoi sopivalla lumikelillä sääntöjään jäniksen kiinni n. tunnissa ja oli tiukka/ehdottoman rehellinen. Nyt tarhassa huippusukuinen herkkä kävelijä. Olisi kiva jos osattais erottaa eri ominaisuudet ominaisuuksina eikä uskottais sitä höpötystä, että tiukka on ajotaidoton ja herkkä on taitava sujuva-ajoinen. Herkkyys ja ajotaito ovat käsittääkseni eri ominaisuuksia eikä laiska tuomari kykene niitä nuotiolta käsin metsässä erottamaan.

[vilskari]

Sanoin et aamuhämäri pientä hakulöysyyt antava ((((Voi edetä ))))2-3 kertaa niinreippaast kun tiukka .
Ei se sunkoiras kuulu sit niihin minkä ajotaidottomuut tiukaks sanotaan.Mut niit koirii on muitaki.
((((Tarkoitin niit omistajan tiukkoiks sanomii mitkä melkein jatkuvast niit alle viidenminuutin hiljaisii hetkii pitää,
joskus kun tarkkaan kuuntelee voi melkein erottaa et koira alle 5 min hiljaisuuden aikana edennyt vajaa 10 m.)))
Gps tutka olis pirun hyvä apuväline juur (haukkumattomil tiukoil koiril )näkis kuinpaljon sen liikkuu olemal hiljaa.
Niit on kahdenlaisii tiukkoi hyvinajavii ,niinkun sanoit,tai tiukoilt kuulostavii.
Mullakin oli se vanhakoira sellanen rehellisen tiukka minkä myin 7 vuotiaana .
Täl mä huomasin et koira kun vauhdikkaast ajaa se haukkuu yhtämittaa noin 20 min sit tulee tauko n 20 sek -1,5 min
sit mennään taas sen n 20 min ja samanmoinen 20 sek -2 min tauko ,tää oli sel aika säännöllist ,harvinaisii oli juur
alle 5 min hukat ne venyi sit 7 -10 minuuttiin ,hukat selvis äkkiä pahemmat kesti jollei ottanu kiinni.
En voinu kun kovakuntosii juoksijoit sel ajattaa otti keskenkasvusen väsyttämäl kiinni n 45 min jollei kerinny kivenalle,
luolaan tai mökinalle.Tää ei juur koskaan menny edes siihen asti mist jänis oli paluperän jälkeen sivul hypänny jos kerkis joskus paluuperän tekemään .
Jos sul on nyt herkkä hyväsukuinen kävelijä ,
Seuraappa jonkun pikkasen yöjäljel ääntäantavan hakuu (aamuhämäris se yöjälki on voitu juur tehdä ja voi haista
koirannokas kovinki ,ihme jollet pian huomaa jonkun koiran etenevän yöjälkee vauhdikkaammin.

[Ajukki]

Tavallisella taidolla varustettu ajokoira, joka pelastelee hukkia pikkusarjoilla ja antaa vanhallekin äänen, saa usein hyvät ajomiuutit. Samoilla taidoilla varustettu tiukka koira taas "miinustaa" itse itseään. On hukat hiljaa ja vielä vetävällä jäljellekin minuutin pari varmistaa ennen kuin ääni lähtee taas. Samantaitoiset koirat, mutta toinen ajaa ykkösiä, toinen kakkosia. Jahtikoirina ei juuri eroa.

Siinäpä se tiivistettynä! Jälkiä keräävä ja vuolaasti ääntä antava ja mielellään vähän hidasajoinen koiruus ajaa kohtuullisen helposti hyvissä olosuhteissa ykkösen. Saa joskus miinuksen kun tuomari sattuu olemaan hollilla. Näistä pitäs sitten vielä erottaa vielä ne todella huiput, jotka tuupppaa jänistä useimmiten tuntumasta ja oikoo paluuperät, eikä ajo katkea normaalioloissa juuri mihinkään eli normaalioloissa tulee lähes aina täysiä eriä. No kyllä kai ne sieltä erottuu, varsinkin jos koekäyntejä on enemmän. Ajotaitonumerostahan se pitäis tietysti näkyä. Hyvällä ajokoiralla saa jäniksiä ja minuutteja siinä sivussa. Huonolta ei aina saa kun minuutteja (kaikilta ei tietysti niitäkään).

Itelläkin oli aikanaan tuollainen minuuttikone. Sai siltä jäniksiäkin, mutta se oli kyllä useimmiten kaukana jäniksestä. Ääni oli kasin tasoa aika usein ja sitä tuli mukavasti eli sen puoleen olis ollut koekoiraa ja mettässä oli mukava kuunnella, jos ei ruvennut arvioimaan miten siellä mennään. Koira meni enimmäkseen kävellen matalassakin hangessa ja jopa sulalla

[vilskari]

Miksei ajokokeis anneta koiral niit ansiopisteit pelkästään jänishavainnoist .
Voittos Vois listan tehdä jänishavainnoist .(Eli siit ajast minkä joutuu passis istumaan et näköhavainnon saa.)
Laita vaik 10 parhaan lista /vastaan 10 huonoint.Pelkästään ne mis kohdat 54 ja 56 ovat .ei tyhjän erän aikana
pelkästään ajominuutit jaettuna havainnoil.
Hakupisteet on turhii jos jäniksii on enemmän ja kelit hyvii.(2-5 min haus koira ei koskaan ehdi pientä hakulöysää
antamaan niinku 120 min haus .5 min haus hakulöysyys voi olla ajoo muistuttavaa,ja voidaan ajoks laittaa.
Tällanen ain 2-10 min löytävä pitäs joskus testii pistää maastoihin mist ajoo ei toiset saa ,näkis ajaisik se 120 min
ilman jänist.
Ei pien hakulöysyys tarkoita ain et koira herkkä ajos olis .
Eikä haus herättelemätön et tiukka ajos olis.
Sinises kirjas on kohta 56 havainto ajettavast ja kohta 54 havainnot herkkyydest.
Jos siin koiral on usein 5 sen ei tartte herkkä olla vaik näil jälijl haukkuiski .(Mitä sen pitäs tehdä )
Eikä koira välttämät tiukka oo jos kohdas 54 on 5 tai 4 .
Turhii ovat numerot 1 -2 -3 silloin joutaaki koira sulkemiseen silkertaa.(ajolöysyyt.)
Jos koira alkaa yli 10 min jäniksest peräs olemaan on melkein sama tulek se sielt tai ei,jollei lunta oo pirust.
Yks mikä tekee ajominuuttien vedost virheellisen voi juur suosii koiraa mikä ajos usein 5 min hiljaa on.
Ehdottomast pitäs ajost vähentää minuutit jotka koira on tuomarinluona hukal mis tuomari selväst näkee et
koiral on selvä hukka,kuinpaljon sel mahtaa niit olla silloin kun sitä ei näe.( Tiukkuut . )
Ain pitäs vuosikirjas olla mihinaikaan jänishavainto saadaan ,jos esim jänis nähdään 2 kertaa esim klo 10,00 ja 10,15
vastaavast koira klo 10,03 ja 10,50 ,havainnot herkkyydest kohta 54 -56 ovat 5 ja 1 .Alle viiden minuutin katkot kun
lasketaan ajoks koiral ei välttämät hukkaa tuu (muistuttaa tiukan ajoo ,vaik todellisuudes olis ajolöysyyt .)
Jollei jänist nähdä on vaikeet sanoo,kumpaa on.