xxxRitva/80:n narttulinja

[Antti]

No tuossa alla on minun mielipidekarttani lonkka-asiasta. Vanhoista viesteistäni koottu. Lue sieltä huviksesi minun mielipiteeni eri väittämiisi. Jos löytyy jotain epäkohtaa, niin kirjoitapa reilusti vastaan, mutta minun mielestäni nämä kelpaavat perusteluiksi, miksi raja-arvoja lonkkien suhteen ei tarvitse edes kuvitellakaan.

-Heikot ja kelvottomat saadaan selville ilman rahastustestejä, metsästyksen avulla.

-Luotettavin terveystutkimus on se kun metsästää koirallansa kymmenen vuotta. Se todistaa jalostuskelpoisuuden paljon paremmin kuin mitä nykyisin kärjistetysti nartunomistajat vaativat... (a-lonkat, serti, ykkönen kokeissa.)

-Käyttökoiran kasvattajan tulee jalostaa vain ja ainoastaan käyttöominaisuuksia. Mitään muuta ei tule ajatella. Koira, joka on erinomainen käyttöpuolella ja jolla on pitkä käyttöikä, omaa myös riittävän/erinomaisen ulkomuodon ja terveyden, niitä ei tarvitse erikseen jalostaa. Ne tulevat siinä samalla.

-Kompensointi partnerilla ja suvun yleinen terveys ovat avainsanoja. Ei välttämättä eläimen oma ilmiasu. Älkään suoraan hylätkö ajavia koiria niiden omatessa yhden ominaisuuden heikkouden feno- eikä välttämättä genotyypissään.

-Mitä enemmän ihminen asettaa keinotekoisia vaatimuksia jalostukseen käytettäviltä koirilta, sitä vähemmän jalostuskoiria on. Kerronpa ajokoiran tehtävän: hae jänis, aja sitä, toista tehtävä aina kun käsketään ja henki pihisee. Ajava, innokas ja pitkän käyttöiän koira tulee olla tavoitteena. Mitään muuta ei tarvita, ei a-lonkkia, ei sertejä.

-Nykyään ei tahdo riittää, että koira on innokas, metsästyksellinen ja pitkäikäinen. Jatkuvasti keksitään uusia vaatimuksia, joihin keskityttäessä käyttöominaisuuksien määrä ja laatu vähenevät ajokoirissa. Siis ne ominaisuudet, jotka aidosti ovat tärkeitä suomenajokoirassa.

-Jos muokkaamme nuo keinotekoiset luvut A:sta E:hen seuraavasti:
Ei käytännössä haittaa koirille: A-C
Ehkä joillekin koirille joskus satunnaisesti haittaa: D-E
Niin meillä on vuosien 1996-2006 välillä kuvatuista 2121:stä koirasta 89,2% lonkkiensä puolesta metsästyskelpoisia ja käyttöiältään pitkiä.
Ja puolestaan 10,8% kymmenen vuoden aikavälillä kuvatuista koirista semmoisia, joiden kesken satunnaisesti lonkilla voi olla negatiivista vaikutusta niiden käyttöikään.

-Ei luonnonvalinta ja evoluutiokaan suvunjatkajiaan lonkkakuvauksin valitse, vaan sopeutuvaisimmat ja parhaiten pärjäävät pääsevät levittämään alleeleitaan. Tätä samaa yksinkertaista kaavaa tulisi ihmisenkin noudattaa, jos tavoitteena on siis koiran jalostaminen eikä rahan kerääminen.

-Ja mistäköhän ne suuret muotiurokset rakentuvat? Mva, a-b-lonkat jne... Koiria (c-d) systemaattisesti pois rajaamalla tehollinen populaatio vähenee ja siitokseen pääsee entistä vähemmän koiria (a-b) ja kun näistäkin vain parhaita käytetään tuloksena matadoreja.

-Miten Susihukkanen voi olla niin varma, että jotkut ihmisen määrittämät raja-arvot olisivat jokin patenttiratkaisu parempien koirien saamiseksi? Minusta on typeryyttä vaatia tunnepitoisista syistä kieltolakeja, joiden vaikutuksissa ei ole mitään todistusta mahdollisesta hyödystä.

-...koiran soveltuvuutta ei mitata parhaiten tai luotettavimmin näyttelyin, ei lonkkakuvauksin, vaan käytännössä kokeilemalla. On siis aivan turha keskittyä kahteen ensinnä mainittuun jalostuskeinona. Toki niitä saa käyttää, mutta niitä ei todellakaan pitäisi vaatia pakollisiksi, sillä ajokoiralla on paljon muita suurempiakin huolia ja uhkakuvia.

-...lonkkakuvaustulosten ja koiran lonkista riippuvaisen käyttöiän korrelaatiosuhteita pitäisi tutkia tarkemmin, ennenkuin voi julistaa kaikki c:stä alaspäin menevät kelvottomiksi.

-...ei ole mitään tutkimuksia olemassa, onko sairaslonkkaisiksi määritellyillä käyttöikä keskimäärin yhtään lyhyempi kuin tervelonkkaisiksi määritellyillä. Ilmoilla on vain uskotteluja ja luulemuksia.

-Olen ennenkin perännyt ja perään edelleen luotettavia tilastoja, missä todettaisiin, että lonkkien kunto korreloi merkittävästi ajokoirien metsästyskäyttömahdollisuuksiin tai käyttöikään. Laittakaapa tulemaan niitä.

-Onko lonkkien arvostelu täysin aukotonta, vai voiko luotettavuutta verrata lähes näyttelytapahtumaan? Kuinka paljon menetetään siitoskoiria, kun kuvaustulos voi vaihdella vaikkapa c:stä b:hen (kuin vertailisi harmaan eri sävyjä) esim. tulkitsijan mietteiden ja lonkkien kuvauskulman vaihteluilla?

- Jostain jalostuksessa pitää tinkiä, ei kaikkea voi saada. Liian mahtipontiset ja ruusuiset tavoitteet ovat verrattavissa maailman rauhaan. Ei kai ylimalkaista optimistisuutta voi vaatia ajokoiraharrastajiltakaan.

[ramaani]

minä kuvuutin kesällä yhden nartun,elukka lääkäri laitto kuvat menemään A/A,no tulos oli C/C,et elukkalääkärin mielestä koirallani oli helvetin hyvät lonkat ja toi kennelliiton"tohtori"tulkitsi"lonkat huonoiksi,kumpi mahtaa sit olla oikeassa....

[vipukinttu]

x

[hukkatiellä]

Antti kirjoitti paljon, mutta täyttä asiaa!! Toivotaan, että Susihukkanenkin ymmärtää, mikä jalostuksessa todella on tärkeää.. Ja Ramaanilta hyvä esimerkki kuvien luotettavuudesta.. Juuri noin uskottavia kuvaukset ovat..

[Ruippa]

-Onko lonkkien arvostelu täysin aukotonta, vai voiko luotettavuutta verrata lähes näyttelytapahtumaan...

Eikö juuri tästä syystä SKLssa siirrytty yhden virallisia lausuntoja antavan eläinlääkärin "malliin". Olisivat jotensakin samallalailla arvosteltuja.

[ramaani]

minunkin koira kuvattiin klinikalla joka kuvaa satoja koiria vuodessa,ni en oikein usko kuvaus virheeseen!ennen uskon jotta kennelliitossa tulee virheitä,sama ihminen viikosta toiseen pyörittää "sapluunaa"kuvien ympärillä,ni väkistenkin tulee virheitä...

[Antti]

Tuossa esimerkki kun koira kuvataan jotensakin ja arvostellaan jotensakin.

Liitonkin tohtori on vain ihminen ja beet on äkkiä ceetä, kun tuhannen koiran nivelkuppikuvasavotta on edessä päin työpaikalla eikä tuota aamukahviakaan kerennyt kiiressä ryypätä.

[Ruippa]

Siksipä indeksiluku onkin parempi mittari kuin kirjain. Mutta molempia pitää käsitellä vain suuntaa-antavina, ei jumalan sanana. Silloin ne ovat oikeassa arvossaan ja "jalostajat " voivat tehdä itse päätöksen käyttääkö kyseistä yksilöä jalostukseen, vai ei.
Anniella oli erittäis kokonaisvaltainen ja erinomainen näkemys koiran terveydellisestä jalostuksesta. Jos ne kaikki terveyden osatekijät huomioidaan, silloin voidaan puhua jalostuksesta terveeseen suuntaan.
Kuitenkin pitää koko ajan muistaa, että suomenajokoira on käyttökoira ja suurinosa niiden omistajista vain metsästää, paljon pienempi osa kilpailee.

[voittos]

Mitenkö lonkat ja muut ominaisuudet liittyy toisiinsa? Tässäpä 7000 koiran tBULP:sta laskettuna
1000 huonoista lonkistaan on ryhmä D ja 1000 parasta on merkitty A:lla
Keskiarvot BULP-indekseistä
Lonkat
D 82 B 117
Kokeisiin tulo
D 109 A 109
Kokeisiin tuloikä
D 104 A 94
Hakupisteet
D105 A 102
Ajopisteet
D 104 A 102
Haukkupisteet
D 104 A 101
Into
D 101 A 105
Herättely
D 97 A 102
Korkeus
D 102 A 102
Luonne
D 104 A 100
Näyttely
D 106 A 102

Itsevarman kommentti: "Kerran olin väärässä. Nimittäin luulin jo erehtyneeni mutta olinkin väärässä."
D-koirat on olleet parempia metässä ja kehässä. Tässähän se ongelma onkin.

[Ruippa]

Kiitos voittos, ittellä ollut sama "kutina". Kumpis meillä on pielessä säännöt(näyttely/koe) vai koirat Jossain palstalla olin sitä mieltä, että näyttelysäännöissä maininnan "vetää takajalat rungon alle" -> a-lonkat, ovat yhtä virheelliset, kuin d-e lonkatkin. Kuitenkin d- lonkkaisen koiran takapää on rotumääritelmän mukaisempi.
Entä se seuraavaksi suosittu narttulinja, löytyiskö sille kannattajansa/vastustajansa. xxx Ritvallahan on lonkkaindeksi 103, eli olis tod.näk. Atai B, mistä sitten tulee jälkeläisiin c -d?

[metsässä]

Löytyisiköhän tuolta muutamasta kantavanhemmasta asti selitys Voittoksen taulukolle.
Jospa toinen on ollut parempi lonkkainen,mutta vähän huonompi muilta ominaisuuksilta,ja toinen päinvastoin.
Tietysti sukupolvittain ja yksilöittäin esiintyy jonkin verran vaihtelua,mutta aika kauas taaksepäin lonkkaominaisuudet näkyy joissain suvuissa.

[voittos]

Mielestäni on CDE periytyvänä tyyppinä ja sitten sattuma CDE. Mikään muu ei asiaa selitä.
Nimittäin joillekin CDE tulee liian kaukaa ollakseen selvästi yksinkertaisesti periytyvää tyyyppiä. Mutta niinhän se moni muukin asia haukku, ulkonäkö jne. Olkoon siten vaikka tohtori CDE-tyyppiä. Voipi olla myös ruokintaan liittyvä CDE sen sattuma CDE:n sisällä osatekijänä.

Sisäsiittoisuus ja nopea kasvu lisää riskiä. Minusta sellaisella voi metsästellä ja voi sitä pennuttaakin omiin tarkoituksiin.
Ilmeisesti Ritvan linja lähtökohdiltaan oli tästä varsin terve. Jos me hävitettäs kaikki koirat, joiden sukutaulussa näkyy Rossi/73 saataas varmaankin vain uusi ongelma aikaiseksi. Pitää vain seurata, että huonosti silmälle näkyvätkin ominaisuudet pysyvät kurissa.
Jos CDE-lonkkasella ois myös valkoinen läikkä keskellä selkää ei niitä koiria kukaan pennuttais eikä ostas. Mutta jos läikkä jäis ja lonkkaongelma häipys ajan kanssa tulis varmaankin uusi suosittu linja.
Ongelma on hallittavissa ja lannistettavissa mutta vielä olemassa.