Ajettava nähty tilastoa.

[ramaani]

tuomareita ainakin täällä niin vähän ettei todellakaan voi valita ketä kysyy tuomariks...

[kyröö]

mööpeleissä muutama nuori näytti paljon "huonojalkaisemmalta"kuin nämä papparaiset....

[Seppo K.]

Niin se on kuin ramaani sanoo, ihan näinä aikoina on ollut aika karmeita esimerkkejä järkyttävän heikosta tuomarityöskentelystä.
Milloin on autoon tunkemassa ylilihava akka tai ukko, joltain leikattu juuri lonkat, toiselta uusittu polvinivelet.
Pyydä näitä nyt sitten seuraamaan hakua, puhumattakaan ajon seuraamisesta! Hiukan tarvitsisi liikkua, koska huono kuulokin rajoittaa, mutta kun ei.
Tiedän tapauksen, jossa koira ajoi noin kilometrin päässä, saa sanoa, ysin haukulla täydet, niin ukoilla oli ylhäällä vajaa tunti ja haukku kuusi (6), että semmosta. Ei kultu ei liikuttu.
Toinen tapaus taasen oli, että koira ajoi täydet 120 - ja peuraa - tuomarit veti viivaa, näin saatiin 90 pojoo kasaan.
Esimerkkejä löytyy lukuisia. Itselläni on lähes poikkeuksetta ollut ihan jees tuomarit, mutta kuullut ja todetut esimerkit ovat tämän harrastuksen kannalta varsin ikäviä.
Keneen ja mihin kohta uskot. Nuorissa pitäisi olla tulevaisuus, vaan miten on, kovin ovat harvassa alle viiskymppiset, kun katselee porukkaa ylituomarin puhuttelussa.
Totta on, että kaikkien pitäisi saada harrastaa, mutta tahtoo mennä liian usein se koiran arvionti hakuammunnan puolelle.
Sääntöjähän pitäisi jo muutenkin muuttaa ja kiiruusti, ja samalla harkita sitä yhden tuomarin käyttöä.
Näillä kohdin, niin uskon, nuori selvinpäin toimiva tuomari olisi huomattavasti parenpi, kuin pari pulskaa ja melko kännistä ukkoa.
Omalle kohdalleni ei mitään kovin suuria mogia ole sattunut, ei koirani eikä tuomartyöskentelyni kohdalla. Kuvittelen osaavani lopettaa, kun jalka ei nouse tarpeeksi, enkä kuule edes peltttoreilla. Samalla, kun treenaa koiraansa, saa itse edes hiukan pidettyä kunnostaankin huolta.
Tämä oli ehkä monen mielestä hävytön puheenvuoro, mutta näin ovat asiat nyt, mitä sitten viiden - kymmenen vuoden päästä, jotain on tehtävä ja pian.

[Arrianus]

Ei lainkaan hävytöntä - minusta. Nämä ovat niitä itkuvirsiä aivan 1900-luvun alusta alkaen: "Isoisän aikaan oli ajokoirilla paljon parempi haukku kuin nykyisin...", "ja mistä saamme nuoria mukaan tähän orastavaan harrastukseen"... jne.jne.
No, myönnettäköön - ajat ovat siitä muuttuneet. Mutta, visio 20 vuoden päähän - olkaa hyvät: Maassamme järjestetään yhteensä 110 kpl. ajokokeita. Kokeeseen otetaan osallistuvia koiria seuraavassa järjestyksessä: Alle 2 vuotiaat koirat,yhtä ykköstä vailla olevat koirat, muut mukaan mahtuvat koirat. Kaikki ajokokeet ovat, SM-kokeita lukuunottamatta, kausikokeita. Koirat valitaan SM-kokeisiin edellisen kauden tulosten perusteella. Käytössä on 1 tuomarin järjestelmä. Ylituomari-nimikettä ei enää tunneta. Keskuspaikalla controllerit seuraavat päätteiden avulla koiran työskentelyä. Työskentelykartat käydään läpi tuomarikollegion toimesta (4 ko. kokeisiin osallistunutta tuomaria).
Että tällä tavalla - pistäkää paremmaksi - kiitos!

[olli76]

Oisko hyvä jos ajettavakin olisi varustettu gps-pannalla niin voitais tietokoneelta seurata oikeasti miten koira ajaa. Saatais jokaikinen koiran virheliikku ja haukahdus selville ja ajot olisi tietenkin tallennettuina tietokantoihin, josta vaan urosta nartulle valitsemaan. Eikä tarttis pökkelöjalkatuomareiden lähtä metsään .

[Arrianus]

Kyllä, kyllä. Vuonna 2029 n. 1/3 maamme jäniksistä on tarhattuja, korvamerkittyjä metsäjäniksiä. On itsestään selvää, että ne varustetaan koeaamuna satelliittilähettimillä - koiranomistaja hankkii jänikset. Voipi olla, että ensi alkuun tarhajäniksen ajoa ei hyväksytä valionarvotulokseksi.

[Kape]

Kyllä tuota ajettavan näkemisen tärkeyttä pitäisi korostaa vielä enemmän. Löysä koira hankkii runsaasti ajominuutteja laiskoilta tuomareilta, jotka käpistelevät pitkin tietä, eivätkä jalkaudu maastoon. Irtiaskupaikalla pällistellään. On pahus komea ääni, kyllä siellä ajettava saa kyytiä...

[metsämies]

XX & SXX Kuturan Rakulla
33 Ajoerää ajettava nähty 90 kertaa
Keskiarvo 2.73 Paraserä 21 näköhavaintoa seuraavat 10 ja 8 jne.
Lisätiedot 56 ja 43

Kohta 54 5 kertaa 4. muuten aina 5.
Koira ajaa läheltä jänistä.

[Antti]

Kyllä tuota ajettavan näkemisen tärkeyttä pitäisi korostaa vielä enemmän. Löysä koira hankkii runsaasti ajominuutteja laiskoilta tuomareilta, jotka käpistelevät pitkin tietä, eivätkä jalkaudu maastoon. Irtiaskupaikalla pällistellään. On pahus komea ääni, kyllä siellä ajettava saa kyytiä...

Onko Kapella paljonkin kokemusta "löysillä" koirilla metsästämisestä?

[Ajukki]

Tuo ajettavan näkeminen on tietysti tärkeää, että voi todeta koiran työskentelyn ja toisaalta näkee juurikin tuon, kuinka lähellä
koira kestää ajettavaa. Herkkyyksistä ja löysyyksistä sanoisin, että niitäkin voi olla kahdenlaisia koiria. Toinen jäljittelee ja antaa
silti ääntä sinne tänne ja toinen ajaa tuntumasta todella vauhdikkaasti ja tekee pienen mutkan äänen kanssa. Toki jälkimmäinenkin
olis vielä parempi, jos osais hiljetä mutta ensin mainittu on suorastaan rasittava seurata ja kuunnella.

[Antti]

Toki jälkimmäinenkin
olis vielä parempi, jos osais hiljetä...

Millä perusteella parempi? Yhtä paljonhan niitä ajominuutteja tulee haukkui koira rengastuksen ajan tai ei. Ja aivan saman virheen, eli jäniksen kadottamisen koira tekee oli se haukkumatta tai ei. Haittaako virhe metsästystä? Jääkö jänis saamatta, kun koira haukkuu silloin tällöin pienimuotoisen rengastamisensa umpeen?

[Kape]

"Metsästäessä" löysyys kyllä tulee ensimmäisillä kerroilla esiin. Jää saalis helposti perinteisen kansasadun mukaiseen hölmöläisten jälkikeittoon. "Kuunnellessa" tuskin pystyt itsekkään sanomaan kaikista koirista haukkuuko koira eilisille vai tuoreille jäljille. Sopivalla röyhkeydellä voidaan pelkästään kuunnella ilman kiirettä ajettavan havainnoinnista. Ehkä tuossa kommentissani oli asiaa tietoisesti kärjistetty.

Löytyisikö tilastonikkareista apua tutkimaan yhteyttä löysyyden ja ajettavan näkökertojen välillä? Eli löytyykö selvää yhteyttä löysälle koiralle ja harvoin nähtävälle ajettavalle? Ei tämäkään aihe nyt ensimmäistä kertaa ole esillä.

[Antti]

"Metsästäessä" löysyys kyllä tulee ensimmäisillä kerroilla esiin. Jää saalis helposti perinteisen kansasadun mukaiseen hölmöläisten jälkikeittoon. "Kuunnellessa" tuskin pystyt itsekkään sanomaan kaikista koirista haukkuuko koira eilisille vai tuoreille jäljille. Sopivalla röyhkeydellä voidaan pelkästään kuunnella ilman kiirettä ajettavan havainnoinnista. Ehkä tuossa kommentissani oli asiaa tietoisesti kärjistetty.

Eli ei siis ole kokemusta?

Löytyisikö tilastonikkareista apua tutkimaan yhteyttä löysyyden ja ajettavan näkökertojen välillä? Eli löytyykö selvää yhteyttä löysälle koiralle ja harvoin nähtävälle ajettavalle? Ei tämäkään aihe nyt ensimmäistä kertaa ole esillä.

Ei se löysyys mitään haittaa, vaan ajotaidottomuus. Ajotaidottomalta on vaikeampi kerätä näköhavaintoja ja saalista, koska ajot ovat huonolaatuisia ja/tai lyhyitä. Ajotaidottomuus ilmenee joko hiljaisena tai äänellisenä hukkana. Ajotaidottomuuden hiljainen ja äänekäs ilmenemismuoto ovat kumpikin yhtä paljon saaliinsaantia heikentäviä vikoja, mutta vain toiseen kohdistuu mieletöntä paheksuntaa. Toista kutsutaan kiltisti rehellisyydeksi ja toista löysyydeksi. Jokatapauksessa, kummassakin tapauksessa jänis jää hölmöläisten jälkiruuaksi.

Löysyys ei estä saaliinsaantia jos koiralla on ajotaitoa. Silloin hukat on vähissä ja jänis kulkee pitkän aikaa metsästettävänä. Olen ennenkin todennut; jos koira ajaa ajettavaa 90 prosenttia ajoajasta, suoritus on erinomainen, oli loput kymmenen prosenttia hiljaisuutta tai löysyyttä.