Vinkkejä ja ajatuksia ulkomuototuomareiden mieltymyksistä

[metsässä]

Pitäisi käyttää pari nuorta koiraa näyttelyssä.
Kuten tunnettua,on tuomareilla mieltymyksiä ja painotuksia,jotka saattavat vaikuttaa lopputulokseen.
Ajattelin,että tähän voisi laittaa joitain vinkkejä kokemuksista ja huomioita,tai näkemyksiänne eri tuomarien linjoista...

Mie piän kuule, että kannattas itte mieleshän jäsentää nuo tuomareitten mieltymykset ja miettiä, mitkä niistä vaikuttaa eniten käyttöpuolela. Sielä on olemasa tuomareita, jotka ei ymmärrä ajokoiran käytöstä yhthän mithän (niitä on käyttökoetuomaripuolelaki). Sitte on tuomareita, jotka ossaa nähä koiran rakenthen ja käytön yhtäläisyyven. Sitte on vielä tuomareita, jotka ei anna mithän arvua koiran rakenteele, vaan perustavat arvostelunsa ihan luokkakohtasesti. Net ulukomuototuomarit jotka HALUAA käsittää käyttökoiran KAIKKI sen KÄYTTÖÖN ja JALOSTUKSHEN vaikuttavat OMINAISUUVET, ovat aika harvasa tänäpäivänä. Mie tiän net, mutta mie en niitä ala laulamhan kellekhän täsä. Jokkaisen tämmönen asia häätys ite käsittää.

Ensin pitäisi tietenkin käydä kaikkien tuomareiden arvostelemissa näyttelyissä useamman kerran jotta saisi tietoa,jonka
perusteella voisi jokainen yrittää itse käsittää asia,jonka jokaisen häätys ite käsittää.
Tämä tieto on tietysti ajokoirajalostuksen,ja näyttelyiden tärkeimpiä kulmakiviä,että saadaan koiran ulkomuoto,ja rakenne pidettyä rodunomaisessa muotissa.
Kuitenkin jos tämä tuomareista saatu tieto on hankittu kalliimman kautta,eli itse reissaten monissa näyttelyissä,en yhtään ihmettele että näin saadusta kilpailuedusta kukaan luopuisi"mie en niitä ala laulamhan kellekhän täsä".

[Seppo K.]

Onkohan niin, että keskustelu tuomreiden mieltymyksistä tarkoittaa samaa kuin vikojen hyväksyminen? Itellä kun sattuu olemaan remmin päässä kampe, joka on tumma, kapea, iso, pihtikinttu, notkoselkä tai jotain siltä väliltä, niin haetaan tuomaria, joka antaisi sen erin, jotta päästään mainostamaan vaikkapa sitä yhtä eriä. Se on vain niin, että me omistajat olemme hyvin, hyvin sokeita oman Sessemme vioille, siis niille kaikille.

Kovin ovat harvassa ne oikeasti EH:n koirat, jotka olisivat kolmelta tuomarilta sertin saaneet väitetyllä tuttavan kaupalla. Tällä tarkoitan sitä, että vähintään 90 % MV koirista ovat tittelinsä ansainneet, olivat ne sitten kenen tahansa omistuksessa.

Eräänkin ulkomuototuomarin uroksia on jo monta sukupolvea suorastaan irvistelty serteistään, mutta kukaan ei ole rohjennut kyseisten koirien ulkomuotoa perustellusti kritisoimaankaan. Ne ovat kyllä kritiikin kestäneet sukupolvesta kolmanteen ja neljänteenkin, komeita koiria ja ovat ja ovat olleetkin ajaviakin, mitä nyt käpälät ovat kauttaaltaan olleet vähän hajavarpaiset ja matalat, mutta se on taas sitä perimää.

Hienoa on se, että tuomarit perustelevat arvostelunsa yleisölle, kuka hiljaisesti mumisten kuka taas hyvinkin värikkäästi ja vuolaasti, mutta melko oikein ne lähes aina menevät.
Kyllä se rotumääritelmä painaa yleensä enemmän kuin mieltymykset, niin se vain on. Eräskään tuomari ei juuri mittaa käytä, vain ilmeisesti silloin, kun on liikutaan koiran mittojen äärirajoilla. Kun on arvostellut tuhansia koiria, se silmä kehittyy ja kertoo riittävästi, niin mitat kuin muun ilmiasunkin, tämä kaikki tapahtuu muutaman kymmenen sekunin tarkastelussa, loppu on sitä koiran ohjaajan ja yleisön vuoksi tarvittavaa parin kolmen minutin koketeeraamista.

Tottakai, mutta varmasti hyvin harvoin, todella sertin arvoisen koiran ulkomuodon arvostelussa tapahtuu karkeita yli- tai alilyöntejä, ovatko ne sitten niitä tuomarin mieltymyksiä vai omistajan subjektiivisia tulkintoja, no se on ehkä taasen jo eri juttu.

[Antti]

Kovin ovat harvassa ne oikeasti EH:n koirat, jotka olisivat kolmelta tuomarilta sertin saaneet väitetyllä tuttavan kaupalla. Tällä tarkoitan sitä, että vähintään 90 % MV koirista ovat tittelinsä ansainneet, olivat ne sitten kenen tahansa omistuksessa...
Kyllä se rotumääritelmä painaa yleensä enemmän kuin mieltymykset, niin se vain on...
Tottakai, mutta varmasti hyvin harvoin, todella sertin arvoisen koiran ulkomuodon arvostelussa tapahtuu karkeita yli- tai alilyöntejä...

Kuka uskoo perustelemattomia vakuutteluja?

Minun mielipide: Lähes jokaisella muotovaliolla on joku oikeasti, siis virallisten sääntöjen/ rotumääritelmän mukaan, laatupalkintoa pudottava vika. Niitä ei vain joko kirjata jostain syistä ylös, tai niitä ei huomioida palkintoa määrätessä.

Toinen huomio: "arkisen" värisestä koirasta tuomarit löytävät helpommin rakennevirheitä, kuin esteettisen värisistä koirista. Tai ainakin huonommin värittyneen koiran kohdalla ne painavat enemmän laatumainintaan.

"Näin se vain on". Toivottavasti perustelut olivat riittoisat.

[ramaani]

no olipa aika erikoinen väite!olen kyllä täysin erimieltä!

[Arrianus]

Usko nyt Ramaani Anttia - hän on ulkomuototuomari!!

[Antti]

Olen siitä erikoinen ulkomuototuomari, että arvostelen koirat käyttömenestyksen kautta.

Alla suora lainaus Kennelliiton näyttelysäännöistä. Niistä voi todeta, ettei koira voi näyttelysääntöjen mukaan saada edes Eh:ta, jos sillä on rakennevirheitä.

Laatumaininnat:
Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:
ERINOMAINEN (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä
rotumääritelmän ihannetta, joka esitetään erinomaisessa kunnossa, jolla on harmoninen,
tasapainoinen luonne, joka on korkealuokkainen ja joka on olemukseltaan erinomainen. Sen
ulkomuodolliset ansiot ovat suuret ja virheet vähäiset ja sen tulee omata sukupuolelleen tyypilliset
piirteet.
ERITTÄIN HYVÄ voidaan antaa koiralle, joka omaa rodulle tyypilliset piirteet, jolla on
tasapainoinen rakenne, ja joka on hyvässä kunnossa. Muutama vähäinen virhe voidaan sallia, mutta
ei rakenteellisia virheitä. Tämä laatumaininta voidaan antaa vain tasokkaalle koiralle.
HYVÄ annetaan koiralle, joka on rodulleen tyypillinen, mutta sillä on selkeitä virheitä.

En ala yksilöimään huonorakenteisia erin saaneita tai mva-koiria tässä keskustelussa, vaikka esimerkkejä riittäisi, sekä helposti demonstroitavia todisteita (olen taannoin kuvannut koiria parina vuotena näyttelyissä).

Muutama yleisin virhe loppukehässä pyörineillä on ollut pehmeä selkä, huonot etukiinnitykset ja ulkokierteiset takaraajat.

Pääsääntöisesti kehän viimeiset ovat olleet hyväluonteisia ja komeita; hyvät värit ja kauniisti kiertyvät korvat ovat vieneet arvosteluperusteluista kirjaamistilan niiltä samoilta virheiltä, jotka tuomari on sitten huomannut heikommin värittyneestä, jopa parempirakenteisesta koirasta.

Näyttelyissä on samat perusongelmat kuin kaikissa muissakin tutkimuksissa: tiedonkeruu (ulkomuotoseikkojen etsiminen ja havaitseminen koirasta) on puutteellista ja niistä tehdyt tulkinnat (tehtyjen ulkomuotohavaintojen sovittaminen rotumääritelmään) ovat vaihtelevia.

Pidän omaa silmää luotettavampana ulkomuodon määrittäjänä kuin kirjattuja laatumainintoja. Tällä en tarkoita, että nostaisin omaa tietotaitouttani virallisten tuomareiden ohi, vaan että kiinnitän huomioita eri asioihin ja pidän tavoitteena sopusuhtaisuutta ja terveyttä, en komeutta, joka on um-tuomareille tärkeämpi kuin rotumääritelmä (huom. minun näkemykseni tuomareiden moraalista).

Usein tuomareiden onnistumista työssään arvostellaan muutamien koirayksilöiden perusteella; "kyllä siellä parhaat pyörivät viimeisinä". Minä taas mittaisin onnistumista enempi koirien kokonaismäärästä. Kyllähän lähes kaikki, koulutuksia vailla olevatkin, osaavat laittaa hyvin puhdistuneet jalot ja mustat maatiaiset eri puolille kehää. Mutta sen väliinjäävän massan arvostelu on lukuisien koirayksilöiden kohdalla (taas, minun mielestäni) vailla linjaa. Liian usein ero H:n, Eh:n ja Eri:n koiralla on tuomarin mieltymyksessä, ei rotumääritelmässä.

[ramaani]

onko helteet pehmittänyt antin pään

[ramaani]

onko helteet pehmittänyt antin pään

[Antti]

onko helteet pehmittänyt antin pään

Ei suinkaan, kuinka niin?

En vain viitsi kulkea laput silmillä... no ehkä tulevaisuudessa jonkun koiran menestyksen myötä minäkin sitten...

[ramaani]

no sitä kun sun kirjotuksista voi tulkita et sertit menee H:n koirille jne,kyllähän suurin osa muotovaliosta on virheettömiä rakenteeltaan/väriltään/luonteeltaan,tietysti joskus voi huonommallakin koiralla saada heikossa kehässä sertin,silti se on mahdottomuus saada selvällä H:n koiralla,minullakin on tämä yhen sertin koira täysin virheetön,kyllä niitä on,useita on tullut kesänä vastaan ota laput pois silmiltä ni näät sinäkin no joo oli miten oli...

[Antti]

no sitä kun sun kirjotuksista voi tulkita et sertit menee H:n koirille jne...

Kennelliiton näyttelysääntöjen mukaan rakennevirheisen korkein laatumaininta on H.

kyllähän suurin osa muotovaliosta on virheettömiä rakenteeltaan/väriltään/luonteeltaan...

Olen eri mieltä, mutta mielipiteitähän maailmaan mahtuu. Katselepa muuten esim. SAJ:n sivuilta ulkomuoto- ja rakennetarkastuksen papereita, moniko muotovalio on tarkastuksessa todettu "virheettömäksi" rakenteeltaan?

ota laput pois silmiltä ni näät sinäkin

Sanoin tuossa aiemmin, että lähes jokaisella mva:lla on virheitä rakenteessa. On niitä lähes rakennevirheettömiäkin. Olenpa nähnytkin.

[Kasperi]

Antilla on terveet ja selkeät mielipiteet. Tuollaisia kirjoittajia kun olisi täällä enempi niin hyvä olisi. Sitten on nämä "minäminä" miehet jotka vain jankkaavat. Faktoja pöytään eikä tuota "itse itseään tehostaen" olevaa paskan jauhantaa. Jatka Antti samaan hyvään tyyliin.

[Ajukki]

Kennelliiton näyttelysääntöjen mukaan rakennevirheisen korkein laatumaininta on H.

Samaa mieltä. Kilpailukehissä taitaa olla kyse siitä, että niilläkin koirilla on pieniä virheitä (esim. selkä ok, mutta toisella vielä parempi tai kulmaukset riittävät, mutta toisella huiput) ja niiden perusteella sitten tuomari laittaa koirat järjestykseen. Joku arvostaa enempi käyttökoiralle tärkeitä ominaisuuksia ja joku muu ehkä painottaa jotain vähemmän tärkeää. Kieltämättä tulee joskus tuo määritelmä "rakennevirheisen korkein laatumaininta on H" mieleen, kun kumminkin ERI:n kehässäkin saattaa tuomari löytää koirasta virheitä. Ehkä ne ei sitten ole rakennevirheitä, vaan rakenteeseen liittyviä pieniä puutteita.
Mene ja tiedä...

[metsässä]

Minusta olisi parasta,jos kaikki tuomarit aika-ajoin kertoisivat lyhyesti vaikka Ajokoiramieslehdessä niistä asioista,
joita he pitävät tärkeänä arvostelussaan.
Voisi laittaa vaikka ominaisuudet listaan,johon he merkkaisivat 1 2tai3 ominaisuuden tärkeyden mukaan.
Jokaista numeroa pitäisi käyttää vaikka väh. 5 kertaa.
Olisi helppo toteuttaa,esim sähköpostilla.
Näyttelyarvosteluista pidetään kai jonkinlaista seurantaa tuomarikohtaisestikin.
Nämä tulisi olla julkisesti nähtävillä.
Meneekö niin,että tuomarille ilmoitetaan,että liian paljon erinomaisia jaettu tiukenna loppuvuodeksi arvostelua. ?:shock:

[Ajukki]

Minusta olisi parasta,jos kaikki tuomarit aika-ajoin kertoisivat lyhyesti vaikka Ajokoiramieslehdessä niistä asioista,
joita he pitävät tärkeänä arvostelussaan.

Luulenpa, että vastaus olis aika pitkälle copy pastea määritelmistä. Käytännössä sen taitaa nähdä parhaiten, millä perusteella kukin tuomari laittaa ne koirat paremmuusjärjestykseen.