kympin hakijat

[Ruippa]

Ne apusarakkeet (5+5), jos toinen jää täyttymättä max on silloin 5. Mutta missä vaiheessa yhteydenotot alkaa vaikuttaa intonumeroon?

[kalkkis]

Olen tässä kokeissa kulkiessani huomannut että hakevat koirat, jotka tekevät työtä eivätkä kuluta aikaa turhiin yhteydenottoihin eivät saa kymppiä hausta maastoissa jossa huono jäniskanta tai jänis ei jostain syystä ole liikkunut yön aikana, siinä häviää yhteydenottajille helposti 3-4 pistettä en tiedä kumpi parempi mutta itse tykkään itsenäisesti työskentelevistä koirista.

On koiria jotka ovat näyttäviä ja hyviä hakioita, mutta huonoja löytäjiä.

[Stefa]

Mun mielestä tämäki asia niin tuomareista kiinni viimevkoloppuna olin omallani kokeissa ja omani haki noin tunnin verran ja teko sinä aikana 3 yhteyden ottoa.. emme kumminkaan siirtyneet sanoin että koira hakee kyllä sitten kun se aikansa haki niin 700m päästä lopulta lähti ja koira sai tästä hausta 10p uutta lunta oli satanut 15cm

[Ajukki]

No tämä riippuu tuomareista ja ylituomareista. Toisinaan katotaan tarkasti sitä kelloa, et paljonko viimeisestä koira havainnosta ja sen määrää maksimin.
Laajahakuisella koiralla jää nämä käynnit usein vähille ja ansiokas työ jää kasiksi, vaikka ryhmä seuraisi koira gepsillä ja huomaa selvästi, milloin koira tarttuu jäljelle.
Itellä ainakin numeroa joutunut tarkistamaan ylituomarin luona ysistä kasiin, vaikka maastossa ollessa jäi tuntuma että koira todella haki jäljen laajalla haullaan ja nosti
siitä sitten jäniksen nopeasti. Ylituomari tietysti pitää jotain tiettyä linjaa kokeissa ja onhan se nykysääntöjen mukaista, että yhteydenottoja pitäisi olla...

[metsämies5]

Suomenajokoiralla on kylmän haku suurimmalla osalla mitään sanomatonta. Koirista mitä minä olen nähnyt alkaa jossain vaiheessa pyöriä siinä isännän luona tai sitten vähän kauvempana eikä saa mitään aikaseksi. Mutta jos saa vähänkään hajua jussista niin on kuin erikoira. Minusta suurin mikä vaikuttaa eniten haku numeroon on kylmästi jänes kannasta kiini. Jänis tarhoissa on melkein kaikki niitä kympin hakijoita. On aika vaikia seurata kokeen haku numerosta kuinka hyvä hakia on todellisuudessa.

[jape]

Meillä onneksi on se sininen sääntökirja, minkä mukaan arvostelua tulee tehdä. Siinä ei silloin ole maastotuomarilla kuin ylituomarillakaan paljon tulkinnan mahdollisuuksia, jos sitä noudatetaan. Ei koiran tarvitse ottaa yhteyksiä välttämättä, jos osataan hyödyntää GPS:n tai perinteisen tutkan käyttöä eli kun alkaa olla aikaa mennyt reilusti ja koirasta ei ole tietoa, niin ryhmä ottaa varusteet ja käy katsomassa, mitä se koira siellä työstää. Tällöin saadaan oikeuden mukainen kuva koiran tyhjän metsän hausta ja yöjälkityöskentelystä. On täysin väärin antaa hausta 10, jos koira viedään suoraan yöjäljelle ja löytää sen siitä. Paremminkin tyhjähaku tällöin on arvoton 1 => max hakunumero 6. Jos koira taas löytää nopeasti aistejaan hyödyntäen itsenäisesti yöjäljen, niin silloin sen voi siitä reilusti palkita. Tässä on oppaan ja tuurin rooli aikapaljon liikaa merkitsevässä osassa. Kun niukasti jänistä sisältävissä maastoissa, koira joutuu oikeasti työskentelemään yöjäljen löytämiseksi ja jos ryhmä ei tee sille kuuluvaa tehtävää, niin koiralle ei tehdä minkäänlaista oikeutta antamalla sille erinomaisesta tyhjästä hausta ja nopeasta löydöstä hakunumeroksi 10 (5+5).

Mielestäni koiran ohjaajalla tulisi olla nykysääntöjen valossa sen verran ymmärrystä, että vaatii tuomareita mukaansa katsomaan koiran tekosia. Tämän teknisten välineiden hyväksikäytön sääntökirjakin vielä sallii, mutta ei sitä, että gps:stä tehdään tulkinta, koiran yöjäljen löytämisestä.

[Reporetku]

Suomenajokoiralla on kylmän haku suurimmalla osalla mitään sanomatonta. Koirista mitä minä olen nähnyt alkaa jossain vaiheessa pyöriä siinä isännän luona tai sitten vähän kauvempana eikä saa mitään aikaseksi. Mutta jos saa vähänkään hajua jussista niin on kuin erikoira. Minusta suurin mikä vaikuttaa eniten haku numeroon on kylmästi jänes kannasta kiini. Jänis tarhoissa on melkein kaikki niitä kympin hakijoita. On aika vaikia seurata kokeen haku numerosta kuinka hyvä hakia on todellisuudessa.

Mitä itse olen seurannut näitä ajavia koiria mäyräkoirista ja dreevereistä näihin isoimpiin rotuihin, niin kyllähän suomenajokoiralla, keskimäärin kaikkein itsenäisintä tuo haku on. Se, onko se kaikissa tapauksissa etu vai haitta, riippunee niin maastoista, riistatiheyksitä, kuin myös isännän mieltymyksistä.

Nyt en uusimpia jäniskokeiden sääntöjä kovin hyvin tunne, mutta ainakin aikoinaan ennen tutkakautta säännöissä ihanteena pidettiin, että koiran piti ennen yöjäljen löytymistä ottaa yhteyttä ohjaajaansa 10-30 min välein. Tämä on omasta mielestäni vieläkin ihanne, vaikka gepseillä toki hakua pystytään seuraamaan vaikka kotisohvalla maaten .

[huippuhaukku]

Tästä on kyllä tingattu ennenkin. Minä en millään ymmärrä miksi koiran pitää juosta näyttäytymässä isännälle vähän väliä. Siihenhän menee tolkuttomasti aikaa, kun koiralle tulee mieleen jossain kilometrin päässä, että '- piru se on taas yhteydenpidon aika'. Käytännössä jokainen ajokoira- ja metsämies käyttää tänä päivänä jonkilaista tutkaa, jolla koiran liikkeet pystytyään tarvittaessa seuraamaan.

Yhteyttäpitämättömyyttä ei pidä sotkea idiottimaiseen laajahakuisuuteen, joka usein tehdään. Toisaalta minun mielestäni koiran pitää mennä tarvittaessa niin kauas, että jänis löytyy, jos niitä ei lähellä ole, muttei tietenkään sännätä heti aluksi viiden kilometrin päähän (liian laaja haku).

On myös idiotismia ajatella, että kun vuonna miekka ja käpylehmä ei ollut tutkaa, niin koiran piti pitää yhteyttä kun isäntä ei sitä voinut tehdä, niin nykyisin pitää toimia samalla tavalla. Asiat kehittyy, myös ajokoiratoiminnassa. Jos taas jollain on niin pienet alueet, että koira on koko ajan sen ulkopuolella, laittakoot vaikka beaglen tai dreeverin, sillä suokin ajossa jänis karannee aleelta jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Miten lienee ollut tämän vuoden Kilvassa tuo Hemun Heijun sunnuntain irtilaskupaikka. Jos on laskettu samoille paikoille kuin muutkin maastossa käyneet kisakoirat, arvostan sen hakua todella korkealle, kun ajo on kuulemma lähtenyt alueen ulkopuolelta. Koira ei ymmärrä eikä sen tarvitse ymmärtää metsästysalueen rajoja. Ohjaaja on metsässä sitä varten...

Joka tapauksessa minä ihannoin koiraa, joka irtipäästyään lähtee itsenäisesti metsään ja alkaa jossain vaihessa ajaa. Tiedänhän minä ilmoittamattakin, jos koira aja...

[Kumuri]

Jos taas jollain on niin pienet alueet, että koira on koko ajan sen ulkopuolella, laittakoot vaikka beaglen tai dreeverin, sillä suokin ajossa jänis karannee aleelta jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Huippuhaukku väitätkö että beaglen ajo/haku pyörii pienemmällä aluallella kuin ajokoiran. Voi pyöriäkkin mutta voi se ajokoirankin ajokin pyöriä pienemmällä alla kuin Beaglen . Tämäkin on nähty ja monesti .

Tämä on avain yksilöistä kiinni olkoon sitten beagle, ajokoira tai puudeli joka on oppinut ajamaan jänistä .

[olli76]

Toisaalta minun mielestäni koiran pitää mennä tarvittaessa niin kauas, että jänis löytyy, jos niitä ei lähellä ole, muttei tietenkään sännätä heti aluksi viiden kilometrin päähän (liian laaja haku).

Joka tapauksessa minä ihannoin koiraa, joka irtipäästyään lähtee itsenäisesti metsään ja alkaa jossain vaihessa ajaa.

Ei kai oikeasti hyvää ja jalostuksessa tavoiteltavaa hakua voi tämän selvemmin kuvailla

[Reporetku]

Tästä on kyllä tingattu ennenkin. Minä en millään ymmärrä miksi koiran pitää juosta näyttäytymässä isännälle vähän väliä. Siihenhän menee tolkuttomasti aikaa, kun koiralle tulee mieleen jossain kilometrin päässä, että '- piru se on taas yhteydenpidon aika'. Käytännössä jokainen ajokoira- ja metsämies käyttää tänä päivänä jonkilaista tutkaa, jolla koiran liikkeet pystytyään tarvittaessa seuraamaan.

Yhteyttäpitämättömyyttä ei pidä sotkea idiottimaiseen laajahakuisuuteen, joka usein tehdään. Toisaalta minun mielestäni koiran pitää mennä tarvittaessa niin kauas, että jänis löytyy, jos niitä ei lähellä ole, muttei tietenkään sännätä heti aluksi viiden kilometrin päähän (liian laaja haku).

On myös idiotismia ajatella, että kun vuonna miekka ja käpylehmä ei ollut tutkaa, niin koiran piti pitää yhteyttä kun isäntä ei sitä voinut tehdä, niin nykyisin pitää toimia samalla tavalla. Asiat kehittyy, myös ajokoiratoiminnassa. Jos taas jollain on niin pienet alueet, että koira on koko ajan sen ulkopuolella, laittakoot vaikka beaglen tai dreeverin, sillä suokin ajossa jänis karannee aleelta jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Miten lienee ollut tämän vuoden Kilvassa tuo Hemun Heijun sunnuntain irtilaskupaikka. Jos on laskettu samoille paikoille kuin muutkin maastossa käyneet kisakoirat, arvostan sen hakua todella korkealle, kun ajo on kuulemma lähtenyt alueen ulkopuolelta. Koira ei ymmärrä eikä sen tarvitse ymmärtää metsästysalueen rajoja. Ohjaaja on metsässä sitä varten...

Joka tapauksessa minä ihannoin koiraa, joka irtipäästyään lähtee itsenäisesti metsään ja alkaa jossain vaihessa ajaa. Tiedänhän minä ilmoittamattakin, jos koira aja...

Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, niin makuasia, sanoi koira kun pallejaan nuoli.

Itse kuulun kuitenkin tähän vanhan liiton metsästäjäkuntaan, jonka mielestä koiran pitää metsästää isännälle, ei itsekseen. Metsästyskoiran kaiken toiminnan pitää tähdatä siihen, että saaliin saaminen on mahdollisimman tehokasta ja yksi olennainen asia tuossa tehokkuudessa on yhteistyökyky ohjaajan kanssa. Ja koska joku taas heti miettii tätä asiaa pelkästään metsästysintoasiana, niin sanon tähän jatkoon, että tärkein yksittäinen ominaisuus ajavalle koiralle on into. Nuo kaksi asiaa, metsästysinto ja yhteistyökyky, eivät vain ole toisensa pois sulkevia asioita, ainakaan jos koiran omistaja kykenee luomaan koiraansa luottavaiset välit ja on muutenkin asiansa osaava kouluttaja. Jos kanssakayminen rajoittuu vain ruokakupin vientiin ja satunnaisiin metsäreissuihin, ei sovi ihmetellä, jos metsästysintoinen koira huitelee pitkin pitäjiä, varsinkin kun nykyaikaan sen ei enää tarvitse edes osata takaisin irtilaskupaikalleen

[huippuhaukku]

Jos taas jollain on niin pienet alueet, että koira on koko ajan sen ulkopuolella, laittakoot vaikka beaglen tai dreeverin, sillä suokin ajossa jänis karannee aleelta jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Huippuhaukku väitätkö että beaglen ajo/haku pyörii pienemmällä aluallella kuin ajokoiran. Voi pyöriäkkin mutta voi se ajokoirankin ajokin pyöriä pienemmällä alla kuin Beaglen . Tämäkin on nähty ja monesti .

Tämä on avain yksilöistä kiinni olkoon sitten beagle, ajokoira tai puudeli joka on oppinut ajamaan jänistä .

Väitän, että keskimäärin näin on. On yksilöllisiä eroja varmasti puoleen jos toiseen. Pääsääntöisesti sopivavauhtiset, vuolashaukkuiset koirat pitää jäniksen pienellä alalla. 'Raakkumalla' kerran puolessa kilometrissä rääkäisevä 'piitles' hätistää elukan varmasti maan ääriin.

[huippuhaukku]

Tästä on kyllä tingattu ennenkin. Minä en millään ymmärrä miksi koiran pitää juosta näyttäytymässä isännälle vähän väliä. Siihenhän menee tolkuttomasti aikaa, kun koiralle tulee mieleen jossain kilometrin päässä, että '- piru se on taas yhteydenpidon aika'. Käytännössä jokainen ajokoira- ja metsämies käyttää tänä päivänä jonkilaista tutkaa, jolla koiran liikkeet pystytyään tarvittaessa seuraamaan.

Yhteyttäpitämättömyyttä ei pidä sotkea idiottimaiseen laajahakuisuuteen, joka usein tehdään. Toisaalta minun mielestäni koiran pitää mennä tarvittaessa niin kauas, että jänis löytyy, jos niitä ei lähellä ole, muttei tietenkään sännätä heti aluksi viiden kilometrin päähän (liian laaja haku).

On myös idiotismia ajatella, että kun vuonna miekka ja käpylehmä ei ollut tutkaa, niin koiran piti pitää yhteyttä kun isäntä ei sitä voinut tehdä, niin nykyisin pitää toimia samalla tavalla. Asiat kehittyy, myös ajokoiratoiminnassa. Jos taas jollain on niin pienet alueet, että koira on koko ajan sen ulkopuolella, laittakoot vaikka beaglen tai dreeverin, sillä suokin ajossa jänis karannee aleelta jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Miten lienee ollut tämän vuoden Kilvassa tuo Hemun Heijun sunnuntain irtilaskupaikka. Jos on laskettu samoille paikoille kuin muutkin maastossa käyneet kisakoirat, arvostan sen hakua todella korkealle, kun ajo on kuulemma lähtenyt alueen ulkopuolelta. Koira ei ymmärrä eikä sen tarvitse ymmärtää metsästysalueen rajoja. Ohjaaja on metsässä sitä varten...

Joka tapauksessa minä ihannoin koiraa, joka irtipäästyään lähtee itsenäisesti metsään ja alkaa jossain vaihessa ajaa. Tiedänhän minä ilmoittamattakin, jos koira aja...

Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, niin makuasia, sanoi koira kun pallejaan nuoli.

Metsästyskoiran kaiken toiminnan pitää tähdatä siihen, että saaliin saaminen on mahdollisimman tehokasta ja yksi olennainen asia tuossa tehokkuudessa on yhteistyökyky ohjaajan kanssa.

Millä tavalla yhteyttäpitämättömyys heikentää tehokkuutta, jos koira hakee itsenäisesti järkevältä etäisyydeltä??

[risteytys]

Eikai sitä koiraa tartte metällä tuijotella.Hyvä koira on jo riistaa kyyditsemässä kun huonompi käy yhteyttä pitämässä.

[miinustaja...]

Tästä on kyllä tingattu ennenkin. Minä en millään ymmärrä miksi koiran pitää juosta näyttäytymässä isännälle vähän väliä. Siihenhän menee tolkuttomasti aikaa, kun koiralle tulee mieleen jossain kilometrin päässä, että '- piru se on taas yhteydenpidon aika'. Käytännössä jokainen ajokoira- ja metsämies käyttää tänä päivänä jonkilaista tutkaa, jolla koiran liikkeet pystytyään tarvittaessa seuraamaan.

Yhteyttäpitämättömyyttä ei pidä sotkea idiottimaiseen laajahakuisuuteen, joka usein tehdään. Toisaalta minun mielestäni koiran pitää mennä tarvittaessa niin kauas, että jänis löytyy, jos niitä ei lähellä ole, muttei tietenkään sännätä heti aluksi viiden kilometrin päähän (liian laaja haku).

On myös idiotismia ajatella, että kun vuonna miekka ja käpylehmä ei ollut tutkaa, niin koiran piti pitää yhteyttä kun isäntä ei sitä voinut tehdä, niin nykyisin pitää toimia samalla tavalla. Asiat kehittyy, myös ajokoiratoiminnassa. Jos taas jollain on niin pienet alueet, että koira on koko ajan sen ulkopuolella, laittakoot vaikka beaglen tai dreeverin, sillä suokin ajossa jänis karannee aleelta jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Miten lienee ollut tämän vuoden Kilvassa tuo Hemun Heijun sunnuntain irtilaskupaikka. Jos on laskettu samoille paikoille kuin muutkin maastossa käyneet kisakoirat, arvostan sen hakua todella korkealle, kun ajo on kuulemma lähtenyt alueen ulkopuolelta. Koira ei ymmärrä eikä sen tarvitse ymmärtää metsästysalueen rajoja. Ohjaaja on metsässä sitä varten...

Joka tapauksessa minä ihannoin koiraa, joka irtipäästyään lähtee itsenäisesti metsään ja alkaa jossain vaihessa ajaa. Tiedänhän minä ilmoittamattakin, jos koira aja...

Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, niin makuasia, sanoi koira kun pallejaan nuoli.

Metsästyskoiran kaiken toiminnan pitää tähdatä siihen, että saaliin saaminen on mahdollisimman tehokasta ja yksi olennainen asia tuossa tehokkuudessa on yhteistyökyky ohjaajan kanssa.

Millä tavalla yhteyttäpitämättömyys heikentää tehokkuutta, jos koira hakee itsenäisesti järkevältä etäisyydeltä??

Yhteyttä pitämättömyys heikentää hakua koska,koiraa ei voi ohjata haluttuun suuntaan.Hyvä hakija hakee sopivan laajasti (kuulorajoille asti) ja tulee ryhmän luo mikäli ei ole yö jälkeä (20-40min). Miehellä on mielestäni paremmat aivot kuin koiralla,eli tietoa mistä kannattaa hakea.Koiralla voi mennä ominpäin hiimaillessa paljon pidenpään löytää se jänisten oletettu lymypaikka.Huonossa jänis kannassa,ukko tietää missä on esim kaadettu haapoja ym..... josta kannattaa kokeilla.