Pennun sytytys

[tietoa kaipaa]

minkämoisia vinkkejä antaisitte pennun sytyttämiseen??ja millä tavalla teillä on tapahtunut "läpimurto" eli pentu on ruvennut työkentelemään itsenäisesti ja saamaan jäniksen itse ylös ja miten vanhana?????erityisesti koirienne syttymis iät kiinnostaa!!eli miten vanhana kunnollinen sytttyminen on tapahtunu eli on ruvennut itse saamaaan ylös??

[PeeJiii]

minkämoisia vinkkejä antaisitte pennun sytyttämiseen??ja millä tavalla teillä on tapahtunut "läpimurto" eli pentu on ruvennut työkentelemään itsenäisesti ja saamaan jäniksen itse ylös ja miten vanhana?????erityisesti koirienne syttymis iät kiinnostaa!!eli miten vanhana kunnollinen sytttyminen on tapahtunu eli on ruvennut itse saamaaan ylös??

Pennun treenauksessa on monia tapoja. Joku istuu auton vieressä ja antaa pennun mennä mihin menee. Ja tottahan on, että maastot missä jäniksiä on hyvin, pentu alkaa aikanaan ajamaan. Ja samalla se on jo oppinut erkaantumaan miehestä ja itsenäistynyt.

Itse en jaksa istuskella ajamattoman pennun kanssa repulla. Ei kai siihen tahdo olla aikaakaan. Olen sytyttänyt monia pentuja siten, että haen hiljalleen pennun kanssa jäniksen ylös ja siitä koira sitten lähtee perään. Tai joskus laitan aikuisen koiran jänikselle eli vaihdan koiraa lennosta. Jos pentu ei meinaa alkaa oikein millään, on se hyvä viedä saman tarhan koiran, vaikkapa emän, kanssa ajamaan. Päivän kun se touhuaa ajavan koiran matkassa, alkaa homma loksahtaa paikalleen. Vieraan koiran mukaan ei ehkä kannata viedä, sillä se voi oppia menemään muiden ajoihin. Oman tarhan koiran kanssakaan ei montaa kertaa kannata ajattaa.

Kun pentu ymmärtää, mistä metsäreissuilla on kyse, alan istua. Ensin menen paikkoihin, jossa on varma jänis ja yöjälki. Pentu kiinnostuu jäljistä, uskaltautuu metsään ja lopulta löytää sitten pupunkin. Myöhemmin pitää alkaa haettamaan vaikeammsitakin paikoista, jotta pentu ymmärtää lähteä, vaikkei käryjä olekaan heti nokassa.

Pikku pätkiä ajavaa pentua voi ja pitää käyttää jatkuvasti metsässä. Muutaman tunnin reissuja ja paljon. Jos sitten saa lahjakkaan alun joka alkaa ajaa pitkiä ajoja ja jopa täysiä jo nuorena (5-10 kk), pitää malttaa. Pentu on pentu, eikä välttämättä kestä hurjaa rasitusta. Eli kun se ei pelaa pitää olla koko ajan metsässä ja sitten kun pelaa, pitää rajoittaa ja malttaa. Moni polttaa pilalle sen parhaan koiransa ensimmäisenä vuonna kun sitä pitää näyttää kaverille, serkulle, kasvattajalle ja tyttöystävälle. Seuraavana vuonna ei välttämättä olekaan mitä esitellä. Poikkeuksiakin on. Joku koira ei mene millään pilalle vaikka kuinka hangessa vedättäisi.

Pennut syttyy vaihtelevasti 3kk-8kk, eikä syttymisiällä ole minusta ollut vaikutusta koiran kykyihin. Joku alkaa myöhään, mutta on heti hyvä. Joku alkaa nuorena eikä opi koskaan. Tärkeää minusta on kuitenkin, että koira pääsee pentukautena hyvin metsään. Silloin koira oppii parhaiten.

Tässä minun ajatuksia ja kokemuksia. Eipä noita valioita ole itsellä ollu, mutta taustapiruna olen ollu monellekin.

Toivottavasti joudut pian rajoittamaan metsäkäyntejäsi pennun kanssa. Eli pitkiä ajoja!

Hyvän koiran saa pilalle, huonoa ei millään.

[Vieras]

on annettu muutamalle pennulle kuollut jänis tarhaan vähäks aikaa näytille retuutettavaksi ja saa varmasti kipinän

[tepsu]

meillä on 1,3 vuotias ajokki narttu TESSU, ei vieläkään kovin hyvin aja. välillä ajaa tosi hyvin, mutta välillä ei saa edes vainua. vielä ei ole yhtään pupujussukkaa tuolta metästä mukaan tarttunu.