Kylkait sekin vaikuttaa uroksen jälkeläisiin millasii narttui käytetään ,eikait alunperin hyväkään uros pysty huonoil
nartuil mainettas nostamaan ja mitä huonompi narttu sen paremman uroksen tarttee jos meinaa pennut kaupaks
saada .
Olen huomannu et usein uriksen jälkeläisist on ain joltain nartuilt tullu useampii hyvii pentui ,eli todellisuudes se
periyttäjäuros onkin tän hyvää jälkee saavan nartun isä.
Ja niitten huonoi jälkeläisii saavien narttujen isä on ollu heikompi periyttäjä.Voikait se olla näinkin.
Tää narttu minkä jälkeläiset hyvii on voi juur olla sen sen toisen kilpailevan uroksen sisko.
Ja jos toisel uroksel jää kaik huonosukuset se ei yksin pysty välttämät huonojenkans hyvii saamaan.
Eli pitäs kattoo miten niist entisajan hyvist uroksist on tullu parempii tai huonompii,eli miten narttupuoli on vaikuttanu
tähän kehitykseen hyvään tai huonompaan päin.
Voi olla et uroksen ensmäset jälkeläiset vastaa enemmän sitä mitä uros itte periyttää ,ennenkun kaikil huonommil
nartuil yritetään .
Jos kaikil uroksil olis kiintiö ensmäset 2 v sit 3 vuoden paussi ,nähtäis mitä jälkeläisist tulee .
Uroksenomistajaki vois silloin kattoo minkä nartun kelpuuttais.
Pitäs sen siitotykin velijenki samoi geenei kantaa ja siskojenki ,jollei täst uroksest oo huippuhyvil alueil sitä
huippuu tullu.
Nyt vaan kaik ajamattomat siitostykeil ,pennut menee kaupaks niinkauan kun ne viel siitostykkei ovat.
En mä mitään tiedä mut laitoin oman mielipiteen,yrittäkää pysyä kärryil.
Viimeksi muokannut vilskari päivämäärä Ti Tammi 05, 2010 7:21 pm, muokattu yhteensä 4 kertaa