siitostykit

[vilskari]

Silloin kun on tullu paljon sekundaa pitäs kattoo se 1 % ja kuinkamonta kertaa on täytyny kokees käydä sitä ykköst yrittämäs ennenku on onnistunu ,ei tietyst yhdel ajol kun se on mahdotont ,ei ain ole koiran vika jollei huonol kelil tyhjemmist mettist ajettavaa löydä,mut on niit mitkä ei tahdo löytää vaik löytäs jäljetki puurtavat ja puurtavat niil
jälijl.
Tääl on niit jotka sanoo et jos koealueel on kaksikin jänist hyvä koira löytää ne .Ei se silloin varmaa oo kun jänis ei
oo liikkunu ja jos esim 200 ha on 2 jänis , helpommin ne 2 löytyy 20 ha alueelt ,tai ne 2 jänist 20 joukost 200 ha .
Suunnistajalki on helpompi hakee ilman karttaa 2 rastii 20 joukost jos ei oo välii mitkä 2 niist 20 rastist löytää mut
jos joutuu hakemaan summis esin ne 5 ja 15 rastit hakemiseen kuluu aikaa löytyvät ne mut mis ajas .
Samalla lailla jos ajatellaan toisinpäin jos koealueel on paljon jäniksii huonokin hakija sielt löytää
Silti koirii käy hyvilki alueil 2 viikon kokeis ,Ja usein juur niis saavat ykkösen ,muis kokeis voivat juosta useammin
ykköst saamat ,eli eri koiril vaikuttaa onk jäniksii paljon tai viel enemmän.
Toisil koiril taas voi vaikuttaa jos on huono keli ja koealueel ne 2 jänist eivät ole yhtään liikkuneet.
Tottakai huonot hakijat erottaa hyviski metsis.
Jollei koira kahdel ajol ei ykköst saa ,ei se ajamaan kovin hyvä ole,jos ei huonommis mettis tyhjän hakevakaan hyvä
hakija oo .
Voihan kaikil koiril vaik laskee keskimääräiset ajon pituudet .
Eikait siel mis koirat hetkes jäniksenlöytävät ajon pituuksil niin merkityst oo jos koira hukkaa se voi löytää uuden
ajettavan onhan 98 p ajavan ja 75 p ajavan ajominuuteis kaht erää kohti n 70 min et aikaa kyl jää hakemiseen ja
nopeimmat hakijat löytää uuden jo sel alle 5 min hukal mitkä ajoks lasketaan .
Eli poistetaan ajoist hyvien ja huonojen kelien osuus ,kaik voi itte kattoo kuinkamonen keskiarvon ajominuutit
laskee ,eli kuinmonta pisint ja kuinmonta lyhint ajoo menis hyvän tai huonon kelin piikkiin.
(Haust voi samalla lailla kattoo mikä numero hauks jää.)
Eli jos koiran ajominuutit on 120 - 120 -120 - 110 -105 -(100 - 80) - 70 - 60 - 60 - 50 - 50 = suluis ajominuuttien
keskiarvo, Pari huonoo ajoo lisää olis keskiarvo ajojenpituudet 80 ja 70 min .Mitä enemmän koira lyhkäsii ajoi
ajaa sen lyhyemmiks keskiarvominuutit puttoo ja sitä vähemmän huonon ja hyväntuurin osuus vaikuttaa .
Enemmän pitäs kiinnittää huomioo koiran ajopuolel .
Sitä voi kaik miettii kumman tulokset paranee jos koealueit vaihtaisivat.

[pete]

Kyllähän kaikki tietää että hyvät hakijat erottuu olipa hyvä tai huono maasto. Hyvästä maasta lähtee hyvällä hakijalla ajot hetkessä, taas tyhjästä maasta hyvä hakija hakee laajasti ja kiitettävästi, eihän ole koiran vika jos ei ole jänöjä, mutta koira yrittää ja monesti haku vaan laajenee loppua kohden ulottuen jopa useiden kilometrien päähän. Tämä on merkki hyvästä hausta ja kiitettävästä metsästysinnosta.

[tytti]

tänään hieman salaa kuuntelemassa rovakon roopea(luultavasti) eka erä noin 112 min.2.erä 98 min.huippuajoa.haut 10.haukku 7.into 5.ajot.4.Käyttäkää nyt joku hyvää narttua siellä.Antaa varmaan ajonäytteen.

[Raato]

tänään hieman salaa kuuntelemassa rovakon roopea(luultavasti) eka erä noin 112 min.2.erä 98 min.huippuajoa.haut 10.haukku 7.into 5.ajot.4.Käyttäkää nyt joku hyvää narttua siellä.Antaa varmaan ajonäytteen.

ei noilla näytöillä taia kukkaan käyttää. näyttöjä poijaat näyttöjä

[Ruippa]

Kirjoittaja Raato päivämäärä 14 Tammi 2010, 16:51

tytti kirjoitti:
tänään hieman salaa kuuntelemassa rovakon roopea(luultavasti) eka erä noin 112 min.2.erä 98 min.huippuajoa.haut 10.haukku 7.into 5.ajot.4.Käyttäkää nyt joku hyvää narttua siellä.Antaa varmaan ajonäytteen

.
ei noilla näytöillä taia kukkaan käyttää. näyttöjä poijaat näyttöjä

Miksi ei, Soitinkorven Pekuakin käytettiin jalostukseen pelkän yhden (lumi)tuloksen perusteella ja kovalla "kehumisella".
Jätti erinomaista jälkeä - eikö sama voi toistua Roopen kohdalla vai vaikuttaako siihen enempi, että isöä on ataksiakantaja

[ramaani]

pekulla ei ollut"nollia" ja toisekseen pekun kilpailu uran katkas auton alle jäänti..

[jape]

näyttää tuolla pentueet palstalla ja samalla myös myydään palstalla olevan yhdistelmiä, jotka on kantaja koirista lähtöisin. Edelleen on astutettu uroksella, josta ei ole varmuutta, vaikka suvussa on todettu ataksiaa.

Kasvattaja kuitenkin loppupelissä vastaa, joten kannattaa lotota, jos yhtään pentua ei pahnueesta sairastu! Tuossa pelissä ei päde ihan Nykäsen fifti-sixti vai miten se meni...

[Ruippa]

pekulla ei ollut"nollia" ja toisekseen pekun kilpailu uran katkas auton alle jäänti..

Tiesin tään

[leksa]

näyttää tuolla pentueet palstalla ja samalla myös myydään palstalla olevan yhdistelmiä, jotka on kantaja koirista lähtöisin. Edelleen on astutettu uroksella, josta ei ole varmuutta, vaikka suvussa on todettu ataksiaa.

Kasvattaja kuitenkin loppupelissä vastaa, joten kannattaa lotota, jos yhtään pentua ei pahnueesta sairastu! Tuossa pelissä ei päde ihan Nykäsen fifti-sixti vai miten se meni...

e

Luulenpa että ei tarvitse vastata vaikka tulisi sairas pentu, koska kaupanteko hetkellä pennun ostaja on tiennyt ottavansa riskin. Tämän kaltainen tulkinta on tullut erittäin huono lonkaisen koiran osalta. Osto hintaa ei tarvitse hyvittää, kun on ottanut D: lonkkaisesta koirasta pennun,tietäen riskin.

[leksa]

pekulla ei ollut"nollia" ja toisekseen pekun kilpailu uran katkas auton alle jäänti..

Tiesin tään

Olettako poijat ihan varmoja tiedoistanne ? Astumaan pysty ajamaan ei vai miten se on menny ? Mutta onneksi on käytetty jalostukseen.

[Ruippa]

Muistin väärin, yksi näyttelytulos, kaksi ajotulosta.

Joulukuu 84 lehdestä....

[vilskari]

Toi kuvan koira näkyy olevan sijoitukses kärkipääs ,mä lasken paljon arvoo koiran sijoittumisel kokeis ja tulosten
tasaisuuteen ,olkoon tulos 1 - 2 tai 3.
Hyväl kelil hyvän tuloksen saa usein moni koira ,silloinkin sijoitus olis hyvä olla kärkipääs ,huonoilki keleil pitäs
siitostykin olla kärkipääs,silloin ei pitäs huonomman ajotaidon koiran ainakaan paremmin ajaa, jos ajominuutit jäävät siitostykil huonoil keleil vähäiseks eikait voi jälkeläisistkä odottaa huonon kelin ajureit.
Ei useinkaan johdu koiran saama tulos sen tiukkuudest ,(ei nyt oteta huomioo herkempää koiraa ollenkaan .)
Jos saman koiran tulokset heittää usein 2 ajol 95 p ja 49 p välil ,sen tuloksen hyvyys johtuu keleist ei tiukkuudest.
Tulevil siitostykeil pitäs järjestää omat kisat mis urokset sais samas kokees kilpailla toisiaan vastaan ,eli niinku
Jurvas pidettävien Mööpelikisojen kaltainen .
Näit kokeit jos pidettäs 2 kpl .
Yks paljaalmaal,samas kokees lämpöasteit on suurinpiirtein yhtpaljo,kohta 17 ,yli 10 asteen lämmös ykkösen tuloksen
ajaminen on rasittavampaa kun alle 5 asteen lämmös.
Yks lumel ,samas kokees lunta on koiril suurinpiirtein yhtpaljon kohta 12 upottavan lumen paksuus yli 50 cm upottavas
lumes ykkösensaanti on rasittavampaa kun 5 cm upottavas lumes.
Kaikil koiril GPS laite kaulaan niin kaik sais tietokoneelt kattoo miten koiranedes 50 cm upottava lumi ajos halkee .
Tällanen samoil alueil samas kokees poistaa sellaset erot koirien tuloksist et jos koira saa kahdel ajol pisteit vaik 59 p
toisen alueen huonon kelin kilpailus koira voi olla sijoitukses 2/10 .
Kun taas toisen alueen hyvän kelin kilpailus sijoitus voi samoil pisteil olla 8/10 .
Toiselt alueelt koira löytää jäniksen lyhyel haul (Maasto 18 on 4 teit ei oo teitäkään kohta 52)
Toiselt alueelt ei jäniksii löydy silti maasto 18 voi olla 4 ja teitten kohdas 52 on tietoi miten koira esteist selvii.
Nykyään kun on teitä paljon olis tärkeää et koiral tulis kokeis merkintöi kohtaan 52 ,ettei pelkält puhtaalt mettält ajost.
Usein näkee jo samoil alueil kilpailevist koirist kelin ja alueen vaikutuksen ,kun 2 viikon kokeis ajetaan kovii tuloksii
mut sit normaalis kokees tulokset putoo (jollain koiral enemmän jollain vähemmän ,jokakelin koiril heitot tuloksis on pienempii.)
En mä paljon perusta 2 viikon kokeist ,mut näyttävät ne usein kumminkin sen mikä vaikutus ,
keleil ja koealueitten eroil on.
Kilvas ja 2 viikon kokees on 2 ääripäätä ,kahden viikon kokees koiran tulos paranee koealueen valikoimisel ,kilvas ei
alueit eikä kelei pysty valikoimaan ,siel teorias pitäs jokakelin koira olla vahvoil.Ellei voita ,on ainakin kärkipääs.
Jalostusurkil olis hyvä jos se kilvan karsinnois pärjäis ja pääsis kilpaan asti ,karsinnois kaik koira joutuu sijoittumaan
omil aluel alkupäähän et kilpaan pääsee.
Eik ne entisajan siitostykit olleet kaikkein parhait mil suurimmal % osuudel ampui kilpaanasti karsinnoittenkaut päässeit
jälkeläisii ,eik ne taas olleet huonompii mitkä suuremmal % osuudel ampui harakoil yrityksist huolimat.

[Repun täyttäjä]

Oikea periyttäjäuros on Tiltan-Tallin Onni. 1 kaksoisvaliojälkeläinen, 4 käyttövaliojälkeläistä ja 78% koejälkeläisistä ajanut ykkösen. Jälkeläisiä 110, joista 20% koejälkeläisiä ja kokoajan lisää

Koiralla on erinomaisen malliset käpälät hieman liian raskas rakenne suosittelen siitokseen.

[PetSaa]

Oikea periyttäjäuros on Tiltan-Tallin Onni. 1 kaksoisvaliojälkeläinen, 4 käyttövaliojälkeläistä ja 78% koejälkeläisistä ajanut ykkösen. Jälkeläisiä 110, joista 20% koejälkeläisiä ja kokoajan lisää

Koiralla on erinomaisen malliset käpälät hieman liian raskas rakenne suosittelen siitokseen.

Milläs opilla 14 110:stä tekee 78%?
Ei ainakaan sillä kuuluisalla Ojalan laskuopilla