SIITOSNARTUt

[metsässä]

Liiallisista jälkeläismääristä höpöttäminen on turhaa, sitä voi perustella vain ja ainoastaan kateudella.

Kukaan ei varmuudella pysty etukäteen sanomaan minkä koiran perimä kantaa ja tuottaa hyvää tulosta.
(Jokainen osaa kyllä ennustaa.)
Kun jotain urosta käytetään paljon jalostukseen,jää jalostuksessa kokeiltujen urosten määrä pienemmäksi.
Mitä enemmän eri yhdistelmiä kokeillaan sitä todennäköisemmin löytyy"uusia"kykyjä.

[kalkkis]

Urosvalinnan määrää suureltaosin pentujen kysyntä. On harvassa kasvattajat joilla on pentujen menekki taattu urosvalinastta riippumatta.
Jälkeläismäärän rajoittaminen ei palvele jalostamista, eikä urosten omistajat ole oikeutettuja sanelemaan millä nartulla saa pennut teettää.
Pennun ostajat ovat avainasemassa kun puhutaan jalostuksesta, he määräävät kysynnän he myös suorittaa viimmekädessä karsinnan.
Historia todistaa, että on turha höpöttää esim. perinnöllisistä sairauksista. Koiria käytetään siitokseen, jos vain pennuille kysyntää riittää.
Sama piittaamattomuus on nähtävissä muidenkin nekatiivisten ominaisuuksien kohdalla, siitosvalintoja tehtäessä.
Sukusiitos prosentit tuntuu olevan hyvässäkin koirassa suurempi vika kun suvussa olevat karvaongelmat, ajolöysyys, innonpuute tai lonkka sairaudet jota eniten vähätellään, kuvaustuloksista on jopa poistettu merkintä joka osoitti nivelrikkoa. Olisikohan ? ataksiatutkimus noussut koskaan pintaan jollei olisi erinomainen bisnes keenitutkioille. Tieto sairaudesta on ollut kymmeniä vuosia, myös koirista missä ataksia jälkeläisiä on ilmennyt, on vain puuttunut tahto tarttua asiaa.

[hippuli]

Taitaa tuo kalkkis olla vähän kuin pukki kaalimaan vartijana.

[kalkkis]

Tuotinko hippulille henkisiä straumoja kirjoituksellani, se koira yleensä älähtää johon keppi kalahtaa.

[metsässä]

Urosvalinnan määrää suureltaosin pentujen kysyntä. On harvassa kasvattajat joilla on pentujen menekki taattu urosvalinastta riippumatta.

Voi pitää paikkansa.

Jälkeläismäärän rajoittaminen ei palvele jalostamista.

Minusta se palvelee jalostusta pitämällä geenipohjan laajempana.
Osaatko sanoa mitä useassa rodussa käytössä olevalla jälkeläismäärän rajoituksella haetaan,jos se ei palvele jalostusta.

[alien]

[

[kalkkis]

Jalostus on yksinkertaisesti karsintaa. Mitään uutta ominaisuutta emme voi lisätä koiriimme ns. jalostustyöllä. Kun karsimme pois koiristamme ei -toivottuja ominaisuuksia, on seurauksena väistämättä, että geenibooli pienenee ja sukusiitosaste nousee rodussa. Nykyisten sääntöjen myötä helpottui ykkösten saanti kokeissa, jonka seurauksena koirien valioituminen myös helpottui ja lisääntyi. On yleinen vaatimus, että jalostukseen käytettävän uroksen tulisi olla vähintäinkin käyttövalio; näin oletettiin jalostukseen kelpuutettavien urosten lukumäärän lisääntyvän ja jalostuspohjan laajenevan. On esimerkkejä roduista, joissa urosten jälkeläismääriä on rajoitettu ja mielestäni menty taaksepäin rodun jalostuksessa.

[veera]

On esimerkkejä roduista, joissa urosten jälkeläismääriä on rajoitettu ja mielestäni menty taaksepäin rodun jalostuksessa.

No mä en tiedä yhtään sellaista rotua, joten voisitko hieman valaista ja miten jalostus on mennyt taakse päin? Blondikin vois hieman viisastua...

[Hönä]

On esimerkkejä roduista, joissa urosten jälkeläismääriä on rajoitettu ja mielestäni menty taaksepäin rodun jalostuksessa.

No mä en tiedä yhtään sellaista rotua, joten voisitko hieman valaista ja miten jalostus on mennyt taakse päin? Blondikin vois hieman viisastua...

Mua saa kanssa valaista ko. asiasta

On mullakin toinen rotu sellainen, jolla PEVISA:ssa on jälkeläismäärä 25 (viimeinen pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan). Tämä on vain HYVÄ asia, sillä muuten syntyisi niitä matador-uroksia ja geenipooli kapenisi entisestään. Tässä rodussa hyvänä puolena on ulkomaan tuonnit ja ulkomailta saatava jalostusmateriaali. Suomenajokoirien kohdalla ulkomailta ei oikein ole saatavissa jalosstusmateriaalia ja uutta verta. Meidän kasvattajein tehtävänä on omalta osaltamme parantaa suomenajokoirien tilannetta Suomessa, ei heikentää sitä.

Kennelliitolta nyt onneksi tuli rajoituksia narttujen pennuttamiselle ja minusta järjestöltä saisi tulla vastaavasti PEVISA, joka rajoittaisi urosten käyttöä sekä lisäisi terveystutkimuksien tekoa jalostus koirille. Suurilukuisena rotuna rajoitusten ei tarvitse olla yhtä pieniä kuin harvalukuisilla roduilla, mutta edes pentumäärän rajoittaminen 100:an olisi jo rodun tulevaisuuden kannalta ratkaiseva teko.

Miettikääpäs vaikka tilannetta, että joku näistä suosituista uroksista kantaisi jotain piilevää sairautta ja se periytyisi suurelle osalle jälkeläisistä? Näin ollen todella paljon jalostukseen soveltuvista uroksista olisi "pilalla" -geenipooli kapenisi entisestään. Hyvänä esimerkkinä ataksia. Nyt siihen on onneksi geenitestit ja niiden perusteella voidaan karsia kantaja nartuille uroksia.

[kalkkis]

Minä kysyn Hönältä: Miten jälkeläismäärien rajoitus on esim. seisojissa näkynyt. On tullut vain enemmän metsästyskelvottomia koiria, erillaisten vikojenn vuoksi ja sairaudet lisääntyneet tuontikoirien myötä. Olen metsästänyt lintukoirolla yli kolmekymmentä vuotta, joten tunnen koirat ja historian jotenkin. Jos tyytyy siihen, että koira on metsällä mukaana kulkeva lemmikki niin asia on ok.

[pyyntimies]

Kyllä Kalkkis tälläkin menolla ollaan aika runsaasti saatu metsästys kelvottomia ajureita, ja taitaa vaan lisääntyä.
Mielestäni koiruus on kelvoton jos se terveydellisistä syistä joudutaan lopettaan jo 4-5 vuoden iässä, koulutus menny
"mullan alle".
Eiköhän sekin sitten korjaannu kun nämä suuret ikäluokat "malttaa luopua" koirien jalostuksesta.

[hippuli]

Aina puhutaan uroksen tuloksista, mutta kyllä ihte otan pennun mieellummin hyvästä nartusta. Mutta sillä pitäs pystyä metsästämään ja käyä kokeissa vielä
vanhempanakin. Eikä pelekästään siihen asti kun on valio.

[Hönä]

Minä kysyn Hönältä: Miten jälkeläismäärien rajoitus on esim. seisojissa näkynyt. On tullut vain enemmän metsästyskelvottomia koiria, erillaisten vikojenn vuoksi ja sairaudet lisääntyneet tuontikoirien myötä. Olen metsästänyt lintukoirolla yli kolmekymmentä vuotta, joten tunnen koirat ja historian jotenkin. Jos tyytyy siihen, että koira on metsällä mukaana kulkeva lemmikki niin asia on ok.

Jos tarkoitat seisojilla saksanseisojia, niin niistä en tiedä valitettavasti mitään. Settereiden kohdalla pystyn kertomaan hyvin vain gordoneiden tilanteesta. Kun tuntee tuontikoirien taustat, ei yllätyksiä pitäisi tulla. Esim. SLO:ta tavataan joissakin ruotsalaisissa linjoissa ja ne pystytään helposti karsimaan pois, kun tiedetään mistä se tulee. Täytyy tuntea hyvin linjat, joihin kasvatustyöllään pyrkii. Jälkeläismäärien rajoituksilla on saatu geenipoolia laajennettua tai pidettyä nykyisellään. Eiköhän niitä metsästyskelvottomia tulisi vaikka ei rajoituksia olisi, ehkä jopa nykyistä enemmän kun huonoja periyttäjiä käytetään jalostukseen enemmän...

[kalkkis]

Hönan kannattais tutustua hiukan aiheeseen ennen kun kirjoittelee kovin hienosti geenibooleista. Sen jälkeen kun rotukirja on suljettu ei keeniboolia laajenneta minkään rodun kohdalla muuten kun risteyttämällä eri rotuja keskenään.

[Hönä]

^Noh, voihan sen tietenkin noinkin ajatella