Elinvoimaisimmat sukulinjat

[Ruippa]

Kun katsoo eri yhdistelmien yhteisiä esivanhempia, näyttää xxx Poku putkahtavan esiin melko monesti. Onko muita uroksia/narttuja xxx Jokon ja xxx KaskenHain lisäksi, jotka esiintyvät yhtä "tiheään" tulevien pentueiden sukutauluissa. Pitäisikö niitä yrittää välttää. Löytyiskö ajotaitoa periyttäviä koiria, joita kannattais suosia?

[vilskari]

Onk kukaan ajatellu minkä suvun nartuist suku sen uroksenkans jatkuu hyvänä,kun uros ei oo ainoa mikä sukuu jatkaa.
Olen kattonu et kaikkien urosten jälkeläisten kohdal on pentuei mis ei oo mitään tuloksii ,ehkä niit on Pokunki jälkeläisis.
Pokun pentujen emän isä voi olla joku muu kun Poku,usein juur joltain nartult voi tulla useampii hyvii .
Miten se vaikuttaa jos koiran rekisteris on nää kaik usein mainittu eli Poku ,Joko ja Kasken Hai ,ja miten suur on
näst tulleitten hyvien narttulen tai urosten osuus.
Nykyään on teitä , peuroi ja kauriita enemmän kun ennen ja maat lumettomii melkein koko talven eli paljaanmaan
ajotaitoo vaaditaan ain enemmän.

[jänes]

Selailessani "tulevia pentueita" ilmoituksia, niin eipä tahtonut Pokutonta yhdistelmää löytyä kuin kettusuvuista. Tuskin suomenajokoiran ajotaito on yhden koiran varassa .

[Ruippa]

Mikä uros/narttu on prosenttuaalisesti paras, mitattuna kva -jälkeläisillä. Jollakinhan voi olla pieni määrä jälkeläisiä, joista suuri osa on saavuttanut kva:n arvon. Laitetaan nyt kuitenkin rajaksi, että uroksilla jälkeläiset vähintään 10 eri narttusta.
Tämä ihan vaan siksi, että ns. "maanhiljaiset" saattavat jäädä siitoskäytön ulkopuolelle, vaikka olisivatkin erinomaisia periyttäjiä.
Vai tuleeko koirista "matadoreja" kovalla mainostamisella, vaikka niiden jättämä jälkikasvu ei vastaisikaan mainoksessa annettua kuvaa.

[vilskari]

Kannattaa kattoo viel kuinmonel käyntimääräl niist on käyttövalioit tullu ja mispäin Suomee.
Vaik jotkut yrittää väittää ettei alueil oo eroo silti Pohjoisempanakin keskivertoo huonompi koira voi 2 viikon kokeis
saada paljon paremman tuloksen kun normaalikokees ,ja joskus viel kokeen huonompaan päähän sijoittunut koira voi
ykkösen saada.
Toisil koiril paljaanmaan ykköset on vaikeempii kun toisil ,uus lumi taas auttaa monii koirii ajon paremmin onnistues.
Jos esimerkiks laittaa vaik pohjoisen miehen ( ettei tulis kotikenttäetuu)seuraamaan esim suksenlatui mettäs mihin
latuu ei oo mitään apuvälineit käyttäen tehty jos nät lokakuust asti alkais seuraamaan 2 kertaa viikos koko talven aikana pohjoisempana pystyy paljon pitempii aikoi pysyy jälijl.
Viel vaikeempaa on jos latu lähtee mettäst ja sen ladunpään joutuu ilman jälkii hakemaan.
Olen kattonu et vaik koira on lähes 100 % -10 hakija silläkin haku voi kestää 2 - 3 tuntii mikä muu tähän vaikuttas
ellei kelit tai jäniskannat ,tätä täytyy ennen miettii kun huonojen alueitten koirii huonoiks luulee.
Ehkä tääkin on yks mil vaikutust on miksei sama koira tai sen sisaren tuokset on eteläs suurimmal osal huonompii.
Mikä Uros/Narttu on jälkeläiset on onnistunu suuremmal prosenttimääräl kokeiskäynneist 1 tai 2 ajamaan.
Laitoin tän ykkösen ja kakkosen siks kun hyvän ykkösen voi saada 98 p ja huonon ykkösen 75 p ero on 23 p ja huono
ykkönen vois jäädä peräten saamat jos innost numero olis apusarakkeis ja ajotaitoo mitattas 1 - 10 p.
kakkonen voi jäädä vajaa pisteenpäähän mil ei niin suurt merkityst oo muutku käyttövalioo laskettaes.
Jos 75 p ykkönen on tullu viel koiran muit kokeit vertaamal keskivertonumeroist korkeammil ominaisuuspisteil,esim
hakuminuuttei kun kattoo joskus on koiral annettu 10 yli 120 min haust joskus taas 7 alle 60 min haust.
Jos 74 p kakkonen on tullu koiran ennensaamii heikommil ominaisuuspisteil näyttäis et ykkösensaantii on jarrutettu.
Käytännös 2 kpl 74 pisteen kakkost vastaa yht 75 p ykköst.Eikä kakkonen niin huono tulos oo kyl 3 kpl 60 p kakkost
kertoo sen et koira on tasasen varma ja vastaa yht 75 + 2-0.Mä pidän tasasen varmoi suorituksii parempana kun
harvoi hyvii onnistumisii.
Jos elinvoimaisempien sukujen koirien tuloksii kattoo vaan niil alueil mis suur osa koirist ei edes ajoo saa ,ja muun
sukuisten koirien tuloksii alueil mis haut on lyhkäsii ja kelit hyvii ero ei niinsuuri ole niiden tuloksis.

[metsässä]

Laitoin koiranetin laajaan hakuun nartut,jotka syntuneet 2000-2010,pentueita 1/1 pentumääräksi 10/20.

Näin löytyi 80 narttua.
Otettava vielä huomioon että nämä on tietysti vain rekisteröidyt pennut,
ja tässä otettu mukaan vain 1 pentueen nartut.

2 pentueen nrttuja jolla on 20-30 pentua löytyy 54 kpl:ää kautta aikojen.
3 pentueen narttuja,joilla on 30-40 pentua löytyy 12 kpl:ää.
Nämä ovat ilmeisesti elinvoimaista sukulinjaa.

Kautta aikojen löytyi tiedostosta 2 narttua,jolla 9 pentuetta.

8 pentuetta on ollut 7:llä nartulla.

11 nartulla on ollut 50 pentua,tai yli.

[Ruippa]

Mikä uros/narttu on prosenttuaalisesti paras, mitattuna kva -jälkeläisillä

Katsoitko "metsässä" mikä oli suhde kva ja jälkeläismäärän välillä? Montako kva:ta esim. noista 50 pennusta on tullut?
Tarkoitin elinvoimalla laatua, en määrää.

[metsässä]

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF022417%2F83&R=51

Tässä on koira yhdistelmästä,joka on tehty viisi kertaa.
Yhdessä pentueessa on kaksi käyttövaliota.
Miksei neljään muuhun sisaruspentueeseen ole tullut yhtään valiota.

Tässä on jo jälkeläisten kva % yli 50,kun 23 pennusta on tullut 12 kva:ta.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF287831%2F85

[vilskari]

Ei niit käyttövalioit kaikil niin helpol tuu varsinkaan jos ei kokees käydä kun 1 -3 kertaa.
Koira ei käyttövalioks pääse vaik ykkösii sais 100 % niist kokeist.
Toinen koira voi taas käyttövalioks päästä sitkeän yrittämisenkaut vaikkei se ykkösii sais kun alle 30 % koekäynneist.
Jos karkeest vähentää koiran helpot ja vaikeet kokeet otetaan pari ykköstulost ja pari nollatulost pois sit lasketaan
pisteitten keskiarvo.
(Nää kahden tuloksen poistot poistaa huonon tuurin vaikutuksenkin ,oletetaan et koira löytää 80 %n varmuudel ain
alle 20 min sit pari koet koira saa hakee yli 120 min eli 100 min kauemmin ,mikä ei oo muutku huonoo tuurii.)
Tää vähentää huonon ja hyvän tuurin vaikutuksen ja koiran tulokset on lähempänä sen keskiarvoo.
Olis mielenkiintoist tietää mikä suku pysyis elinvoimaisena pelkästään eteläs kilpailemal.
Huonoil jänisaluein huonoil talvikelil jollei oo lunta koiralt vaaditaan haus enemmän taitoo ja ajoskin jos teitä jänis
paljon käyttää ja usein käyttääkin kun revirit on suurempii.

[levender]

joo kyllähän se näin on että jos pari kolme menee laiskalle koemiehelle jo loput metsämiehille niin tuskin niistä käyttövalioita tulee vaikka ajaisivatkin.

[kalkkis]

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF022417%2F83&R=51

Tässä on koira yhdistelmästä,joka on tehty viisi kertaa.
Yhdessä pentueessa on kaksi käyttövaliota.
Miksei neljään muuhun sisaruspentueeseen ole tullut yhtään valiota.

Tässä on jo jälkeläisten kva % yli 50,kun 23 pennusta on tullut 12 kva:ta.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF287831%2F85

Johtuisikohan siitä: Aave Bella on vierassiitos -koira, sukusiitosprosentti 1,46. Vipulan Helena suku-siitoksella aikaansaatu huippu -periyttäjä, sukusiitosprosentti 19,70. Vielä kerran sukusiitoksella ja linjasiitoksella jalostetaan koiria, vierassiitoksella lisätään lukumäärää.

[metsässä]

Aave Hetan sukusiitos % on yli 5.
Esim.Jokolla,ja Rossilla itsellään ei kovin korkeat sukusiitos %.

[kalkkis]

Anteeksi yhdistelmän emänähän on Aave Bella jonka sukusiitos on 1,46 kirjoitukseeni tuli väärän koiran nimi, pitää korjata.

[vilskari]

Ei nykyään ole firmat eikä maatilatkaan niin elinvoimasii kun ne oli ennen.
Mä lisäisin paljon jalostukseen käytettävii uroksii mä uskon narttuihin enemmän kun yhdel nartul voi tulla monta
hyvää verrattuna sen pentueen isään.
Teorias tän hyvin peryttävän nartun veli voi periyttää myös hyvii vaikkei sel olis kokeis käytykään.
Hävän nartun pennut menis kaupaks vaik isä olis tää kokeiskäymätön ,liikaa joutuvat munmielest uroksen hyväl
maineel pentujas myymään,ei se uros pelkästään takaa hyvien tuloo ,myyntii se helpottaa.
Paljonkäytetyl urokselki on harvas ne nartut mist hyvii tulee useampii,mikä viittais siihen et nartun vanhemmat
on hyvii periyttäjii.
Tietyst täytyy kattoo kuinmonen koekäynninkans tän uroksen käyttövaliot on tullu ja kuinmonen tän nartun.
Kattoin et Poku ja Kyrönperän Maijan 10 pennust oli 5 käyttövalioo ja 2 ykkösenajanut tullu näyttivät sopivan .
Oli myös Poku ja Kyrönperän Seila niil oli 7 pennust 4 käyttövalioo tullu.
Eli nää 2 narttuu nostavat uroksenkin perimää.
Se oliski helppoo jos uros yksin on vaikuttamas tänmukaan täl uroksel pitäs yli 50 % käyttövalioit tulla ja jos nartut
olis viel parempisukusii niin viel enemmän .
On hyvä et jotkut tykkää tiukoist koirist ja jotkut herkemmist muuten suvut loppuis äkkiä.
Usein kun niitten tiukempien urosten jälkeläisist hakee niit parhait niin eikös juur sielt löydy joukost joku jota
ei haluta siel olevan .
Ei taida olla hyvä jos jalostus on vaan 2-3 muotiuroksen varas ,esimerkiks voi ottaa et jos menee kokeis alueil mis
on paljon hyvii koirii siel ei hyvääkään koiraa kattota suurennuslasil,mut jos menee alueel mis koirat on huonompii
ja sielt erottuu joukost ,kyl helpol joutuu suurennuslasin alle ,siel alkaa helpol niit näköhavaintoi ajettavast saada.
Ehkä sukujen elinvoimaisuuteen vaikuttaa se et toiset ihannoi tiukkoi koirii toiset herkempii.
Jos uroksel on vähän jälkeläisii sen pitäis silloin hyvä olla ei kukaan muuten sitä nartulles käytä jos meinaa pennuil kokeiskäydä ,kun vaihtoehtona olis muotiuroskin ,myyntii ajatellen taas muotiuros on parempi .
Usein voi muilki kun muotiuroksel onnistuu kun käy muutaman kerran kuuntelemas koiraa mettäs .

[Ruippa]

Palstalla "siitosnartut" Kalkkis kirjoitti näin:

Kirjoittaja kalkkis päivämäärä 12 Touko 2010, 09:02

Niinsanottujen hyvien sukujen palvomisella ja huippu urosten maineella ratsastaminen johtaa siihen, ettei koirille tahdo enään löytyä vieras-sukuista hydistelmää. Määrätietoisella suku ja linjasiitoksilla ei ole tämänasian asian kanssa mitään tekemistä. Oikea sukusiitos ei ole jatkuva samojen sukujen käyttäminen ns. jalostukseen.

Miten tuo viimeinen lause "istuu" esim. tähän koiraan;

FI MVA FI KVA MANNEVAARAN MORA
Tiedot 8:n sukupolven mukaan:
Sukutaulussa 510 sukulaista tiedossa 510:sta (100%)
Sukutaulussa 179 eri yksilöä 510:sta (sukukatokerroin 0,35)
Sukusiitosprosentti 16,30%