Elinvoimaisimmat sukulinjat

[Ruippa]

... Pitäskin laittaa listaa, missä näkyy asia 3 sukupolven ajalta (esim 5., 6. ja 7.). Jos siinäkin prosenttiluku on korkealla, niin sitten on jättänyt geneettistä voimaa kva-koiriin.
Esim Jokolla se on 5,5%, Kasken Hailla 4,4% ja Rossilla 4,8% yhtä sukupolvea aikaisemmin.

Vois olla mielenkiintoinen lista, noilla kaikilla elinvoima näyttäis laskeneen, esim SF13107/64 xx AK-68 JACK 989 6,4% -> SF12113/69 x xx VIKI 1425 4,6% -> SF177345/77 xx xKASKEN HAI 482 3,6%. Varmaan käyttövalioilla saattais olla toisinpäin , eihän ne muuten olis päässyt sukua jatkamaankaan

Kumpi sitten on viisaampaa
1. Teettää huippu-urkilla 100 pentuetta vai
2. teettää 10 hyvällä urkilla kullakin 10 pentuetta?

Viime kädessä pennun ostaja päättää.

On muutamia kaksoisvaliourkkeja, joilla on käynyt suurinosa vain käyttövalio narttuja, periyttäneet 3,5-6 % käyttövaliojälkeläisiä. Huiput periyttäneet yli 10 % Sitä taustaa vasten saattais tuo kakkosvaihtoehto olla parempi.

[metsässä]

Muuten 10 KVA-jälkeläiseen yltäviä urkkeja on tuossa vaiheessa n. 200 ja narttuja yli 300.
.

Katsoin,että vuosina 2000- 20010 jalostukseen käytettyjä uroksia olisi 2454.
Narttuja 4116 kpl.
Vaikka narttuja on käytetty useampia,kuin uroksia on kva jälkeläisten suhde lähes sama.
Voitaisiko urosten määrää nostaa narttujen määrää vastaavaksi valiojälkeläisten vahenemättä?
2000 luvulla käytetty yhden sukupolven aikana 9% kannasta eri uroksia ja narttuja18%.
2009 vastaavat luvut uroksia2% narttuja3%.

[voittos]

Vaikka narttuja on käytetty useampia,kuin uroksia on kva jälkeläisten suhde lähes sama.
Voitaisiko urosten määrää nostaa narttujen määrää vastaavaksi valiojälkeläisten vahenemättä?
2000 luvulla käytetty yhden sukupolven aikana 9% kannasta eri uroksia ja narttuja18%.
2009 vastaavat luvut uroksia2% narttuja3%.

Jokseenkin varmasti. Mutta ihmisillä on perinnöllinen kaipuu uskoa vain yhteen hyvään.

[vilskari]

Jos on joku kuuluisa uros mihin kaik on luottanu ,en tarkoira mitään äkkiryntäyst mut jos urokseen monel vuodel on
luotettu ,mikä sen jälkeläisten suosion saa laantumaan ,onk se huonot ja vääränsukuset nartut
Mikä saa taas toisen uroksen suosion nousemaan onk se suur määrä oikeansukuisii narttui jotka periyttää hyvin
Ehkä narttu vaikuttaa 70 % ja uros 30 % jotain poikkeuksii voi olla .
Ne ketkä on hyväl nartullas eri uroksii käyttäneet ,varmaan ovat huomanneet onk uroksen vaihtamisest ollu
hyötyy tai haittaa ja kuinpaljon ,jos on muotiuros sen pitäis pitää pintas uusii tulokkait vastaan ainakin muutaman
vuoden ei niin moni hyvää jälkee jättävää urost muuten vaihtais ellei sen jälkeläisist odotettais enemmän mitä siit
on tullu silt on odotettu silloin enemmän.
Taitaa nartun jälkeläisist näkyy mitkä urokset ei oo toist kertaa kelvanneet ja on vaihtamisel onnistuttu paremmin.
Esim jos on vuoden -kaks vanha mersu ja pyydetään vaihtamaan se päittäis uuteen ladaan ,ei kukaan hyvää vaihda,
Eli sen muotiuroksenki pitäis kestää jalostukses pitkään ,ehkä sel uudel ladalki on takuu ja voi olla viel varmempi kun
koira.
Nartuist haetaan leveäl rintamal niit hyvii ,uroksesest asiantuntijat laittaa niinku veikkausrivin ,parhaat suurimman
voiton antavat rivit voi jäädä käyttämät siks se 70 / 30 .
Ei sukui tartte edes vaihtaa ,ehkä se on juur väärä tapa et alus rynnätään kaik samal uroksel ,parempi kun jalostamal
saatais hyväl uroksel edes muutama uros jota vois jalostukseen käyttää ,munmielest ei oo onnistuttu jollei sukuu
jatkavii uroksii oo uroksen suurest jälkeläismääräst kun pari - kolme.
Tarttis kattoo kuinmonel yrittämiselki koirist on käyttövalioit tullu,eikä se muotovaliokskaan saanti kaikil koiril
ain yhtmonel yrittämisel tule ,vaik koira pysyy paremmin ain samannäköisenä kun siihen ei vaikuta ajettava eikä
alue mitään näyttelypuolel.
Näyttelys usein yleisö olis antamas sertii jollain muul kun sil jol tuomari sen antaa .
Kaikil on oma mieltymys millanen koira tarttis olla .