Kovat 1-prosentit

[vilskari]

Ottaako kukaan huomioon sitä kun eri puolil Suomee on erilaiset kelit .
Jos talvel sataa ympäri Suomen saman varran ,toiselpuolel Suomee voi lumikerros kasvaa taven edetes ,vanhat
jäljet peittyy ja uudet on puhtaana näkyvis.
Mä arvostan paljaalmaal hyvii tuloksii ajavii koirii enemmän kun lumel ajavii.
Lumel hyvinajavii on enemmän lumel koira pystyy usein nopeammin hukan selvittämään kun näöstkin on apuu.
Eteläs usein sade tulee vetenä tai räntänä ,päiväl on lämpöasteit yöl nollas tai pakkast olkoon lunta tai paljast,
usein maa on jääs jäätyneel maal on monel koiral vaikeampi niit ykkösii ajaa kun puhtaal lumel.
Paljaalmaal ajetuis tuloksis syys lokakuus koiril olosuhteet on ympäri Suomee kaikkein lähempänä toisii,
jänistiheydes , peurois ja teis ne suuremmat erot ovat.
Karsinnat ovat juur silloin kun koiran tarttis paljaalmaal pärjätä toisii koirii vastaan ,eli parhaat pääsee
kilpaan asti ,tottakai siin pikkasen hyväkin koira tuurii tarttee.

[Ruippa]

Ottaako kukaan huomioon sitä kun eri puolil Suomee on erilaiset kelit .
Jos talvel sataa ympäri Suomen saman varran ,toiselpuolel Suomee voi lumikerros kasvaa taven edetes ,vanhat
jäljet peittyy ja uudet on puhtaana näkyvis.
Eteläs usein sade tulee vetenä tai räntänä ,päiväl on lämpöasteit yöl nollas tai pakkast olkoon lunta tai paljast,
usein maa on jääs jäätyneel maal on monel koiral vaikeampi niit ykkösii ajaa kun puhtaal lumel.
Paljaalmaal ajetuis tuloksis syys lokakuus koiril olosuhteet on ympäri Suomee kaikkein lähempänä toisii,
jänistiheydes , peurois ja teis ne suuremmat erot ovat.

Minä taas oon ollut panevinani merkille, että samana viikonloppuna on koko maassa melkein samanlaiset olosuhteet - useimmiten. Vasta tammi-helmikuun säät poikkeavat lumenpaksuuden vuoksi toisistaan. Lämpötilaerot ovat parin asteen luokkaa keskimäärin.
Katsokaapa nyt esim. KILVAn viikonloppua, silloin on Pässikokeet Kajaanissa ja Kalakukkoajot Punttisilmässä. olosuhde - erot uskoisin olevan melko mitättömät - ainakin täällä lumet sulaa, lämmintä nyt +3-+4 astetta

[voittos]

Torniossa meni näin 7.11.
1. Ilona Om.Leo ja Tuula Karjalainen Tornio 94,88 avo 1p
2. Ruskametsän Mona Om.Markku Ekonoja Pello 94,67 avo 1p
3. Jörö " Mika Turunen Tornio 93,88 avo 1p
4. Jahti-Ukon Jatta " Juha & Erja Laukkanen Roi 93,29 avo 1p
5. Patopojan Kaiku " Jenni&Kauko Kantola Kemijärvi 91,96 avo 1p
6. Käskevän Erkki " Pekka Grönholm&Marko Sorvoja Tornio 91,88 avo 1p
7. Rovakon Hasse " Jussi Siikakoski Pirkkala 86,54 avo 1p
8. Kempin Jonna " Emma&Kari Korkeamaa Tornio 83,54 avo 1p
9. Kenttämestarin Tuisku " Aki&Teijo Alatalo Tornio 82,21 avo 1p
10.Kuturan Jonna " Jorma Hookana Tornio 82,21 avo 1p
11.SeikkapuunSaku " Timo Apilisto Huittinen 82,00 avo 1p
12.Meripojan Mölö " Niko Tohu Tornio 81,71 avo 1p
13.Räntäaamun Rane " Tomi Koivisto Kemi 80,96 avo 1p
14.Meripojan Sissi " Pasi Liikanen Tornio 80,67 avo 1p
15.Lola " Tuomas Rautio Roi 78,42 avo 1p
16.Kerokaltion Rasmus " Esa Majuri Kemi 78,29 avo 1p kva:ksi
17.Linnuskorven Karu " Olavi Vallo Kemi 77,83 avo 1p
18.Ruskametsän Rymy " Markku Ekonoja Pello 77,21 avo 1p
19.Karsikkokankaan Iita " Kalevi Vänskä Tornio 76,79 avo 1p
20.Pikipuron Ossi " Jarkko Väätämöinen Tornio 75,46 avo 1p
21.Pehkosen Jojo " Jukka Siponen Tornio 75,42 avo 1p


ja Valkelassa 6.11. näin
1. Toivolan Roku om. Hannu Rantanen 86.58 ajok 1
2. Kairokosken Milla om. Miro ja Teuvo Munne 79.29 ajok 1
3. Mäkikallion Manta om. Martti Heikkilä 76.42. ajok 1
4. Raiku om. Esa ja Vesa Lautamatti 70.96 ajok 2
5. Passipolun Vänskä om. Raimo Helikoski 70.04 ajok 2
6. Pykäläahon Hessu om. Juhani Rajala 61.88 ajok 2
7. Hatlan Mini om. Juhani Loukkola 60.13 ajok 2
8. Eetu om. Seppo Inkilä 59.17 ajok 3
9. Arpan Riitu om. Jouni Leppänen 48.67 ajok 0
10. Rautojan Jymy om. Arvo Tarhanen 44.00 ajok 0
11.Pirunkorven Remu om. Kalevi Toikka 41.88 ajok 0
12. Hipulin Hippu om. Ari Kanerva 40.83 ajok 0, koe keskeytetty, koira loukkaantui
13. Ajotaiturin Sisu om. Timo Paatinen 33.04 ajok 0
14. Kumpulan Iita om. Markku Kähönen 25.04 ajok 0
15. Takatapiolan Ville om. Ari Partanen 21.25 ajok 0
16. Kuusitarhan Iitu om. Paavo Romppanen 8.50 ajok 0
17. Jokakelin Alma om. Timo Arpinen 8.00 ajok 0
18. Karhunkannon Nuuskuneiti om. Pentti Tonttila 8.00 ajok 0
19. Salajärven Siru om. Esko ja Timo Häyhänen 5.00 ajok 0
20. Jere om. Raino Junnola 5.00 ajok 0
Hiekka-ahon Turbo om. Vesa Vilkko luopui

Montako pistettä paatte koirien piikkiin?
(Arvostan kyllä molempia)

[vilskari]

Eikait enää tammi helmikuus lumenpaksuudes niinpaljon eroo ole kun sitä eteläs silloin vast tulee ,(jos tulee)
Kylkat ne lumenpaksuuserot silloin on suurimmillaan kunnei eteläs lunta ole.
Jos päiväl on pakkast 1-2 astet ja yöl enemmän lumenpintaan ei tule jääkerrost.
Mut jos päiväl on lämpimänpuol ja aamul -1 tai -2 maanpinta on jääs.
Uroksii kun niinpaljon mainostetaan niin minkä urosten jälkeläisii ovat ne jotka ei ykköst saaneet .
Ja niitten emien isät,jätetään pois ne emät ettei niit voi syyttää jollei urosten jälkeläiset pelaa.
Silloin jollei koealueet eikä kelit vaikuta täytyy kattoa mitkä on huonompii tai huonompi tuurisii ,
yks minkä voi huonoks tuuriks laittaa on se ettei toist jänist löydy ,pelastakoon sen pitkä ajo.

[Ruippa]

Uskoisin, että Tornion tulokset osin perustuvat siihen, että koirat "saavat metsää" keskimäärin kolme kertaa viikossa koko kauden ajan. Niillä säilyy tuntuma keleihin ja hajuihin ja niiden vaihteluihin. Jos koira viedään metsään vain joka toinen viikko, tai harvemmin on turha ootella minkäänlaisia ykkösiä. Koiran aika menee "ihmetellessä" hajuja ja sitä, että yleensä on päässyt tarhasta vapaasti liikkumaan. Se on niin innoissaan, että varsinainen haku/ajotyöskentely siirtyy muutamalla tunnilla ja sitten yllättää väsy Isäntä luulee, että koira on jotenkin sairas - ei se sitä oo, vaan kunnon puutetta ja sitä, että koira ei koe normaaliksi irtipääsyä (liian harvoin).
Sellainen koira, jolla ajamisen edellytykset (haku ja sujuva ajo) on olemassa keskittyy heti irtipäästyään työhönsä, jos pääsee tarpeeksi usein metsään Siitä ne hyvät tulokset tulee

[tonik]

Uskoisin, että Tornion tulokset osin perustuvat siihen, että koirat "saavat metsää" keskimäärin kolme kertaa viikossa koko kauden ajan. Niillä säilyy tuntuma keleihin ja hajuihin ja niiden vaihteluihin. Jos koira viedään metsään vain joka toinen viikko, tai harvemmin on turha ootella minkäänlaisia ykkösiä. Koiran aika menee "ihmetellessä" hajuja ja sitä, että yleensä on päässyt tarhasta vapaasti liikkumaan. Se on niin innoissaan, että varsinainen haku/ajotyöskentely siirtyy muutamalla tunnilla ja sitten yllättää väsy Isäntä luulee, että koira on jotenkin sairas - ei se sitä oo, vaan kunnon puutetta ja sitä, että koira ei koe normaaliksi irtipääsyä (liian harvoin).
Sellainen koira, jolla ajamisen edellytykset (haku ja sujuva ajo) on olemassa keskittyy heti irtipäästyään työhönsä, jos pääsee tarpeeksi usein metsään Siitä ne hyvät tulokset tulee

Oletkos Ruippa ihan aikuisten oikeesti sitä mieltä, että nuo valkealan koirat pääsee mettään vaan joka toinen viikko?

Kyllä Tornion koirat ovat ajaneet kovia tuloksia, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta suurimpana vaikuttavana asiana pidän kuitenkin maastoja ja jäniskantoja.

[Ruippa]

Oletkos Ruippa ihan aikuisten oikeesti sitä mieltä, että nuo valkealan koirat pääsee mettään vaan joka toinen viikko?

En ottanut kantaa Valkealan koiriin - en tunne olosuhteita - voi päästä useamminkin

Mutta suurimpana vaikuttavana asiana pidän kuitenkin maastoja ja jäniskantoja

Tähän en voi yhtyä Oon itse käynyt mm. P-Karjalassa ajattamassa ja kyllä jänis kulki sielläkin Voi olla muitakin syitä... esim. koirien suvut ja keliolosuhteet.

[vilskari]

Jätetään kaik ne koirat pois laskuist mitkä löytävät jäniksen kelil kun kelil ja koealueelt kun koealueelt alle 30 min,
ja ajavat kelil kun kelil vaik teitä olis pirust ain yli 100 min.
Nää koirat ovat usein niinkun urheilukilpailun voittajat ovat usein palkintopallil kolmen parhaan joukos.
Huonommil koiril sil jäniskannan runsaudel on vaikutust ,ja huonommil koiril auttaa sekin jollei jänis paljon tietä
käytä ,tielläajo kohta 52 voi joskus hyvälkin koiral ajos pitemmän hukan saada aikaseks.
Voi tarkistaa miten usei koira niit ykkösii saa ,mitä harvemman niit tulee sitä enemmän keleil on vaikutust.
Huonommat koirat on juur niit mitkä näyttää et jäniskannan runsaudest ja keleist on hyötyy ykköstensaannis.
Jollei kelit ja jäniskannat koirie tuloksiin vaikuta ,siihen on pakko vaikuttaa tuuri .
Mitä parempi koira sitä harvemmin sel jää ykkönen saamat .
Toisil ykköstensaantiin vaikuttaa usein keli ,tuuri ettei teitä paljon käytä ja jäniskanta.
Tän voi kaik tarkistaa kun toisil koiril on niit hyvii tuloksii ja joskus huonompii ,pitäis sen jotain kertoo jos
vaan tahdotaan siihen uskoo.
Kyl nuoren koiran opetukseen on parempi hyvä jänikanta ja huono peurakanta kun hyvä peurakanta ja huono
jäniskanta.
Miettikää tarkkaan mits johtuu ne koiran huonot tulokset jollei keleil ja jänisrunsaudel oo vaikutust.
Siihen löytyy syy koirast mil ei muka koealueet ja kelit vaikuta.
Niittenkin jotka väittää ettei jäniskannal ja keleil ole vaikutust koiririen tuloksist,
Taitaa heidänkin koirien tuloksis senverran heittoi olla , et niist näkee et joku niihin tuloksiin vaikuttaa
En tiedä minkä koiran ne omistavat ,jotka sanovat et koealueel eikä keleil ole vaikutust ,mut ne jotka tietävät
voivat tarkistaa ja miettii mist voivat ne huonot tulokset johtua ,juur saman koiranomistajan koiral joka
juur on sanonu ettei keleil ja jänisrunsaudel ole vaikutust
Näit mun kirjoituksiikin voidaan verrata vaik huonompaan koiraan ,joskus voin olla oikeaskin .

[metsässä]

Olisi hyvä,jos koetuloksen perään merkittäisi 1ajo,tai 2ajoa.
Näkisi suoraa onko molemmat jänikset löytyneet,vai onko ajot jääneet lyhyiksi.
voittos:in esimerkissä Tornion tulokset eivät niitä kaipaa,(jos ei 3,tai 4 ajoa),mutta esim.Valkealan kokeessa antaisi lisäinfoa.

Näetkö voittos tilastoistasi miten tyhjien erien prosentimäärät liityvät paikkakuntakohtaisiin tuloseroihin.

Jos jossain päin maatamme olisi paremmat koirat,niin kyllä niitä sieltä haettaisi heti sankoin joukoin.

[mika24]

Olisi hyvä,jos koetuloksen perään merkittäisi 1ajo,tai 2ajoa.
Näkisi suoraa onko molemmat jänikset löytyneet,vai onko ajot jääneet lyhyiksi.
voittos:in esimerkissä Tornion tulokset eivät niitä kaipaa,(jos ei 3,tai 4 ajoa),mutta esim.Valkealan kokeessa antaisi lisäinfoa.

Näetkö voittos tilastoistasi miten tyhjien erien prosentimäärät liityvät paikkakuntakohtaisiin tuloseroihin.

Jos jossain päin maatamme olisi paremmat koirat,niin kyllä niitä sieltä haettaisi heti sankoin joukoin.

Tähän en halua provoa heittää mutta käsittääkseni niitä on tosiaan haettu kauempaakin koiria siis täältä.
Yksi asia myös että täällä koe/metsästysharrastus kulkee aikalailla käsikädessä.Sellaisella koiralla millä ei tee mettässä mittään niin ei myöskään kokeissa.Se tuskin näkee ainakaan saman omistajan omistuksessa kovin montaa vuotta,sillä jo monesti todettu että aika on rajallista.Niin omistajallekkin.Oma mielipide on se että jos koira ei rupea toimimaan niin ei sitä kovin montaa vuotta voi elättää.
Tämä rotu on onnekseen pysynyt vielä jahtirotuna eikä ole päässyt yleistymään seurakoirana ja täten jalostuspohja pysyy terveempänä.

[vilskari]

[quote="Ruippa"][quote]Oletkos Ruippa ihan aikuisten oikeesti sitä mieltä, että nuo valkealan koirat pääsee mettään vaan joka toinen viikko?
[/quote]
En ottanut kantaa Valkealan koiriin - en tunne olosuhteita - voi päästä useamminkin

[quote] Mutta suurimpana vaikuttavana asiana pidän kuitenkin maastoja ja jäniskantoja[/quote]
Tähän en voi yhtyä Oon itse käynyt mm. P-Karjalassa ajattamassa ja kyllä jänis kulki sielläkin Voi olla muitakin syitä... esim. koirien suvut ja keliolosuhteet.[/quote]

Ei sul varmaan niin harvinaisen suvun koiraa ole etteikö Valkealas niitten huonommin pärjänneitten joukos olis sun koirankans mikään samaa sukuu.

Siin olen samaa mieltä et laitetaan tulosten perään onk pisteet tullu yhdel vai kahdel ajol.
Se on tärke tieto juur siks kun toiset arvostaa hyvää hakuu ja toiset hyvää ajoo.
Silloin juur kun koirat on samas kokees niitten hakui ja ajoi pystyy tasapuolisemmin vertaamaan.
Ei ainakaan tule sellast eroo et Tornios ja Valkealas kilpailevii verrataan paikkakunnast riippumat .
Jos Tornion ja Valkealan tuloksii verrattais samana kilpailuna Valkealas voittanut sijoittuis
seitsemänneks ja toiseks tullu viidennekstoist.

Tornios näytti ettei niinhuonoi hakijoi oliskaan ettei kaht ajoo saa.
Valkealast taas ei tiedä kunnei ollu laitettu tulik tulos yhde tai kahdel ajol.
Voi olla et Ruipan koirankans samansukuinen ajaa yhden täyden ,erisukuinen 2 kpl 50 min ajoi hyväl hakunumerol.
Jos pisteet on tullu yhdel ajol koiral on paremmat mahdollisuudet ykkönen saada paremmal tuuril.
Ajopuolel on vaikeampaa tuuril niit pitkii ajoi saada ,tietyst hyvä keli siin auttaa.

[voittos]

Minulla ei ole paikkakuntakohtaista tilastoa tyhjien erien %-osuudesta.

Mutta noin periaattessa tuntuu kummalliselta, että runsaslukuisen osanoton kokeissa puoliväliin sijoittuneen (11.) koiran pisteissä on lähes 50 %:n ero.
Ois asian kannalta valaisevaa, kun koirat sijoilta 8.-12. molemmista kisoista ottas yhteen jossakin Keski-Suomessa viikon parin päästä. Vai mitä?

-VS

[vilskari]

En tiedä onk se tyhmyyt järjestää kallist kilpaa jollei jäniskannoil ja keleil ole mitään merkityst ,pidetään vaan omii
kokeit ympäri Suomee joka kuukausi kuun ensmäsel ja keskimmäisel viikonlopul .
Tietokoneest sit katotaan kuinmonenneks mikäkin koira sijoittuu.
Vuoden lopus voidaan laskee niit voittoi kenest tulee ajokuninkas.
Jalostusuroksil olis tärkeämpää pitää jotkut suuret kokeet mis kaik olisivat samas kokees ,silloin uroksii
ei tarttis mainostaakkaan niit voi verrata samas kokees, nekin jotka epäilee et koealueil on eroo.

[metsässä]

Minulla ei ole paikkakuntakohtaista tilastoa tyhjien erien %-osuudesta

-VS

Vuosikirjoissa oli ainakin lääneittäin tyhjien erien osuus.

[Ajukki]

Tottakai maastotkin vaikuttaa hommaan sekä Etelässä että Pohjoisessa. Etelässä on vähemmän huippumaastoja ja aina mahtuu sekaan joku heikompi maasto. Jos nousee arvonnassa huono arpa, niin homma menee haastavammaksi. Mutta hyvä koira pelaa sielläkin kohtuudella, huono ei ollenkaan.
Ja hyvissäkin maastoissa koiran pitää ajaa (olettaen, että tuomarit on ajan tasalla). Tämä on ikuinen keskustelu tai väittely. Hyvä Pohjoisen koira pelaa keskimäärin Etelässä ja päinvastoin. Tottakai heikoissa maastoissa tuurillakin on hiukan isompi rooli (maastossa 2 jänistä ja toinen ei ole juossut askeltakaan). Ja hyvissä maastoissa ei aina tule testattua intoa tai kylmä hakua, mutta eihän se tarkoita että ne kaikki olis innottomia tai huonoja hakijoita. Tuskin sen enempää vikoja kuin hyvissä maastoissa kilpailevatkaan. Jos joku koira kiinnostaa, niin eikun testaamaan.