Kovat 1-prosentit

[voittos]

Tässäpä on urkit, joiden jälkeläisillä on eniten pentuja teetetty 2000-luvulla. Olikohan Jetrosta peräti 85 ja Karostakin vielä 25:llä. Jokainen voi Koiranetistä katsoa, mikä on näillä urkeilla ollut 6 ensimmäisen ajokokeen saldo ja miten nuorena on AJOK-1 ura alkanut. Suosikkinsa sitten kullekin.
SF19205/91 xx x M-99 JETRO
SF39133/93 xx MUURIVUOREN URJA (Sakken poika)
SF38414/92 xx x MUURIVUOREN RIETU
SF09192/91 x xx HELIMARIN JOKO
FIN29231/96 xx x MUURIVUOREN SAHTI
FIN37732/97 x xx KÄSKEVÄN EETU (Jetron poika)
SF22240/92 xx-K SENNA
SF18182/92 xx JARRUMIEHEN JATSI
FIN21995/96 x xx ALAPÖRKÄN HISKI
SF22551/92 x xx xx-K TUOMIPUSKAN JESSE
SF16713/86 xx-K KÖSTERI
FIN12054/96 x xx KÄSKEVÄN TOPI
SF07903/88 xx x JULLI
SF13691/91 xx HOVIPOLUN SAKKE
SF21908/91 xx-K KK-95 x RANSU
SF19789/93 x xx KYRÖNPERÄN HEMULI
SF09778/89 xx JARRUMIEHEN AATU
FIN26191/97 xx x REPPANA
FIN31500/98 xx PASSIPOLUN VILU
SF17301/89 xx M-96 VIPULAN JALAMARI
FIN18550/96 xx SYYSAAMUN SAKI
SF19792/93 x xx KYRÖNPERÄN ROOPE
SF23225/94 xx KEMPIN KARO

-VS

[vilskari]

Monta kertaa koeuran loppu on tärkeämpi kun koeuran alku jotkut koirat herkistyy liikaa kun ikä lähenee 10 vuotta.
Paljon puuttuu karsinnoist koirii jotka käyttövalioks ovat nuorena tulleet.
On niinkun innon mittaukses ,pian kun mettäst pois pääsee paljon jää näkemät.
Yleensä käyttövalioks tullen koiran omistaja käy kokeis,ei se muuten käyttövaliks pääsiskään.
Luulisin et niil muilkin on isä ettei vaan Jetrol ja Sakkel
Mä sanon oman mielipiteen ääneen,ei siit pidä välittää.

[jänes]

Vilskarille ja muille pitkästä koeurasta kiinnostuneille ed. urosten koeuran päätös ikä:
Jetro 9v
Urja 7v
Rietu 10v
Joko 7v
Sahti 5v
Eetu 11V
Senna 5v
Jatsi 11v
Hiski 3v
Jesse 7v
Kösteri 9v
Topi 3v
Julli 10v
Sakke 5v
Ransu 9v
Hemuli 6v
Aatu 8v
Reppana 5v
Vilu 7v
Jalamari 9v
Saki 10v
Roope 7v
Karo 6v
Jos en ihan väärin katsonut, niin Jetro oli ainut, mille lopetus syy oli ilmoitettu, vanhuus 14v ja risat. Hatun noston arvoinen ikä.

[vilskari]

Kun näit kovii ykkösprosenttien koirii kattoo niin miten usein niitten jokaisen jälkeläisii on kilpaan asti
karsintojen kaut päässy ,ei lasketa ajokuninkast kun kerran kun se on ilman karsintoi kilpaan päässy .
Karsinnois on niinkun urheilukilpailus kolme parast nousee palkintopallil siin ei auta onk käyttövalio tai ei
hyväl kelil voi niit ykkösii saada mut kolmen kärkeen on vaikeampi päästä.
Hyvän ja huonon ykkösen ajavil koirilki voi olla suur ero ,suurempi kun huonon ykkösen ja hyvän kakkosen ero.
Hyvän kakkosen ajavaa koiraa voi joskus olla paljon mukavampi kuunnella kun huonon ykkösen saavan ajoo.
Hyvä et ajotaitonumero nostetaan takaisin kymppiin hyvä kakkonen voi nousta huonoks ykköseks ja huono
ykkönen pudota hyväks kakkoseks.
Tiedä sit miten tää ajotaitonumeron pudotus vitoseen muutti koirien tulost niil vuosil kun ajotaidost sai korkeimmillaan vitosen ,paremmin ajavat siin saivat kärsii.
Kokeillaan käyttää niit viittä pistet kakkosen saavien koirien tulokseen ,se voi nousta ykköseen.
Voikait sitä kokeilla ilman intonumeroo huonoon ykköseenki riittääk se 1- 10 ajotaidost saatu numero ykköseen.
Huonostikan ajava kunnei koskaan nollaa saanu .

[voittos]

Taitaa M-68 xx Jack/64 olla ensimmäinen koira, joka löytyy noitten kaikkien sukutaulusta ainakin kerran.
Ja lähellä on jo xxx Viki/69:kin sitä.

-VS

[voittos]

Ja kun edellisistä mennään vielä pari sukupolvea taaksepäin on Top-tiu koiria tällainen. Ja siksi Poku tuntuu puskevan (PJ:n sanoin) joka pentueeseen nykyään.
Tuleepa joukkoon jo narttujakin.
Ihan tuollainen teoreettisesti laskettu luku "huipuille" olisi 160-180. Eli pari koiraa selvästi ylikorostuu ja aiheuttaa tulevina vuosina ongelmia, koska pyrkivät väkisinkin olemaan sekä isän että emän sukutaulussa. Kettuveristen sekoittaminen jänisajureihin helpottaa sukusiitosasiaa mutta vaikeuttaa pelkästään jänisajuri-harrastusta.

SF18407U/82 M-90 xx x POKU 320
SF177345/77 xx x KASKEN HAI 228
SF08978V/81 xx PIRTTIRINTEEN ASSER 128
SF01888Q/73 xx x ROSSI 124
SF21950V/73 x xx JOKO 121
SF207051/82 xx x RESSU 115
SF19180S/82 xx KONIKANGEN HAPATUS 111
SF15659E/81 xx RIKU 104
SF14225X/77 xx x SEITA 94
SF05697G/84 xx x JYSKY 89
SF14872E/79 xx SOITINKORVEN UULA 84
SF21607N/79 xx ROKKI 84
SF10080F/81 xx x RYMY 81
SF12333/87 xx-K KK-91 KK-92 KK-93 KIHU 76
SF120018/82 xx x KAIRANKORVEN HERMANNI 75
SF060501/73 xx RAIKU 74
SF14873F/79 SOITINKORVEN PEKU 73
SF165903/83 xx-K xx x PURONPERÄN HEMPPA 73
SF138743/85 xx KYRÖNPERÄN SEILA 69
SF023287/82 xx RAJU 67
SF211278/84 xx x PEIKKO 67

-VS

[vilskari]

Jos jätetään pois kaik 2 ajoo saaneet mil työpäivä voi joskus olla lyhyt ja helppo.
(Hyvii koirii tietyst omil alueil ja hyvil keleil ei sitä voi kiistää.)
Silloin jos on tuloslistas monta hyvää ykköst voi päätellä et on hyvä keli ,jos taas on monta tyhjää hakuu keli
voi olla huono.---
Voi niit kovasukuisii koirii löytyy tuloslistan häntäpäästkin kun ei saa ajoo tai saa vaan yhden ajon,vai voiko
(Karsinnat on niit mis koiranomistaja ei itte pysty päättämään milloin niis kokeis menee.)
No mennän niihin yhden ajon saaviin koiriin.
Silloin kelit voi olla huonoi tai koirat voi olla huonoi ,ei anneta sen vaikuttaa ,koepäivän pituus on silloin
vähintään 6 tuntii ,mitä se ei ain ole 2 ajon saaval koiral.
Silloin intoo mitataan luotettavammin kunnei jäniksenjäljet ole koiraa vetämäs .
Ajojen keskipituuden voi taas siit laskee kun koira saa ajon ,siel on jäljet edes ja koira ajaa niinkauan kun osaa.
Hyvän hakijan ei pitäis teorias helpost hävittää kun tuoreet jäljet on edes,eikä ne pitkän ajon koirat helpost
niit hävitäkkään.
Vinttikoirilkin on juoksukilpailus jänis houkuttimena ,eikä varmaan mikään niist juoksuu kesken kierrost lopeta.
Ilman jänist voi porukast muutama vaik lopettaa juoksemisen.

[vilskari]

Onko koiris näinpajon eroo mitä tulokset näyttää Esim Sotkamon tulokset vastaan Kotkan tulokset.
Ens Sotkamon 97,25 - 92,75 - 92,71 -80,21 ja 77,92.
Kotkan. 91,08 - 79,54 - 62,96 - 62,29 - 48,29 - 46,33 - 42,63 , 27,08 ja 8,00.
En kattonu mitä sukui koirat on mut näyttäis et sotkamos olis kilpailemas kovasukuisimmat koirat .
Itte ajattelen et siel on huonommat kelit ja vähemmän jäniksii mis tulokset on huonompii ,en menis koirii
ensmäseks syyttämään,vaik niil koiril käyttövalioks pääsy onkin kovemman työn takana.
Onnistumis prosentti Sotkamos näyttäis olevan suurempi,eikait Sotkamon koirat ole kaik kovasukusii.
Kotkas voi olla erisukusii koiriiki.

[voittos]

Vuosi tai parisittenlaitointätä paikkakuntatilastoa. Tässä pätkäalusta.
Torniosta Valkelaan on n 30 pistettä. Eli Tornion 100 pistettä ei ole edes ykkönen Valkealassa. Kyse ei ole koiran kyvyistä vaan koeolosuhteista.
Paikka Kpl Pistekeskiarvo
Tornio 372 70,8
Laihia 307 61,8
Jurva 292 66,8
Seinäjoki 241 55,3
Siilinjärvi 221 68,6
Lapua 182 64,6
Hamina 178 45,5
Kiuruvesi 169 60,5
Joensuu 165 60,2
Tohmajärvi 165 55,8
Uurainen 156 52,5
Lapinlahti 152 70,2
Valkeala 145 41,4
Jämsä 135 52,8
Asikkala 135 49,9
Anjalankoski 134 42,7
Luumäki 127 46,7
Iisalmi 124 70,4
Vähäkyrö 120 69,1
Isokyrö 118 62,6
Mikkeli 112 51,2
Ylistaro 111 72,5
Teuva 111 65,2
Kuhmo 105 65,2
Kangasniemi 100 54,3
Pieksämäki 97 60,4
Hyrynsalmi 96 56,2
Kajaani 94 68,1
Karttula 94 65,9
Pielavesi 94 57,3
Polvijärvi 94 54,3
Kannus 94 53,5
Varpaisjärvi 92 69,6
Pyhäselkä 88 64,3
Kauhava 86 56,4
Alahärmä 84 66,6
Vieremä 84 65,5
Pyhäjoki 83 63,3
Iitti 82 43,9
Juva 80 50,3
Sotkamo 79 57,1
Keminmaa 77 71,5
Ylihärmä 77 61,9
Aura 76 38,0
Sysmä 75 56,6
Viitasaari 72 64,0
Kuusamo 69 55,1
Keitele 68 69,0
Raahe 68 56,1
Pornainen 67 50,7
Äänekoski 66 52,4
Ikaalinen 65 50,2
Huittinen 64 45,1
Pello 62 54,4
Ii 61 59,2
Savitaipale 61 46,2
Simo 60 52,9

-VS

[Maisteri J]

Torniosta Valkelaan on n 30 pistettä. Eli Tornion 100 pistettä ei ole edes ykkönen Valkealassa. Kyse ei ole koiran kyvyistä vaan koeolosuhteista.

Eli Torniossa ei ole yhtään kva-koiraa valkealaisittain. Mielenkiintoinen ja epäilemättä melko teoreettinen ajatus.

[Antti]

Torniosta Valkelaan on n 30 pistettä. Eli Tornion 100 pistettä ei ole edes ykkönen Valkealassa. Kyse ei ole koiran kyvyistä vaan koeolosuhteista.

Eli Torniossa ei ole yhtään kva-koiraa valkealaisittain. Mielenkiintoinen ja epäilemättä melko teoreettinen ajatus.

Menee voittosilla jo hömpän puolelle kieltämättä. Kylmällä ja laskennallisella teorialla ei ole juuri tekemistä elävien otusten kanssa. Luvut on lukuja ja metsästäminen eri koirilla eri päivinä eri oloissa on monisäikeistä miljoonien vaikuttajien summailua. voittosin virheellinen oletus lainatussa viestissään on, että koirat olisivat kyvyiltään samoja läpi Suomen, ja vain olosuhteilla olisi merkitystä pisteiden jakautumisessa.

[voittos]

Menee voittosilla jo hömpän puolelle

Jep, ja pari sen tajus.
Tein muuten vertailun siitä 3 vuoden koetuloksia käyttäen niin, oli samoissa kisoissa käyneitä koiria.
Parhaaseen kolmannekseen kuuluvilla koiralla ei alue vaikuta, keskitason koiralla 10-30 pistettä ja heikoilla tippuu 1-tulos kolmoseksi. Eli hyvän maaston koe ei erottele koiria. Huonolla alueella saa esiin jyvät akanoista. Tästä on aikaisemmin Ruippa on laittanut tänne jonnekin lehtileikkeenkin, missä pohditaan kilpailutoiminnan tarkoitusta.
Olikohan tuo se linkki.
viewtopic.php?f=12&t=3421&st=0&sk=t&sd=a&start=15

Jos halutaan sattuman osuus koiran kykynäyttöön pienemmäksi, niin pitääkö koealueen olla koiralle haasteellinen?

Onhan siinä, kun koira A ajaa 80p ja kokeen keskiarvo tuloksen saaneilla koirilla on 40p ja toisessa kokeessa keskiarvo 75 p.

-VS

[Antti]

Tein muuten vertailun siitä 3 vuoden koetuloksia käyttäen niin, oli samoissa kisoissa käyneitä koiria.
Parhaaseen kolmannekseen kuuluvilla koiralla ei alue vaikuta, keskitason koiralla 10-30 pistettä ja heikoilla tippuu 1-tulos kolmoseksi. Eli hyvän maaston koe ei erottele koiria. Huonolla alueella saa esiin jyvät akanoista.

Tuo on helppo uskoa. Alueilla on varmasti vaihtelua menestykseen, mutta maastojen tekemät erot koirien suoritusten kesken saadaan korkeintaan suuntaa-antavasti mitattua. Erot muutettuna tarkoiksi pisteytyksiksi menee minun silmissäni hieman liian tihruiseksi pitsin nypläämiseksi.

[jänes]

voittosin virheellinen oletus lainatussa viestissään on, että koirat olisivat kyvyiltään samoja läpi Suomen, ja vain olosuhteilla olisi merkitystä pisteiden jakautumisessa.

Tajuaahan sen jokainen, että jänisrikkaissa metsämaastoissa on KVA:ksi ajattaminen huomattavasti helpompaa, kuin maastoissa missä on pikitiet vieressä ja ajettavana on useimmiten rusakko. Tämä on melkein verrattavissa KAER:in pelto- ja metsäkokeisiin. Pelloilla on istutettuna jokunen sata fasaania, millä tehdään tuloksia. Seisojaväki onneksi osaa arvostaa(käyttää jalostukseen) koiria, millä on kovia tuloksia myös metsästä.

[Antti]

Miten kommenttisi liittyi viestissäni olleeseen lauseeseen?