Suomen Ajokoirajärjestö

Vilskari kirjoitti:...Ei sul varmaan niin harvinaisen suvun koiraa ole etteikö Valkealas niitten huonommin pärjänneitten joukos olis sun koirankans mikään samaa sukuu...

En mielestäni tuonut omia koiria mitenkään esille Totesin vain toisin sanoi saman mitä mika24.

mika24 kirjoitti:...Yksi asia myös että täällä koe/metsästysharrastus kulkee aikalailla käsikädessä.Sellaisella koiralla millä ei tee mettässä mittään niin ei yöskään kokeissa...

Näyttää olevan häntäpään koirissa samoja, jopa minun koirani sisko Minun tarhassa täysin rukkasnahkoja kaikki, mutta mulle riittää
Mutta ne saavat metsää tarpeeksi yli 130 päivää jahtikaudessa ja HKn sinistä kuluu samassa suhteessa
Siitä huolimatta eivät pysty ajamaan ku "pikkuykkösiä"

Anteeks en tienny kenen koiril olit pohjoiskarjalas kun sanoit et hyvin kulkee jänikset sielläkin.
Se etu runsaammas jäniskannas on kun koirii reenataan ettei yks ja sama jänis joudu koko koekaut juoksemaan.
Viestijuoksuski jos Suomi sais parhaal juoksijal neljä osuut juosta ja Ruosi sais käyttää neljää ,Suomen juoksija
väsyis ennen ,miksei sama jänis sit väsyis kun jokapäivä eri koira sitä ajaa.
Tietys jälkii ajavan koiran edes jänis ei väsy vaik hölkkäis monta päivää peräkkäin.
En tiedä vaik Paraisten kilvas olleetki olis Pohjoiskarjalas kaik ykkösen ajanu samal päiväl kun ne kilvas oliva.
Ehkä sellanen jänis on tiukemmal lähtemään joka ei enää jaksa juosta.

Omilla Ensi vuonna KILPA P-Karjalassa, katsotaan sitten, miten pärjäävät

Ruippa kirjoitti:Omilla Ensi vuonna KILPA P-Karjalassa, katsotaan sitten, miten pärjäävät

Joo, miä tuun kans

Vaikkei koealueil eroo ole ,sen eron huomaa kun osaa kattoa niit eroi oikealt kantilt .
Katotaan vaik Marras -joulukuus ajettui paljaanmaan ykkösii ,vaik niit ykkösii eteläs vähän ajetaan ,silti niit
kehtaa verrata samaan aikaan ,eli marras joulukuus Tornios paljaalmaal ajettuihin tuloksiin.
Eli silloin jos eteläs ei löydy jänist ykköst on vaikeet saada ja silloin jollei Torniost löydy paljast maata paljaan
ykköst on vaikea saada.
Viimetalvena peruttiin mööpeliajot silloin eteläs mentiin mettään välittämät mitä Kurikas tekivät.
Tällä lail esitettynä voi alueitten erot huomata .

Olen miettinyt, että onko etelän jänisten käyttäytyminen erilaista kuin pohjoisemmassa. Itse olen havainnut että juoksevaa jänistä on sujuvampi ajaa ja piileskelevän ajo on katkonaista varsinkin vauhikkaalla koiralla. Jos runsas supikanta totuttaa puput piileksiin, niin silloinhan ne käyttäytyy koirankin kanssa samoin. Samoin haukat voivat olla syy jänisten piileskelyyn.
Muutamissa tutkimuksissa on todettu, että jo kolmannessa sukupolvessa alkaa käyttäytymistaipumus periytyä, jos populaatiosta poistetaan "poikkeava käytöksiset". Tiedä sitten soveltuuko ajatus jäniksiin.
Myös haukalta säästyminen perustuu piiloon menoon.

Itselläni on ollut ajuri, joka ei yhtään pystynyt ajaan piileskelevää jänistä mutta kun oli jänis vaan liikkui kun kyllä luisti ajo.

Vähän on kokemusta etelän pupuitsa mutta kyllä se vähäkin tuota tukee.

-VS

Nimenomaan ainakin viime viikonloppuna kokeessa jänikset pelkästään piilottelivat koiria. Välillä mentiin vaivaiset 300m ja taas puskaan piiloon. Toisena vaihtoehtoina oli sitten tie jänisten mieleen, jollei koira hukannut metsään jäniksen piilotellessa siellä. Melko yleistä ainakin sulalla maalla jäniksen ollessa valkoinen, tasoittuu kyllä sitten myöhemmin vaikkei lunta tulisikaan. Kynnökset ja tiet ovat valkoiselle mieleisiä alustoja aina lumentuloon asti.

Vähän asian sivusta mutta ihmettelin nuita tornion kokeen tuloksia kun muutamalla koiralla oli sulan kelin tulos ja itse asun koepaikkakunnan tuntumassa ja meillä ja lähi alueella tuli aamupäivänaikana 15cm lunta. No tarvihan ainakin pari koiraa sulan kelin tuloksen kva:n ja yks saapi komean tuloksen jalostus mainokseen sulan kelintuloksena.

Nin ihmettelin minäkin, nimimerkillä kinokseen juuttunut.

Olen ain luullu et kelit on samas kokees kaikil koiril lähes samanlaiset,mut ei näköjään pidä paikkansa en ihmettel
jollei jäniksist näköhavaintoi saada jollei nähdä onk maas luntakaan.
Olen jo sitä ihmetelly kun koirat pimeäs lasketaan hakemaan eikä ne saa aamul haukkuu vaik jäljet haisee.
Eikait ole hyväks jos koirat ei silloin ajoskaan hauku,ja jos koira saa pimeäs ajaa kun päivä kesken loppuu
jänis on pimeäs rauhallisempi ,voi olla et ykkösten ajaminen on yöl helpompaa.
Parempi melkein kun koirat laskettais aamul tuntii aikasemmin hakemaan ,ja ajo alkais ensmäsest haukust.
Toisel haul kattotaan antaak hakulöysää ,silloin ei hyvänokkaset saa miinuksii ainakaan turhaa eikä liian herkät
saa lyhyt hakuu sentakia kun heti jäljet löytäes haukkuvat täysil ,liian löysää ei kukaan edes epäile.
Omistajan tarttis muuten heti ensmäsist haukuis sanoo merkataak miinuksiks vai ajoks,ei siel mettäs aamul
sais arpoo kumpaa se on.
Ajattelin vaan johtuuk siitäkin suuremmat ykkösprosentit.

vilskari kirjoitti:Olen jo sitä ihmetelly kun koirat pimeäs lasketaan hakemaan eikä ne saa aamul haukkuu vaik jäljet haisee.

Joillakin koirilla on ominaisuus,että tietävät ettei yöjälkiä pidä haukkua,vaikka olisivat tuoreitakin,vai onko ne sitten niitä mainitsemiasi viisaampia koiria.

Tarpeeks aikasin kun mettään menee koira kyl yöjälkii haukkuu,muuten jos irtilasku olis kolmelt ja koira alkais
vast yli seittämän haukkuu sel tulis tyhjä haku.
Viisaut pitäis hakee ihmisest kun koiraa arvostelee.
Eihän pien herättely tartte koiran tyhmyyt olla.
Silloinkun mukulat kävi kouluu ja jouduin niit herättelemään huusin et herätys ,tuskimpa ne olisivat heränneet vaik
kuin olisin viittoillu.
Ne mitkä on niin viisai ,voivat olla niit mitkä ei kunnol haista tuoreitkaan jälkii ja ajot on katkonaisii .
Jos koira haukkuu vaik yli 10 min vanhoi jälkii ,se voi ajoski olla yht löysä kun haus .
Haku on se mis ei tiedä kuintuoreet jäljet on ,eikä montakertaa ajoskaan kunnei ajettavaa nähdä .
Ja usein suurin syy miksei ajettavaa nähdä on se et koira on luvattomanpaljon peräs jänis voi olla koiran
takana lähempänä kun edes.
Eikä semmosen huonost ääntantavan ajoo viitti edes mennä kattomaan kun tietää et koira on enemmän
peräs kunnei kunnol äänt anna.
Vaik passipakan osais valita niin silloin ei osaa siel hiljaa olla jos jänis on 30 min koiran edel.
Suurimmaks osaks näköhavainto tehdään jänis on alle 5 min koiran edel .

sävyttäjä kirjoitti:Vähän asian sivusta mutta ihmettelin nuita tornion kokeen tuloksia kun muutamalla koiralla oli sulan kelin tulos ja itse asun koepaikkakunnan tuntumassa ja meillä ja lähi alueella tuli aamupäivänaikana 15cm lunta. No tarvihan ainakin pari koiraa sulan kelin tuloksen kva:n ja yks saapi komean tuloksen jalostus mainokseen sulan kelintuloksena.

ei taida tarvita jalostus ilmotust laittaa jos ei 56 kohtaan rupee merkkejä tulemaann

Koittakaahan kestää. Eihän se jänistä ajamaton sulalla ajamaton kierojen miesten jänistarhoissa kasvanut ruma uros edes voittanu.

Ja tervetuloa ajattamaan hyvissäolosuhteissa hyviä tuloksia City Sporttiin. Kokeilemaan, kuinka Lapin pupu kulkee. Vielä mahtuu mukaan. Vasta parikytä nimeä listalla.

Lisää tietoa Tapahtumakalenterista.

Koiraterveisin
Juntin Pekka

Joopa. Onko sitten jostakin johtuvalla kovalla 1%:lla vaikutusta sijoitukseen ja onko se jopa harhaanjohtava tunnusluku ellei taustoja huomioida.
Otin kaikki 2001-2 syntyneet koirat, joiden isällä on vähintään 40 pentua tuolta ajalta. Laskin pennuille kaikista koetuloksistaan a1% ja sijoituskeskiarvon suhteutettuna osallistujajoukkoon. Sitten laskin isäurkeille tunnusluvun, montako jälkeläisistä tulee parhaimpaan kolmannekseen per pentue. Tuon luettelon viimeinen luku kuvaakin sitä sijoituksen osalta. Eli Eetulla 4 pentua 42 pennusta. Sillä se sijoittuu noiden tuona aikana eniten käytettettyjen urkien listalla sijalle 5. Väkäsiä ennen sillä on luku 1. Sille sijalle se tuli 1-%:n perusteella. Joillakin sijat heittää vain vähän ja suurin ero on Kajolla. Sen jälkeläiset (s. 2001-2, 12 koejälkeläistä) on sijoittuneet hyvin mutta ykköset on olleet lujassa. (Tai sitten minulla on virhe.) Heitot on yleensä ihmeen vähäisiä!

FIN37732/97 KÄSKEVÄN EETU 1 >> 5: 4 / 42
SF38414/92 MUURIVUOREN RIETU 2 >> 1: 15 / 97
FIN25442/97 KUTURAN KELE 3 >> 3: 5 / 57
FIN38923/95 PÖKÄNPALON UUNO 4 >> 4: 9 / 94
FIN29231/96 MUURIVUOREN SAHTI 5 >> 6: 11 / 125
FIN25483/95 OIKANVUOREN ATTE 6 >> 11: 5 / 77
SF17281/93 KORVENTYTÖN TEEMU 7 >> 9: 3 / 43
FIN15871/96 REKO 8 >> 10: 2 / 42
SF39133/93 MUURIVUOREN URJA 9 >> 8: 4 / 48
FIN38189/96 PRIHAN RIKI 10 >> 15: 2 / 54
FIN42422/97 PEKKAS LONO 11 >> 7: 7 / 86
SF18182/92 JARRUMIEHEN JATSI 12 >> 13: 4 / 97
SF23225/94 KEMPIN KARO 13 >> 14: 3 / 89
SF16386/91 KAJO 14 >> 2: 5 / 49
FIN32175/97 VALLU 15 >> 12: 7 / 117
FIN30860/97 VÖÖRIN MAKE 16 >> 16: 1 / 81
SF19205/91 JETRO 17 >> 17: 0 / 49

Huom! Tässä on mukana vain urosten 2001-2 syntyneet jälkeläiset , jolloin niiden koeura on aikalailla yhdenvertainen vuosiltaan. Tarkoitukseni ei ole tällä vertailla urkkeja keskenään, vaan esimerkin omaisesti kuvata sitä, miten erilaiseksi tilanne muuttuu kun samaa asiaa katsotaan sijoituksen tai tuloksen näkökulmasta. Menkää kokeisiin hyville alueille.

END.
-VS