Suomen Ajokoirajärjestö

Pistetääs kokeneemmille vähän kysymystä taas kehiin ennen kauden alkua. Miten tuollainen n. 2 vuotias kun ei tahdo lähteä tieltä metsään jos ei löydä hajuja. Eli kylmähaku on tiellä hakua käytännössä. Jos koira viedään tieltä metsään niin hakee jotenkin mutta kun törmää tiehen niin taas raitti maittaa, saattaa vetästä vaikka pari kilometriäkin tietä pitkin. On vissiin joskus pentuna löytänyt hajuja tieltä tms vai mistä moinen käytös johtuu? Saako sitä mitenkään koulittua enään pysymään poissa tieltä? Olisiko yksi konsti kävellä aina pari sataa metriä metsään ja päästää se siellä hakemaan? Vai onko jo niin "vanha" että ohjailut ei enään auta.

Kysymys ? käytkö paljonkin alueilla joissa rusakko yleisempi kuin metsäjänis, huomannut jos koiralla kokemuksia enimmäkseen rusakoista, kertomasi hakutyöskentely normaalia, saattaisi muuttua jos pyrkisit käymään kauempana teistä ja peltoalueista.
En laskisi koiraa irti teiden läheisydessä min.3-400m.
Ei liian vanha oppimaan.

Koira ei ole ikinä ajanut rusakkoa, kettua ja jänistä pääsääntöisesti. En tiedä sitten miten vaikutti asiaan mutta kymmenisen supikoiraa löysi viime syksynä kutakuinkin tieltä, tai siis sen jäljen. Jänistä sille ei ole ammuttu.

Tukivarsi kirjoitti:Pistetääs kokeneemmille vähän kysymystä taas kehiin ennen kauden alkua. Miten tuollainen n. 2 vuotias kun ei tahdo lähteä tieltä metsään jos ei löydä hajuja. Eli kylmähaku on tiellä hakua käytännössä. Jos koira viedään tieltä metsään niin hakee jotenkin mutta kun törmää tiehen niin taas raitti maittaa, saattaa vetästä vaikka pari kilometriäkin tietä pitkin. On vissiin joskus pentuna löytänyt hajuja tieltä tms vai mistä moinen käytös johtuu? Saako sitä mitenkään koulittua enään pysymään poissa tieltä? Olisiko yksi konsti kävellä aina pari sataa metriä metsään ja päästää se siellä hakemaan? Vai onko jo niin "vanha" että ohjailut ei enään auta.

Minä epäilen, että koiralla on tarkoitukseen sopimattomat paperit . Paperien vaihto monesti muuttaa koiran ominaisuuksia .

Eiii kyllä paperit on kunnossa

En tiiä mutta minä lähtisin kävelemään sen kanssa vaan metsään hiljalleen jonnekin missä on mahdollimman vähän teitä mitä se vois tampata. Ja tietysti mahdollisimman hyviä paikkoja löytää jäniksiä. Luulisi, että jos se muutaman kerran törmää ihan suoraan makuuksille niin alkais tajuta, ettei ne jänöt siellä keskellä tietä suinkaan löhöile ja lähtisi sinne metän puolelle nuohoomaan.

Tukivarsi kirjoitti:Eiii kyllä paperit on kunnossa

Kyllä kaksvouotias jos kölläilee tiellä eikä hae niin paras konsti on vihtavuoren sertti ja uutta kahtelemaan kiireellä.
Siinä ei muu auta kaikista ei vaan tule suutareita ja sillä siisti
Oli suvut mitkä tahansa niin jos työ ei maita niin eihän siitä tule mittää

Opla kirjoitti:

Tukivarsi kirjoitti:Eiii kyllä paperit on kunnossa

paras konsti on vihtavuoren sertti

Joo näin tekevät oikeat ajokoiramiehet mutta itsellä tämä harrastaminen ei ole niin vakavaa ja minnekkään ei ole kiire. Kiitos kumminkin hyvästä neuvosta.
Nyt muutaman kaadon jälkeen tilanne on muuttunut siten, että koira häviää samantien näkyvistä kun sen löysää autolta. Saattaa kyllä käyttää haulla vähän tietä mutta pääsääntöisesti menee metsään. Lähes poikkeuksetta löytää yöjäljen, supi, kettu, mäyrä ja kunnon riistan puutteessa sitten kelpaa jänis . Uskoisin, että kyse on ollut vaan siitä, että koira ei ollut täysin syttynyt tms, sillä ero on kun yöllä ja päivällä.
Ja kyllä toinenkin koira on hakusessa, ei ole vaan löytynyt vielä. Sitten kun löytyy niin täytyy sanoa kasvattajalle, että laittaa sen monttuun valmiiksi niin säästää minulta sen vaivan.

Toisen koiral on helpompi lääke määrätä kun omal koiral.

vilskari kirjoitti:Toisen koiral on helpompi lääke määrätä kun omal koiral.

nyt tuli vilskarilta asiallinen kommentti

vilskari kirjoitti:Toisen koiral on helpompi lääke määrätä kun omal koiral.

Etelän maastois huomattavast helpompi harjoitella koiral hakua kun maastois ei jälkii niin paljoa koiral törmätä. Ja kun jälkii törmännyt ei jonkin toisen jäniksen jäljil tarvii sotkeutua vaan ainoast yhden seurata makuuksel asti, pohjoisen koiril huomattavast hankalampi seurata saman jäniksen jälkii kun muiden sotkemas koko ajan, näin haku huomattavast hankalampaa ja aina työläämp ottaa yhtä aikaa monta jänistä ylös kuin yksi

[quote="forester55"][quote="vilskari"]Toisen koiral on helpompi lääke määrätä kun omal koiral. [/quote]

Etelän maastois huomattavast helpompi harjoitella koiral hakua kun maastois ei jälkii niin paljoa koiral törmätä. Ja kun jälkii törmännyt ei jonkin toisen jäniksen jäljil tarvii sotkeutua vaan ainoast yhden seurata makuuksel asti, pohjoisen koiril huomattavast hankalampi seurata saman jäniksen jälkii kun muiden sotkemas koko ajan, näin haku huomattavast hankalampaa ja aina työläämp ottaa yhtä aikaa monta jänistä ylös kuin yksi [/quote]

Kyl munmielestäni silloinkun jälkii on paljon joku ajettava löytyy helpommin jos koira osaa nokkatas käyttää.
Esim jos televisioluvan tarkastaja menee omakotitaloon harvaan asutul seudul ,siel voi omistaja olla niintiukas
ettei liikahdakkaan ,usein ne harvas olevat jäniksetkin lymyilee tiukas jotka on henkis selvinneet.
Kerrostaloon jos sama luvantarkastaja menee siel voi uteliait tulla ikkunoihin ja joku voi oven aukasta ja
toisist rapuist voi karkkoi lähtee liikkeel
Mä luulen et ylinopeut ajavat törmäävät helpommin peltipoliiseihin kun tavallisiin ,eli kannan runsaudel on vaikutust
ainakin tuuril löytämiseen.

levender kirjoitti:

vilskari kirjoitti:Toisen koiral on helpompi lääke määrätä kun omal koiral.

nyt tuli vilskarilta asiallinen kommentti

Voihan sen näikin nähdä mutta hain tässä jokunen aika sitten muka huippu uroksen jälkeisen 500 km päästä ja kulettelin
kaksi ja puolivuotta eikä irronu hakemaa olenkaan. Niimpä soittelin paikkaan josta penikan hain et voinko palauttaa et ei
tarttis antaa sitä kuulua serttiä niin vastaus oli et voit palauttaa mutta et saa rahoja takasin joita en ees ollu vaillakaan.
Mutta kun palautin niin kaveri lykkäs puolet hinnasta kouraan joka oli kyllä reilun kaupan meininkiä.
Soittelin myöhemmin et onko ruennu toimimaan niin vastaus oli et ei sitten hitustakaan vaikka kertoili jopa vitaksella
sitä metsään saatelleen,jota en kyllä itse tee mieluummin se toinen tapa josta ollaan niin montaa mieltä

Itse olen myös ensimmäistä ajokoiraa opettamassa/opettelemassa
Olen miettinyt aivan samoja asioita, mitä tässä palstalla onkin jo ruodittu suuntaan ja toiseen.
Koirani on tällähetkellä melko tasan 4kk ikäinen. Tälle myös maistuu kyllä keppien syönti metsässä, mutta lähtee kyllä seikkailemaan kun kyllästyy keppien järsimiseen. Käy yleensä syömässä keppiä lähellä muutaman sekunnin/minuutin ja sitten taas lähtee johonkin päin haistelemaan. Ei vielä mene kyllä kovinkaan pitkälle, mutta saattaa pysyä näkymättömissä 5-10min, kunnes tulee tarkastaa missä olen.
Sitten kun näyttää siltä, että alkaa mielenkiinto loppua olen saattanut vaihtaa paikkaa muutaman kymmenenmetriä johonkin suuntaan koiraa hihnassa vieden.
Olen kyllä myös välillä käveleskellyt sen kanssa peltojen reunoilla ja metsässä, mutta periaatteella, että koira menee edellä ja minä tulen matkan päässä perässä.
Tänään se löysi ensimmäisen jäniksen metsästä, mutta tämä jänö oli hetkisitten jo kertaalleen kaluttu :/

Tulisi nyt vaan se lumi maahan, niin osaisi viedä koiraa oikeille paikoille, mistä se voisi niitä tuoreita hajuja löytää !

Saa nähdä minkätyylinen koira tästä tulee. Sitä mielenkiinnolla odottaen

Itse olen opettamalla pilannut useimmat koirani. Sitten kun aloin poimiin marjoja, sieniä ja jätin haistelun koiralle, olen saanut hyviä koiria.
Seuraavalle en enää näyttäs edes lumessa jälkiä. Se lähtee sitten kun haju alkaa kiinnostaa. Jos sillä on järkiä ja malttia se alkaa oivaltaa minne päin hajua mennään ja missä käännytään.
Se on hieno fiilis, kun ensimmäisen omatoiminen ajo lähtee ja koira kirkuen huomaa, että tästäpä vasta tykkäänkin.