Onnittelut tuomareil

[vilskari]

Mä onnittelen Miiarinteen Masin tuomareit .
Kun näis piirikokeis Masin 120 min ajos näkivät jäniksen 8 kertaa,tää vaan sitävarten kun moni sanoo et tuomarist
riippuu nähdääk ajos jänist ,mä olen huomannu et siihen vaikuttaa koirakin pikkasen.
En viittiny Masii onnitella kun viimeks kun onnittelin se näytti toisil olevan pirun vaikeet.
Hyvä tietyst et se pääsi taas jatkoon tällasel suorituksel.(Tää sama maasto ei tuu kuulemma lohkoon ajettava käytti
liikaa teitä mis useampi auto ajoi ja oli siel menny kuulemma 3 hevostakin.)
Silloin jos ajos ei jänist nähdä koira voi sopii hyvin koekäyttöön mut mettäskäyttöön se ei hyvin riitä.
Mettämiehil voi olla paljonkin hyvii koirii kun mettäs ei viitti huonon koiran kans käydä.
Mitä hyötyy koiranomistajal on edes kokeis käydä ainakaan uroksel ,jalostukseen on varmast uroksil vaikeaa päästä
siel taitaa olla ne muotiurokset mist ain joku hyvä pentue suurest määrät löytyy ja niitkin yhdest nartust enemmän
kun toisest.

[tuumailia]

kyllä koiran on täytynyt osata pitää jänis sopivan kiireisenä kun on päästy noin monasti näkemään . miksi joilekki on hankalaa kehua toisten koiria eikö se ole hienoa kun jollekki on sattunu kunnon ajuri?

[vilskari]

Ainakin mä pidän näköhavaintoi tärkeänä siit näkee aikapaljon miten ajo kulkee.
Samoin olis hyvä jos nuorel hyväl koiral käytäis kauemmin kokeis sais niit havaintoi sen toiminnast enemmän pitemmält
ajalt.
Jos koira nuorena kovii tuloksii ajaa olis hyvä jos sais tietoo millanen se on 10 vuotiaana ,ettei suvun mainet luulla
liian huonoks tai liian hyväks,koirat kun joskus muuttuvat kun ikää tulee.
Mitä lyhempi koeura ja mitä vähemmän näköhavaintoi ajettavast ja koirast saadaan sitä epävarmempaa on luottaa
pelkäl haukkumisel saatuihin minuutteihin.

[mika24]

Itse pidän nimenomaan noita näköhavaintoja ihan mettäkoirallekkin tärkeänä ja tietenki jos metsästelee noin reppumiehenä niin se on pirun tärkeä ominaisuus.
Ei viitsi paljoa kattella koiraa,jolle ei passitus onnistus ja haukku kynnyskin on mitä on.
Sitten tuo käyttöpuoli.Kyllä koiran pitää kestää olla mettässä useampia päiviä ihan perätystenkin.

[luossa]

Lukiessani edellä kirjoitettuja näköhavaintoja jäniksestä kokeen aikana, niin yhdyn edellisiin kantoihin.
Mielestäni koesääntöjä pitäisi uudistaa, jotta saataisiin ihan oikeasti selville koirien touhut metsässä, että "löysät" koirat saataisiin karsittua pois ( en arvosta löysää/herkkää koiraa, VAAN REHELLISTÄ/TIUKKAA), vai onko parempi, mitä enemmän ääntä metsässä, sitä parempi koira....

Koesäännöksiin muutoksia toivoisin:
-Ajettava olisi nähtävä 2 kertaa kokeen aikana, jotta saisi ykkösen tuloksen
-Kiinnitettäisiin huomio enenmmän koiran ominaisuuspisteisiin, kuin ajominuutteihin, jotka tällä hetkellä ratkaisee kokeessa paljon.

Kun ajettavaa ei nähdä kokeen aikana ja koira antaa metsässä ääntä, niin että metsä raikaa, mistä sitä tietää, mitä se koira touhuaa sen jäniksen kanssa, meneekö takaperoja, onko yli puolituntia jäljessä ajettavasta, kertaako moneen kertaa jälkeä, onko ajettava edes jänis (sulalla maalla) jne.
Toki koiraa kun kokeissa käyttää usein, niin jollekkin tuomarille jää joskus kiinni huonoista ominaisuuksista, kun näkee ajettavan ja pääsee oikeasti kellottamaan/toteamaan koiran liikkeet/touhut, mutta sitä ennen, kuin jäi kiinni, tämä 90- 100 pist. huippuajuri on jo käyttövalio.... onko oikein??? "huippukoira" eli rehellisiä suomenajokoiria, ei saada tähän suomen maahan, näillä nykyisillä koesäännöillä.

Ps.Arvostan LUME, LUT, HIRV koe sääntöjä.... Sieltä ei huonoja koiria tule KVA:n arvolla.

[Ajukki]

Lukiessani edellä kirjoitettuja näköhavaintoja jäniksestä kokeen aikana, niin yhdyn edellisiin kantoihin.
Mielestäni koesääntöjä pitäisi uudistaa, jotta saataisiin ihan oikeasti selville koirien touhut metsässä, että "löysät" koirat saataisiin karsittua pois ( en arvosta löysää/herkkää koiraa, VAAN REHELLISTÄ/TIUKKAA), vai onko parempi, mitä enemmän ääntä metsässä, sitä parempi koira....

Voisko sanoa, että pitäisi arvostaa metsästyksellisyyttä. Rehellisyyden ja metsästyksellisyys ei aina kulje käsi kädessä. On koiria, joissa on virheitä esim. haulla ja joskus hukallakin, mutta ajotyyli on sellainen että jänis kulkee vaikka päivän ja koira pystyy kelaamaan jänistä kiinni. Näin ollen loistavia metsästyskoiria. Se on kait lähinnä tuomareista kiinni, selviääkö koiran tekemiset vai ei. Näköhavainnot riippuu paljolti myös tuomareista ja maastosta, joten ei niitä ehkä voi laittaa ykkösen kriteeriksi.

Jos tarkoitit jäljittelevää koiraa, joka möykkää ja kävelee jälkiä oikein ja välillä väärinpäin niin olen samaa mieltä.

[kummitus]

koira on hyvä silloin kun siltä saa helposti paljon jäniksiä yksi mies, ja kun se pystyy ajamaan tarvittaessa koko päivän olipa teitä miten paljon hyvänsä, pikku juttuja jossakin muutaman minuutin parsinnat, ei paljon iloa,jos puoli tuntia kympin haukkulla ja loppupäivä mykkäkoulua

[vilskari]

Mä olen yrittäny saada näköhavaintoi ajettavast ja usein se onnistuukin ,ei ole tarkoitus koiralt virheit hakee ,mut
kilpailemas on muitakin kun mun arvostelema koira .
Viimeks olin vaan oppaana ,ensmäses ajos mentiin toisen tuomarinkans eri paikkaan mis omistaja ja toinen tuomari
olivat ,nähtiin jänis kaks kertaa .
Toises ajos mentiin taas toisen tuomarinkans ajonperäs ,ajo oli hyvää eikä katkoi juur ollu ,ajo käänty takasinpäin
ja odotettiin näköhavaintoo ,no sielt tuli kettu alle 30 m päähän meist ,koira n puol minuuttii peräs.
Otettiin koira pois ajost .
Eli havaintoi voi saada myös ketust.
Ei koira reppumiehen koira olekkaan jollei sen edes mitään näe,(Koekoira se voi silti olla.)

[luossa]

Se on kyllä totta,että paljon on kiinni tuomareista saako ajettavasta näköhavainnon ja voi varmasti sanoa, jotta aikamoni vanhempi henkilö ei siellä metsässä OIKEASTI pyri näkemään ajettavaa, vaan ennemmin istuu kannon nokkaan ja vetelee viivaa lappuun.
Toki riippuu maastosta, koiran painostavasta vauhdista ym. useimmista seikoista ajettavan näkeminen, mutta mahdotonta se ei ole, kun on maaston tunteva opas tai maaston tunteva tuomari tai koiran ohjaaja, niin kyllä ne jänikset suht samoja latuja käyttää. Koirallehan siinä etua tehdään kun ajettava nähdään kokeessa, ei siinä koiran huonoa puolta etsitä.

Ps. jäi mainitsematta yksi uudistuksen kohta säännöissä eli sorkkaeläimen ajaminen. Nyky säännöillä, saa koira puoli tuntia ajaa sorkkaeläintä, mutta lakihan sanoo ettei saa ajaa ollenkaa yli 28cm korkea koira... Mielestäni sulkuun välittömästi koira, kun sorkkaeläintä ajaa, eikä mitään puolen tunnin rajoja.

[vilskari]

Siin olen samaa mieltä et sulkuun jos sorkkaeläint ajaa ,tai jos saa 30 min ajaa ennenkun suljetaan ei sitä sais
pois ajost huutaa.
Sama kun aamuhämäräs koira irtilasketaan se voi hakulöysyyt saada parempi kun heti ruvetaan ajoriipuu vetämään
kun ensmäset 10 haukahdust tulee,ja annetaan sit ajolöysyys miinuksii jos nähdään ettei se aja.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jotain outoo siinäkin on jos ajokokeis käyvä koira saa ajetuks 2 tunnin aikana vaan vartin ja haust saa 10.
Kympin hakijal ei pitäis ajos hakuun mennä yli 100 min.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitä ajamist sekään on jos koira on yli puoltuntii jäniksest ,ajolöysyyt se on ja viel pahempaa kun pimeäs
hakulöysyys.
Muutama kerta on ollu selasii tapauksii ettei omistajakaan tiedä ajaak eli parempi lähtee siit et koht ajaa kun
haukahtaa vaik 10 kertaa ,saa silloin 10 haust,tai ajolöysyyt 1 - 10 .
Ei kaik sääntöjenmukaan arvostelui kerkii ain päivänvalos edes tehdä ,eli parempi kun irtilasku olis aikasemmin
aamul ja aamust haukkuminen olis ajoo.
Se helpottaa arvosteluu ja päivän pituus riittää helpommin valoisan ajan kiinniottoon.

[tuumailia]

kyllä muutaman minuutin pyrähdys pitäis sallia sorkkaeläimen perässä jos ei ole pupun hajuja ja hirveen törmää niin kyllä moni haukahtelee

[vilskari]

Hakulöysyytkään koiral ei kovinpaljon sallita vaik sil on haju silloin nokas kun haukahtelee jäniksen jälkii ,eikä
tiedetä edes miten monta minuuttii vanhoi ne jäljet on .
Peura haisee niinpaljon erilail kun jänis et herkemmän siit miinuspisteit pitäs koiral antaa,siel ei vaan miinuksist
puhuta mitään ,koiran saa huutaa tai hakee peuranajost pois.
________________________________________________________________
Eik ennen oltu tarkkoi siit ettei koira haku tai ajolöysyyt anna .
Silloin jos uroksel on paljon jälkeläisii monelt vuodelt peräkkäin ,se on silloin ollu hyvä kun on niin monel kelvannu.
Nyt nartut on saaneet saman uroksen sellaseks et sitä voi syyttää vaik kaikist virheis joita jälkipolvi tekee.
Uroksen omistaja vaan ei ole kattonu mitä narttui urokselles kelpuuttais ,vuosikymmenii kun menee ja kaik
huonotkin nartut sel hyväl uroksel astutetaan ,ain huonommaks sen alkujaan hyvän uroksen maine menee.
Jos uroksel olis ensmäsel vuodel kiintiö ja pidettäs sit 2 vuoden tauko ja kattotaan tuleek jälkeläisist hyvii.
Senjälkeen sitä sais rajattomast käyttää.
Voihan nartun oman saavutuksen mukaan laskee vaik joka nartul miten hyvä se on ja ottaa pennuist senmukainen
rekisteröintimaksu ja ottaa hyöty irti siit kun huonompii yritetään jalostaa.
Jos rekisteröinnis olis 5 luokkaa ,halvimmat jos narttu on kaksoisvalio ,seuraavaks jos narttu on käyttövalio ,
sit tulee kaik kolme kertaa sertit saaneet,sit ykkösenajaneet ,ja kalleimmat on ne joita vaan omistaja pitää
jalostukseen kelpaavana.
Ei se kallis rekisteröini kirpase kun kerran jos välttämät tahtoo oma nartullas pentui lisää saada.
Voi ne hinnoitella muulkin tapaa mut jarrutettais ainakin huonompien käyttöö jalostukses.
Täs voi olla järkee mut voi kuulostaa pahaltakin.
Ei ennenkään ole nartunomistaja paljon jalostuksest välittäny ,hyvän muotiuroksen pennut menee kaupaks
paremmin kun vähemmän tunnetut.
Jos uroksenomistaja sais astutuspalkkioo vaan kun narttu on käyttövalio ,tai paljon sertei saaneelt nartunomistajalt
silloin olis narttu ja uros kohtalaisii rakenteeltaan ja ajopuolelt.
Se kahden vuoden paussi hillittis uroksenomistajaa hyväksymäst huonoi narttui ,voi 2 vuoden tauon jälkeen olla
nartut vähis ,sinä aikana ehtii tulla monta lupaavaa urost .
Ei tiedä kuinhuonoks nartut nykyisin hyvän uroksen periyttämisen saavat,kun sitä 30 v pääst katotaan.
Täs on mun ajatus minkä myös toisil kerron .

[luossa]

vilskarin kanssa samaa mieltä!!! Puhut asiaa

[Iitapiru!]

Hakulöysyytkään koiral ei kovinpaljon sallita vaik sil on haju silloin nokas kun haukahtelee jäniksen jälkii ,eikä
tiedetä edes miten monta minuuttii vanhoi ne jäljet on .
Peura haisee niinpaljon erilail kun jänis et herkemmän siit miinuspisteit pitäs koiral antaa,siel ei vaan miinuksist
puhuta mitään ,koiran saa huutaa tai hakee peuranajost pois.
________________________________________________________________
Eik ennen oltu tarkkoi siit ettei koira haku tai ajolöysyyt anna .
Silloin jos uroksel on paljon jälkeläisii monelt vuodelt peräkkäin ,se on silloin ollu hyvä kun on niin monel kelvannu.
Nyt nartut on saaneet saman uroksen sellaseks et sitä voi syyttää vaik kaikist virheis joita jälkipolvi tekee.
Uroksen omistaja vaan ei ole kattonu mitä narttui urokselles kelpuuttais ,vuosikymmenii kun menee ja kaik
huonotkin nartut sel hyväl uroksel astutetaan ,ain huonommaks sen alkujaan hyvän uroksen maine menee.
Jos uroksel olis ensmäsel vuodel kiintiö ja pidettäs sit 2 vuoden tauko ja kattotaan tuleek jälkeläisist hyvii.
Senjälkeen sitä sais rajattomast käyttää.
Voihan nartun oman saavutuksen mukaan laskee vaik joka nartul miten hyvä se on ja ottaa pennuist senmukainen
rekisteröintimaksu ja ottaa hyöty irti siit kun huonompii yritetään jalostaa.
Jos rekisteröinnis olis 5 luokkaa ,halvimmat jos narttu on kaksoisvalio ,seuraavaks jos narttu on käyttövalio ,
sit tulee kaik kolme kertaa sertit saaneet,sit ykkösenajaneet ,ja kalleimmat on ne joita vaan omistaja pitää
jalostukseen kelpaavana.
Ei se kallis rekisteröini kirpase kun kerran jos välttämät tahtoo oma nartullas pentui lisää saada.
Voi ne hinnoitella muulkin tapaa mut jarrutettais ainakin huonompien käyttöö jalostukses.
Täs voi olla järkee mut voi kuulostaa pahaltakin.
Ei ennenkään ole nartunomistaja paljon jalostuksest välittäny ,hyvän muotiuroksen pennut menee kaupaks
paremmin kun vähemmän tunnetut.
Jos uroksenomistaja sais astutuspalkkioo vaan kun narttu on käyttövalio ,tai paljon sertei saaneelt nartunomistajalt
silloin olis narttu ja uros kohtalaisii rakenteeltaan ja ajopuolelt.
Se kahden vuoden paussi hillittis uroksenomistajaa hyväksymäst huonoi narttui ,voi 2 vuoden tauon jälkeen olla
nartut vähis ,sinä aikana ehtii tulla monta lupaavaa urost .
Ei tiedä kuinhuonoks nartut nykyisin hyvän uroksen periyttämisen saavat,kun sitä 30 v pääst katotaan.
Täs on mun ajatus minkä myös toisil kerron .

?!?

[Iitapiru!]

Sevverran vielä, että mistä tet löyvättä näitä tuomareita, jotka hullunapäishän huutelee koepaikala omia tottuuksiijjaan siitä koirasta jota arvosteli? Tämmöset tolliskot kannattas jättää kotia! Tämmönen tolokun mullisko nähtiin taas Käpylän portaila kaatuilemasa viime lauantaina. Hävettää sanua, mutta polonen oli (etelä?)pohojanmaalta, elikkä suuresta ja tähän asti arvostamastani ajokoiramaakunnasta. Täälä on totuttu siihen, että kortin luovutuksen jäläkhin panhan turvat kiini! Jättäkää asiantuntemattomat pösilöt kotia! Pillaavat koko harrastuksen.