Mitä muutoksia haluaisitte jalostustoiminnan parantamiseksi?

[Vierras]

Kertokaa sääntö -tai muista vastaavista muutoksista, jotka veisivät eteenpäin ajokoiran jalostamista.

Itsellä tulee mieleen D-lonkkaiset koirat, jotka pääsevät kilpaan asti. En päästäisi näitä koiria noin pitkälle kisailemaan. Ei millään pahalla koirien omistajia vastaa, tämä on vain minun mielipide. D-lonkkaiset pitäisi karsia !
Siihen liittyen taas tuntuu oudolle, että koirat jotka eivät ole ajaneet ykköstä ajokokeissa (mutta ovat tervelonkkaisia), eivät edes pääse piirin karsintoihin ja sitä kautta mahdollisesti piirinmestaruuskisoihin. Kaikilla pitäisi olla oikeus siihen.
Lisäksi aluejaot ovat naurettavia. Miksi koiran pitää kisailla sen alueen piirinkarsinnoissa jossa asuu, kun naapuri piirissä taas on koiria niin vähän kisaamassa, että karsintoja ei edes tarvita vaan pidetään suoraan piirinkisat. Jos kisaa jonkun toisen alueen karsinnoissa niin kisaa myös sen jälkeen loppuun asti lohkoa myöten siellä. Kyse on kuitenkin itselläni pelkästään koirani mahdollisuudesta päästä kilpaan ..

Mielipiteitä kiitos!

[PS]

[mie]

ajamaton D lonkkainen? ei semmosella mitään tee.
D lonkka= sökö = periytyvä
Tarkoituksena olisi omistaa tervelonkkaisia koiria myös tulevaisuudessa.
D lonkkainen tulisi jalostuksessa kieltää kokonaan. Kilpailla toki saa.

Ilmoittautumis järjestyksessä tulisi koirat valikoida kokeeseen jos koirien maksimi määrä on määrätty, ei minkään kokeen perusteella. Eihän piirinmestaruusjuoksuihinkaan ole moisia sääntöjä meillä immeisillä, kaikkilla tulee olla mahdollisuus piirinmestaruutta tavoitella. Sen vuoksi on KARSINNAT olemassa jossa ne jyvät ..... Jos kaikki pääsisivät tavoittelemaan titteliä, tulisi varmasti uusia ajokoiraharrastajia eikä ne vanhat pelkästään niissä kokeissa pyöri. Sitä kautta järjestäjälle tulisi lisää rahnua..

[mooses]

Lonkista ei pidä välittää silloin kun kilpaillaan.

Kokonaan eri asia on stten kun ruvetaan jalostamaan. Silloin kasvattajan on syytä ottaa asia ainakin mietintämyssyn alle.

Terveys on tärkeä asia: luonne, käyttöön sopiva rakenne, karvapeite, allergiat, lonkat ym.

Terveyden ohella tietysty hyvät metsästysominaisuudet. Hyvä koira pärjää sekä metsällä että kokeissa.

Jalostuksessa ehkä kannattaa käyttää BLUP-indeksia tehokkaammin hyväksi.

Toinen hyvä perinteinen keino eläinjalostuksessa on linjasiitos johonkin huippuyksilöön.

Esimerkkinä tämän vuoden ajokuningas M-06, joka on linjasiitetty xx Kymäläisen Raikuun, joka oli kolme kertaa Kilvassa, kahdesti toinen. Ja maaotteluvoittaja.

Onnittelut kasvattajalle ja omistajalle.

Jospa Hautakorven Severikin saa vielä lisää pentueita.

[Vieras]

Kymäläisen Raiku muuten ei ollut kummoinenkaan periyttäjä, jonkin verran Seppälän Pentin nartun kanssa onnistui

[Repun täyttäjä]

Ensinnäkin ulkomuoto jalostuksesta värijalostus pois, koirat saa olla
minkä värisiä hyväjään. Pääpaino käpäläkestävyyteen ja karvapeitteeseen sekä hyvään kovaan luonteeseen. Ajokokeissa
arvostelu tulisi perustua pääasiassa nopeaan hakuun ja ampumatilaisuuksien määrään, näin ollen koirat kehittyisi siihen suuntaan
mihin tarkoitus olisikin eli tehokkaiksi metsästyskoiriksi joilta saa ammuttua mahdollisimman paljon riistaa. Nyt ajokokeissa pärjää parhaiten kaikki läpilöysät koirat jotka haukkuvat parituntia löytymisen
jälkeen ja jäniksestä ei ole hajuakaan missä se on.PS. On käsittämätöntä
että metsästyskoirat jalostetaan värityksen mukaan, näin tiukkaa
värijalostusta ei tietääkseni ole missään muussa maassa metsästyskoirilla.

[Vieras]

Repuntäyttäjällä varmasti ranssikaula manttelirikkoinen pilallisen tiukka koira.
Mene joskus kokeisiin tuomariksi jos kortin omistat niin saat katsoa näitä läpilöysiä. Ei niitä aivan niin ole kuin annat ymmärtää.
Hyvänvärinen ajokoira ajaa yhtä hyvin kuin vasikankirjavakin.

[Vieras]

Kertokaa sääntö -tai muista vastaavista muutoksista, jotka veisivät eteenpäin ajokoiran jalostamista.

Itsellä tulee mieleen D-lonkkaiset koirat, jotka pääsevät kilpaan asti. En päästäisi näitä koiria noin pitkälle kisailemaan .

Mielipiteitä kiitos!

Et ole tajunnut ne ovat ajokokeet ja niillä kilpaillaan parhaat menevät voittoon asti.

[vierras]

ai niinkö, siitäkö siinä onkin kysymys.. kiitos infosta, tuo tuli tarpeeseen. En olisi itse kyennyt moiseen. Onneksi meillä noita välkkyjä riittää..

[Night Wizard]

Ensinnäkin ulkomuoto jalostuksesta värijalostus pois, koirat saa olla
minkä värisiä hyväjään. Pääpaino käpäläkestävyyteen ja karvapeitteeseen sekä hyvään kovaan luonteeseen.

Väri voi vaikuttaa turkinlaatuun mm. karvanpaksuuteen ja -pituuteen, ja siihen kuinka karva kasvaa. Ruskea karva yleensä kasvaa huonommin kuin musta, varsinkin mitä vaaleampaa se on. Jää lyhyemmäksi ja ohkaisemmaksikin. Näin ainakin joillain roduilla.

Edit

[Reporetku]

Useamman metsästyskoiran rotumääritelmässä lukee sen olevan kolmivärinen. Miten sen jälkeen eroteltaisiin mm. suomenajuri smoolantilaisesta?

Aikas huono perustelu. Miten erotat värityksen perusteella esim. s. ajokoiran hamiltonista. Eiköhän nuo suljetut rotukirjat aika tehokkaasti valvo tuota rotupuhtautta, vaikka se monesti aika järjenvastaiselta tuntuukin. Mitä hel...tin merkitystä tiukilla roturajoilla on, jos rotujen käyttötarkoitus täysin sama ja ne ovat jopa ulkomuodollisestikin lähes identtiset.

Väri voi vaikuttaa turkinlaatuun mm. karvanpaksuuteen ja -pituuteen, ja siihen kuinka karva kasvaa. Ruskea karva yleensä kasvaa huonommin kuin musta, varsinkin mitä vaaleampaa se on. Jää lyhyemmäksi ja ohkaisemmaksikin. Näin ainakin joillain roduilla.

Värillä ei todellakaan ole tuon taivaallista merkitystä ajokoiran käyttöominaisuuksille. Mikä on se rotu, jolla väri muka vaikuttaisi sen pituuteen? Tiedän aika monta rotua, jossa on sekä mustia, että lähes valkeita yksilöitä ja kaikki ovat rodusta riippuen joko yhtä tuuhea- tai lyhytturkkisia. Esimerkkinä tällaisista vaikka laikat, labradori, pointteri ym. ym.

[Vieras]

Mikä on se rotu, jolla väri muka vaikuttaisi sen pituuteen?

Esim amerikancokkeri, sillä musta karvankasvu on tupla valkoiseen nähden, mustakarva on paljon karkeampaaja tuuheampaa kuin silkinpehmoinen valkea.

Ajokoiralla haljun(kuloheinän ruskea) vaalearuskea karva on ohutta ja lyhyttä. Nahka näkyy karvan läpi.

[Reporetku]

Ajokoiralla haljun(kuloheinän ruskea) vaalearuskea karva on ohutta ja lyhyttä. Nahka näkyy karvan läpi.

Jaa, sopii tulla katsomaan tarhaani. Siellä on tosi haljun värinen, ja ihan puhdasrotuinen suomenajokoira, jolla erittäin hyvä karvapeite pohjavilloineen.
Toisaalta venakotkin on usein aika vaalean ruskeita ja karva kuin pystärillä.
Nyt joku tietysti taas kirjoittaa, että sehän onkin eri rotua. Mitä ihmeen merkitystä sillä on. Samaa lajia ne ovat. Koira-nimisen lajin sisällä on aika sama ja suhteellinen käsite, puhutaanko rodusta, vai suvusta.
Jonkun maailmanlaajuisesti ison ja epäyhtenäisen rodun eri yksilöt voivat olla geneettisesti kauempana toisistaan, kun jonkun kahden eri rodun edustajat toisistaan. On siis makuasia, puhutaanko roduista vai suvusta. Keinotekoisesti tosin on asetettu nuo rotukirjat, jotka "estävät" rotujen välisen siitoksen, kun taas virallisesti on hyväksyttävää "risteyttää" eri sukuja toistensa kanssa.

[Kaksoisvalio]

Suomenlapinkoirilla väri ja turkin vahvuus periytyvät siten että ns. parkinruskeat ovat melkien aina niukempiturkkisia kuin musta ruskein merkein värinen koira. Ihan varmaan värit ja turkin laatu ovat jotenkin kytköksissä.

[Vieras]

Etelän mies arvosteli Lapin miehelle valkopohjaista karkeakarvaista saksanseisojaa, että valkoinen väri on huono. Riekot pelkäävät sitä.

Tällöin Lapin mies aukaisi reppunsa ja kaatoi repullisen riekkoja tantereelle ja tokaisi: ja syytä onkin pelätä.