Mistä yhdistelmästä ottaisit pennun 2011 ja miksi

[kalkkis]

Vaikka oonkin nöösipoika sinuun verrattuna, oma kokemuson kuiten tuommoinen. Viittaan myös ajokoiramies 6/86 s.280 tehtyyn tutkimukseen
Kaksoisvalioiden -ja käyttövalioiden jälkeläisten vertailuun. (Nikander&Envall)

Ulkomuoto ei ole ajotaidon este, vaikka kaksoisvaliot edutaakin rodun vähemmistöä. Prosenttuaalisesti rumissa on enemmän ajamattomia.

[voittos]

Eikös Ruippaa kiinnosta täyspotti?

[Ruippa]

Eihän se oo este, jotenkin kuitenkin jäänyt sellainen kuva, että muotovaliot kilpailutetaan "väkisin" kaksva:ksi. Aika monen kaksva paljaan tulokset on ajettu juuri niillä "harmaan alueen" keleillä Varsinkin jos on nuoresta koirasta kyse. Tuon kuvan parantamiseksi, pitäis koekausi jakaa kolmeen osaan, että tulokset olis selvästi joko sulan-, paljaan- tai lumentuloksia. Sitten myös innon kohdalla kaksva enempi huomauttamista, kuin kva:lla. edelleen 6/86 s. 280.
Voittos:lle tottakai kiinnostaa, mikäs sen mukavampaa kuin kesällä kierrellä näyttelyissä ja bongailla miellyttävännäköisiä koiranohjaajia
Nyt ei vaan itsellä oo sellaista kampetta, josta vois tulla kolmen sertin koira, tai sit pitäis ainakin olla eri esittelijä.
Itse pidän ykkösasiana käyttöpuolta, ulkonäkö tulee siinä sivussa, jos tullakseen.
Vaikka pentuepalstalla onkin näyttäviä koiria astuteltu, ei ne suoraan periytä itseään, pennuista ei välttämättä tule yhtään mva-koiraa/pentue.

[villepa]

Vaikka oonkin nöösipoika sinuun verrattuna, oma kokemuson kuiten tuommoinen. Viittaan myös ajokoiramies 6/86 s.280 tehtyyn tutkimukseen
Kaksoisvalioiden -ja käyttövalioiden jälkeläisten vertailuun. (Nikander&Envall)

Ulkomuoto ei ole ajotaidon este, vaikka kaksoisvaliot edutaakin rodun vähemmistöä. Prosenttuaalisesti rumissa on enemmän ajamattomia.

Tämä suhde taitaa kertoa enemmän koiranomistajan kilipailuvietistä kuin ulkonäön ja ajotaidon liittymisestä toisiinsa.
Joka haluaa kilipailla käyttökokkeissa, on ehkä keskiverto reppumiestä herkemmin viemässä koiraa näyttelykehhäänki.
Varmasti oikiampaa ois sanoa että näyttelytuloksettomissa/huonoilla arvosteluilla palkituilla on prosentuaalisesti vähemmän ajokoetuloksettomia.

[kalkkis]

Vaikka oonkin nöösipoika sinuun verrattuna, oma kokemuson kuiten tuommoinen. Viittaan myös ajokoiramies 6/86 s.280 tehtyyn tutkimukseen
Kaksoisvalioiden -ja käyttövalioiden jälkeläisten vertailuun. (Nikander&Envall)

Ulkomuoto ei ole ajotaidon este, vaikka kaksoisvaliot edutaakin rodun vähemmistöä. Prosenttuaalisesti rumissa on enemmän ajamattomia.

Tämä suhde taitaa kertoa enemmän koiranomistajan kilipailuvietistä kuin ulkonäön ja ajotaidon liittymisestä toisiinsa.
Joka haluaa kilipailla käyttökokkeissa, on ehkä keskiverto reppumiestä herkemmin viemässä koiraa näyttelykehhäänki.
Varmasti oikiampaa ois sanoa että näyttelytuloksettomissa/huonoilla arvosteluilla palkituilla on prosentuaalisesti vähemmän ajokoetuloksettomia.

Kun omistaja tuo koiransa näyttelyihin on hänellä myös ajokokeet mielessä, useinmiten. Minä veikkasin tuota prosenttilukua koko rekisteröidystä määrästä.

[Antti]

Katsastustodistus on tärkiämpi kuin rekisteriote.

Sitten vielä huoltokirja ja kilometrimäärä vaikuttavat.

Eikös Ruippaa kiinnosta täyspotti?

Kva:ita on eritasoisia. Kaks.valiokaan ei ole automaattisesti mikään täyspotti, vaan voi olla sopevasti kilpailutettu keskinkertainen ajuri (ihan samoin kuin voi olla jokin "tavallinenkin" kva). "Parempi erinomainen käyttökoira hyvällä näyttelymenestyksellä, kuin hyvä käyttökoira erinomaisella näyttelymenestyksellä", mieluummin siis ainakin itse käyn kerran näyttelyssä ja kuuntelen täysiä eriä elokuusta lähtien, kuin naulaan Sert- ruusukkeita seinään ja odottelen pari kuukautta ennen kuin kuulen sujuvia ajoja.

... mikäs sen mukavampaa kuin kesällä kierrellä näyttelyissä ja bongailla miellyttävännäköisiä koiranohjaajia

Vieläkin huvittaa, kun pidit syksyllä luennon, miksi minun kannattaisi ryhtyä näyttelytuomariksi.

[Ruippa]

Mitäs huvittavaa siinä... näyttelythän on koko perheen tapahtuma, jokaiselle jotain periaatteella. Ja sinne kerääntyy koirahenkiset ystävät ja kaverit viettämään mukavaa kesäpäivää

[voittos]

Tässäpä uusi tutkimus. Mukan vuosien 2005- koirat, joten asia on tuoretta ja perustuu koiriin (3330 kpl), joilla nyt pelataan.
Ensin on 1-% koirien osuus ja toisena (AJOK-3, AJOk-0 ja AJOK--):t yhteensä.
VASERT tai parempi 76% 17%
ERI 69% 19%
EH 60% 25%
H 61% 27%
T 43% 52%
ei näyttelytulosta 36% 43%

H:n saaneista 35% tuodaan kokeisiin. EH:n tai ERI:n saaneista 41%. VASERT tai paremmista peräti 59 %. Niin ja T:n saaneista vain 20% käy ajokokeissa.
Luulisi, että suurempi prosentuaalinen osuus koekoirina johtais heikompaan keskimääräiseen koetulokseen muta eipä vain.
Itse olen täysin vakuuttunut näyttelytuloksien ja ajokoemenestyksen yhteydestä. Ja aineistossa on mukana kettukoiratkin.

[vilskari]

Mä kattoin ihan pirruuttani niit kolmen tähden koirii lapin kennelpiiris kun siel on samas kilpailus enemmän koirii.
18 . 9 olivat +++ 2 -3 - 20 -23 ja 24 kokeis oli 24 koiraa.
7 . 11 olivat +++ 6 - 11 - 13 ja 22
21 . 11 olivat +++ 11 ja 17
Katoin vaan mis oli koirii enemmän samas kokees ,ilman rastii ja 2 rastinkans olivat ne paremmin sijoittuneet.
Eli mist joku päätteli et rumemmat ei pärjää
Mahtoik kelit olla huonoi kun niin vähän niit 3 +++ koirii oli.

[Antti]

Tässäpä uusi tutkimus. Mukan vuosien 2005- koirat, joten asia on tuoretta ja perustuu koiriin (3330 kpl), joilla nyt pelataan.
Ensin on 1-% koirien osuus ja toisena (AJOK-3, AJOk-0 ja AJOK--):t yhteensä.
VASERT tai parempi 76% 17%
ERI 69% 19%
EH 60% 25%
H 61% 27%
T 43% 52%
ei näyttelytulosta 36% 43%

Itse olen täysin vakuuttunut näyttelytuloksien ja ajokoemenestyksen yhteydestä.

1)
Mitä tarkoittaa 1-% koirien osuus? En vain pääse oikein kärryille. Ykkösprosenttikoiraosuus, häh?

Vai tarkoittaako tilastosi, että vasert- koirista 76% on ykkösen ajaneita, eri:n saaneista 69% on ykkösen ajaneita jne?

Jos asia on näin, niin taas on niputettu aika tökerösti samaan lokeroon "ykkösen ajurit", vaikka näissäkin on niin monenlaista eritasoista koiraa mukana.

En tiedä faktoja, mutta voihan olla, että esimerkiksi Eh:n koirissa tuossa 60%:n sakissa on esimerkiksi 35% kva-koiria, 60% kolmen ykkösen koiria, ja loput yhden tai kahden ykkösen "tähdenlentoja". Ja vastaavasti "Vasert tai parempi"- prosenttilokerossa kva- koiria 12%, 30% kolmen ykkösen koiria ja loput yhden tai kahden ykkösen sessukoita (edellä mainitut prosenttilukemat ovat siis keksittyjä, ja tarkoitettu vain konkretisoimaan kysymystäni).

Laitapa siis tilastotietoa miten koirien näennäiset ja koetuloksiin perustuvat tasokkuudet jakautuvat noissa nykyisissä 1-%-lukemissa, niin tulee taas totuus enempi selville.

2)
Entä kuinka olet huomioinut muut koetuloksiin vaikuttavat muuttujat ylläolevassa tilastoinnissasi?

Aikaisemmin olet tutkinut esimerkiksi alueellisten erojen vaikutusta koirien koemenestykseen vertailemalla eri alueiden koiria sillä olettamuksella, että vain alueet vaikuttavat tuloksien muodostumiseen, eivätkä esimerkiksi koirien tasoerot. Ja nyt tutkit näyttelytuloksien vaikutusta koetulosten muodostumiseen vertailemalla koiria suorasukaisesti toisiinsa ottamatta huomioon mm. kilpailualueiden eroja. Eikö esimerkiksi se vaikuta tilastosi loppukaneettiin, jos erinomaisen näyttelymenestyksen saaneet koirat kilpailevat 70%:sesti ns. hyvillä koemailla, ja hyvän näyttelymenestyksen saaneet vastaavasti 70% ns. huonoilla koealueilla?

Ovatko tilastot kertakaikkiaan pitäviä, jos tutkitaan vain yhtä muuttujaa kerrallaan, ja oletetaan sen tekevän erot koirien koemenestykseen?

Kyllä minulle taas tulee voittosin tutkimuksista mieleen valhe, emävalhe ja tilasto- hokema/ puolitotuus. Virhemarginaali liikkuu välillä 70-100%, kenties? Eihän Torniossakaan olisi voittosin mukaan yhtään kva- koiraa, jos mainitun alueen koiranomistajat saisivat kilpailla vain Valkealassa, vai kuinka se meni?

Edit. pitipä korjata yks kohta, mitään en poistanut.

[Antti]

Jos jollakulla vilkkuu jo liiallisesti prosenttilukemia silmissä, niin selvennykseksi kirjoitan, että haen takaa sitä, että paljon olennaisempaa esimerkiksi metsästäjän ja kokeissakävijän kannalta on miettiä, kuinka usein mikäkin koira ajaa ykkösen, kuin että kuinka moni koira jostain kriteerein rajatusta koiraryhmästä ajaa ehkäpä vain yhden ykkösen.

Moni koira ajaa joskus ykkösen, mutta hyvän ja erinomaisen sessukan välinen ero on siinä, kuinka usein ja missä oloissa koira pystyy ykkösen tasoisesti ajamaan.

[Arrianus]

Oletko Antti koskaan kuullut, että AJOK-ykkönen on 75 pointsia tai sitä korkeampi. Otit muuten feedbakissa itsellesi aikamoisen homman.
Velvollisuutesi on nyt pistää "tilastot" paremmaksi! Voittosin mainiot käyttötiedot suomenajokoirista eivät täytä tilastojen tunnusmerkkejä, vaan jälkeläisarvostelun kautta saatuja käyttötietoja eri muodoissa esitettynä. Helppoa niissä on soveltamisen vapaus. Vaikea puoli on se , että joutuu ajattelemaan. Elikkä poikkeaa pikkusen kynäilijän roolista - vai mitä mieltä olet, Antti?

[Antti]

Oletko Antti koskaan kuullut, että AJOK-ykkönen on 75 pointsia tai sitä korkeampi.

Koetko tuon oikeasti aiheelliseksi kysymykseksi?

Otit muuten feedbakissa itsellesi aikamoisen homman. Velvollisuutesi on nyt pistää "tilastot" paremmaksi!

Miksi olisin velvollinen? Mitä kirjoittamatonta lakia peräänkuulutat?

Voittosin mainiot käyttötiedot suomenajokoirista eivät täytä tilastojen tunnusmerkkejä, vaan jälkeläisarvostelun kautta saatuja käyttötietoja eri muodoissa esitettynä.

Saahan niitä kutsua, miksi vain haluaa, mutta voittosin viestit sisältävät usein jonkinasteista tilastointia. voittosin tilastojen ongelmaksi koin esimerkiksi edellisessä tilastoinnissaan vain yhden muuttujan huomioinnin tulosten muodostumisessa, sekä huomattavan eri tasoisten koirien lokeroinnin samaan kastiin saman arvoisiksi.

Helppoa niissä on soveltamisen vapaus. Vaikea puoli on se , että joutuu ajattelemaan.

Helppohan se on lukuja katsoa, mutta vaikeampi nähdä niiden taakse, totta.

Elikkä poikkeaa pikkusen kynäilijän roolista - vai mitä mieltä olet, Antti?

Enpä nyt ymmärrä, mitä edes olet kysymässä. Näpyttelemällä olen tekstit lehteen saatellut, en kynäillyt, jos sitä meinaat.

Oliko Arrianus asiaakin, vai tarkoitus vain viisastella parikymppiselle klopille?

[voittos]

Arrianukselle
Laittelin viestini vastauksenani Ruipan toteamukseen 80-luvun selvityksestä ja "rumasta ajurista". Silloin se asia menikin niin päin. Myös arat koirat pärjäs tuolloin. Aika on muuttunut, jotain on sentään saatu aikaan 30 vuodessa. Nykyään hyvä kehäkoira ajaa toisaankin varmemmin. Luvuista viis.
Yksinkertaisesti sanottuna VASERT:n tai paremman kehäarvostelun saanut koira ajaa käyttövalioksi 2 kertaa varmennin kuin ERIN saanut ja 3,5 kertaa varmennin kuin H:n saanut. Näinhän se pitääkin olla, jotta näyttelytoiminta palvelisi ajokoiran kehitystä paremmaksi metsästyskoiraksi.

Alue-erot tasoittuvat kummasti tuon koon aineistossa. Yksittäisille koirille kyllä tulee koealue-erosta johtuen turhan suuria tai pieniä ykkösprosentteja. Merkittäväksi virhe tulee vain n 10-20 koiralla. Pitemmän ajan tilastossa vain viidellä. Tuolla määrällä ei ole jalostuksen kannalla merkitystä. Tälläkin hetkellä minulla on omassa kannassani noin 110 vuoden 2004 jälkeen syntynyttä urkkia, joita kelpaa kyllä käyttää jalostukseen. Enempikin voisi olla, jos lonkat kuvattas useammilta.

Lisäämpa lopuksi oman ehdotukseni palstan otsikoon
Kettukoiraksi yhdistelmästä
FI KVA-K FI MVA KEMPIN BERTTA
FIN KVA-K FIN MVA HAKARANNAN MOSKU

Koviin näyttöihin varautuisin yhdistelmästä
FI MVA MV-10 HYPNOS ATTE
C.I.B FI MVA FI KVA EE MVA ARPAN RIITU

Tällä parilla kävisin paljon ajokokeissa
FI MVA SYYSAAMUN AJO
FIN KVA FIN MVA ALAPÖRKÄN NETTA

ja tästä nauttisin metsässä.
FI KVA AJAJAN EEMELI
FIN KVA MUURIVUOREN UTU
Perusteluksi riittää, että narttulinjat ja näytöt on kunnossa.

[vilskari]

Tarkoitatko et alue-erost samas kilpalus on kysymys jos koira huonost sijoittuu ja toiset koirat ajaa isoi tuloksii.
Mä laskisin alue-eroiks sellaset mis suur osa koirist ei löydä ja paril kolmel koiral löytyy joku vähän parempi maasto.
Parempi kun koemaastot olis numeroitu ja niist olis lista kun puhelinluettelos hakemisto.
Täst luettelost näkis mil koiral koemaasto on huono mil hyvä.
Vois ottaa tostakin listalt koiran ja kattoo onk se ollu Jurvas M / 1 --- 6 ja toisel päiväl M / 15 --- 69 .
Numeroida voi lohkojen mukaan kun karsinnois on alueet eri lohkois.
Puhelinluettelokin tehdään joka vuosi jos koealuei tulee lisää riittää kun laitetaan muutama lisänumero .
Täst luettelost näkis mis huonoil alueil Voittoski olis koirallas käyny.
Tällanen lista koemaastoist olis hyvä jos oikein tosissaan yritettäis koirii verrata
Voihan yli 100 jälkeläisen uroksetkin numeroida ,Pohjoiseski nähtäis ihan suoraan kun koiran kohdal olis numero
vaik Pokon Mika 1-------koekoira koiran nimi ja 1 näkis suoraa miten poika tai likka on sijoittunu ja mis maastos ollu.
Näkis onk koealueel usei tyhjä haku tullu yli 30 % alue olis huono 20 % alue olis parempi 10 % tai alle alue olis hyvä.
Pitemmän pääl kelit ja huonot hakijat tasottaa tätä eroo.Usein kohdan 52 näkyminen tekee alueest vähän
huonomman teitä voi olla montakin ,eikä tuomarei oo jokatiel jos tarttee mettäänki mennä ajoo seuraamaan.