Ajokoira metsästys jutut

[kuuntelija]

kerran jokunen vuosi sitten sattui mukava tapaus kokeissa kun tuomarina olleelle miehelle tuli tarve käydä aamutoimilla metsässä, oli kylmä ilma ja vaatetta piti olla reilusti turkishaalarit oli aamutoimentekijälläkin ja kävi siellä pusikossa tullen takaisin, koiranomistaja ja toinen tuomari hiukan ihmettelivät mitähän kaveri on oikein syönyt kun haju on vielä voimakas vaikka on edetty toimipaikasta jo puolikilometriä, viimein tohtivat ihmetellä tälle kaverillekkin että on kumma kun tuosta hajusta ei pääse eroon millään, ruvettiin kahtelemaan että mistä moinen johtuu, niin kaveri oli tehnyt tarpeen turkishaalarin huppuun niin eipä ihme kun hajusta ei päässy eroon, ei muuta kuin puukolla huppu pois, niin herkes haisemasta, mutta kyllä nauru maittoi

[Vieras]

Vastaavanlainen tapaus muistuu mieleeni takavuosilta, silloin haju alkoi tuntua vasta autossa kun hupun sisältö pakkasen jäljiltä alkoi sulaa.

[Vieras]

Nämä on niitä paskajuttuja!!!!!!!!!???????

[Vieras]

pari vuotta takaperin olin taasen jänisjahdissa, oli marraskuu ja lumi keli, koira otti ajon melko heti kun päästin autosta maastoon,minä siitä passiin läheiseen koivikkoon josta ajo meni jo pari kertaa ympäri, pari tuntia pyöritti kunnes näin jäniksen tulevan kohti minua,liikahrin jolloin jänö pelästyi ja lähti lujaa juoksemaan koivikkoon,kuului mossahdus, menin katsomaan että mikä se ääni oli, jänis makasi kuolleena koivun rungon vieressä ja puun runko oli punaisena verestä, oli juossut päin puuta ja kuollut, valkoinen koivun runko oli hämännyt jänistä,jänis oli terve yksilö, säästyi ainakin ruuti sinä päivänä, tämä oli tosi tarina.

[Takala]

Tätä edellisen vieraan tarinaa muistuttaa suuresti tapaus joka sattui täällä meillä päin. Etulan Erkillä oli tavattoman sitkeä ja väsymätön ajokoirauros. Se ajoi karppakelillä kolme vuorokautta jänistä yhteen menoon ja molemmat olivat lopulta väsymyksestä niin sekaisin että Tyyskän Maijan tuvan kohdalla juoksivat toisiaan vastaan ja kopsauttivat päänsä yhteen.

[erkkir]

Kyllä oli tänään hienoa kuunnella kun hyvä koira, ei oma, lauloi jänikselle todella kauniisti. Sillä komeata ajoa voi todella kutsya lauluksi.
Vaikka kelit ovat mitä ovat jaksoi koira hienosti ja sitkeästi ottaa jänön ylös, eli sinniä löytyi, ja sitten se laulu alkoi.
Jospa saataisiin kuitenkin tänne keski-suomeenkin lunta niin olisihan se hyvä juttu meille kaikille kaikin puolin.
Huomenna taas metsään

[ämmällä alakava]

Meilläpäin oli kova ajokoiraharrastaja,jolla oli koiransa mychausen kanssa välit kunnossa ja yhteistyö pelasi.Kun isäntä ampui jäniksen ja mychausen tuli näköetäisyydelle,isäntä viittasi kädellään, nurin on:Mychausen nousi takajaloilleen ja kuittasi etu käpälällään ja jatkoi suoraan uutta etsintää.

[hugoboss]

yks tositarina on kun muuan poika löysi koulumatkaltaan ketun makaamassa polun vieressä, laittoi sen pyöräntarakalle ja vei kotiinsa ja nakkasi liiteriin nylkyä varten.. isänsä sitten saalista katsomaan niin kettupa oli vironnut ja meinasi karata oven raosta mutta päätyi saaliiksi.. myöhemmin selvisi että kettua oli ajanut sitkeästi koira koko päivän ja kettu oli vissiin väsähtänyt kesken ajon, ja poika luuli kuolleeksi...