Uros ei taida pentujen määrään oikeinpaljon vaikuttaa jos sel on paljon niit pentueit mis on yli puolest tusinast
tusinaan pentuu.
Eikait sellasil nartuil kannata pentui teettääkkä mil ei useampii jälkeläisii tule ,samas niit hoitaa puol tusinaa
kun yhtäkin.
Taitaa parhait kenneleit olla ne mil pentueet on keskimääräst suurempii ei pentui ole ainakaan värien takija
pois pistetty .
Värit ei munmielestäni sais sertien saantiin vaikuttaa ettei heti syntyes pentui värin takija lopeteta .
Väri kun on usein se minkä tuomari näkee niinkun syntyneen pennunomistajakin .
Ei näyttelyil välttämät ole kun kokeisiinmenoo jarruttava vaikutus ,ne niinrumat koirat joiden tulos
ei käyttövalioon riitä on niin vähän ettei niil ole juur mitään merkityst .
Parempi kun näyttelys olis vaan koirii mitkä on käyttövalioit,ne saisivat kilpailla ittes kaksoisvalioiks.
Käyttövalioit voi kai näyttelys olla sa:n arvoisii muutama ,mut eik sertinsaannin voi estää koira mist
ei koskaan tuu käyttövaliot.
Kaik S A :n arvoiset tulokset pitäis riittää muotovaliotulokseen jos näyttelys arvosteltais koirii niinku kokeis.
Ainakin mul riittäs se jos koira on näyttelys saanu neljält eri tuomarilt Erin ,paremmin kun se et
koira on neljäs sellases kokees saanu 76p mis yli 5 koiraa on saanu yli 90 p.
Eri tulosten saantiiki voi vaikeuttaa jos eri tuomarit arvostelee samaa koiraa Erin ja H :n välilt.
Lonkat voi olla koira C tai D ,eikä nekään vaikuta muotovaliotulokseen vaik ne taitaa olla ja pysyy
C :nä ja D :nä.
Kokeis riittää käyttövaliotuloksen laskuun 75 p vaik kymmenen koiraa ajais samas kokees yli 90 pistet.
Näyttelys verrataan viel Erin saanei koirii toisiinsa kokeis ei verrata.
Kokeis jos olis niinkovat vaatimukset kun näyttelys ,et koiran tuloksii verrattais muihin samas kokeis
kilpaileviin vois käyttövalikoirat huveta aika vähiin.
Turhat näyttelykäynnit jäis pois jos sama koira olis kaikkien tuomarien mukaan sertin tai H :n koira
Eli parempi kun ens koira ajais ne käyttövalioon vaadittavat ykköset senjälkeen alkais näyttelytuloksii
hakemaan.
Beaglei tuomarit joutuu varmaan enemmän rakenteen puolest arvostelee kun niitten värit heittää
enemmän ,eikä niiden väri ole tainnut ketään haitata.
Annetaan mieluummin huonon lonkkatuloksen vaikuttaa sertinsaannis,se voi vanhempana vaivata
enemmän kun väri.
Ei tasalaatust värii saada koskaan jos syntymän jälkeen värivirheelliset poistetaan ,ne ovat ain tulos
jollei tiedetä et niit olis syntynytkään.
Silloin kun koira saa luvankans saa pitää valkost huivii kaulal sitä ei tarttis kenenkään peitellä.
Ei koirist kannata väkisin tasavärisii yrittää yritetään rakenteeseen enemmän panostaa.
Voi olla et käyttövaliost saadaan helpommin kaksoisvalio värist tinkimäl ,kun setinkoirist käyttövalioit.
Silloin kun näit sertin koirii on vähän niist yritetään väkisin käyttövalioit saada kun ne tuntuu niin
arvokkailt jos niit olis enemmän niitten väkisin yrittämisest luovutaan .
En ole kattonu mut voitte kattoo hyvin kokeis pärjänneit koirii olisivatko ne ilman kaulahuivii kaksoisvalioit.
Miksei kilpaanki hyväksyttäis vaan Erin saaneet koirat ainakin muotopuoli olis kunnos ja näkis millasii tuloksii ne
samas kokees ajavat ,sinne pääsis paljon niitäkin uroksii mitä jalostukseen mainostetaan.
Juur se olis tärkeää et jalostukseen mainostetut urokset olis edes karsinnois ,mieluummin kaik kilvas saakka .
Vähemmän on merkityst mitkä nartut siel kilvas on kun urokset.
Jos karsinnois H:n koira saa pisteit 98 p ja erin tai tai sertin koira saa 93 p sel on niinvähän merkityst ettei
sil käytännös ole paljon mitään merkityst muutakun jalostuksen kannalt.
Kaksoisvaliol vois antaa vaik 10 pisteen hyvityksen ei viel 88 pistetkään huono ole.
Yritetään väkisin saada kilpaanki ne kaksoisvaliourokset.
Jos kilpaan pääsis vaan näyttelys Erin saaneet urokset ,jalostukseen mainostettui uroksii vois osallistuu
karsintoihin enemmän ja kilvas olis silloin 13 komeaa urost ,nää kaik urokset voi pistää sit samaan kuvaan
ja nettiin et kaik näkevät vertailla uroksii keskenään ja kattoo niist nartuilles parin.
En ole viel kattonu niit jalostusmainoksis ollet uroksii ovatko ne edes karsintojen ensimmäisel kerral
mukana karsinnois olleet,vai ovatko jo ennen karsintaa huonoo tuurii pelänneet.
Voi kilvas kokeilla siel kuvaukses koirien luonnetkin vaik niin et taluttaa urost toisii uroksii vastaan näkee
äriseek se toisil uroksil vai pelkää muit uroksii.
Karsintaan voisivat osallistuu kaik niinku ennenkin niis näkee järjestyksen ,kilvas kun veikataan voittajaa
se ei olekkaan niin ittestään selvää ,eli sinne voi laittaa karsinnois ensmäseks tulleen hyvii näyttelytuloksii
saaneet.
Monta kertaa porukanmielest kilvan voittaja on väärä niin miksei se vois edes komea tai kaunis olla
Kilpa on niinsuur tapahtuma et olis senkin takija hyvä et siel olis ympäri Suomee kaik komeimmat
ja kauneimmat koirat ,palkintojen jaos se olis niinkun näyttely samas.
Kilvan koiris on joka vuosi paljon niit mitkä näyttelyis ei kauheen hyvin ole pärjänneet,liekö komeat ja
kauniit jääny jo karsinnoist pois,vai pudonneet jatkost.
Kun ajattelee mitä hyötyy on kilvast jos sen voittaa joku H :n tai E H :n koira ,niin sama vaik siel olis
kaik usein Erin tai sertin saaneet koirat.
Koirien muist tuloksist voi kattoo miten niitten kauniitten ja komeitten sukulaiset pärjää.
Kirjoitin tähän niin paljon et jos joku viisas tätä kirjoitust arvostelee ,voi pistää mikä kohta täs kirjoituksen
olis edes vähän ajattelemisen arvost ja laittaa oman mielipitees siit .
Lähetetty: Ke Maalis 09, 2011 9:07 pm
Sain noita samoja alkujuuria tarhaani (osa oli tuttuja aiemminkin), kun sinnikkäästi nettiä selasin ja kasvattajaa kiusasin 
juu tosiaan yllättävän monella nartulla vain 1-2 pentua 
mullakin näyttää toi vanhempi aika"täydeltä",no pari päivää kun odottaa ni on jo luultavasti viisaampi.