UROSTEN PERIYTTÄMINEN

[ramaani]

puskajussin epulla kolome koe jälkeläistä,kaikilla ykkönen kokeissa...

[vilskari]

Hyvä siin on tulevaisuut ,kaikkien pitäis eteenpäin kattoo ja koiran pennuist ne tulevaisuuden koirat tulee.
Ei sen uroksen vanhemmist tiedä kumpi niist on siihen urokseen enemmän vaikuttanu en minä ainakaan tiedä .

[Ruippa]

Narttu tietenkii, sehän ne pennut hoitaa Eihän uros tee muuta ku nauttii muutaman kymmenen minittia ja homma on siinä

[ako]

on kai se tuokin tapa kehuu periyttäjiä ..mielestäni kerro juur muusta ku omistajan viitseliäisyydestä..kai sen joka koiralle ykkösen saa ajatettuu ku tarpeeks kulkee..viel pitkis kokeis..tai kettukokeis..

[KTS]

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 96/99&R=51

[forester55]

puskajussin epulla kolome koe jälkeläistä,kaikilla ykkönen kokeissa...

Nämä pennut ajavat perimässään olevilla lahjoillaan, ei siihen viitseliäisyyttä tai kahden viikon kokeita tarvita

[vilskari]

[quote="ako"]on kai se tuokin tapa kehuu periyttäjiä ..mielestäni kerro juur muusta ku omistajan viitseliäisyydestä..kai sen joka koiralle ykkösen saa ajatettuu ku tarpeeks kulkee..viel pitkis kokeis..tai kettukokeis..[/quote]

Mihin tarvitaan pitkää koet
Joskus kun kattoo et paljon koirii on ajanu ykkösen ,käyttövalio on sijoittunu samas kokees aika huonost .
Jos sama koira on usein sijoittunu huonost ei se ole niit kaikkein parhaimpii käyttövalioit.
Munmielestäni yks pitkänkokeen 90 tulos on nuorel koiral liikaa jollei muiskokeis käy ,siks tällasen tuloksen
pitäis poistaa jollei koira seuraaval vuodel kokeis käy ,se hämää periyttämist jos koirast tulee niin löysä ettei
ain tartte jänistäkään liikkeel olla.
Koepaikan valikoimisenki vaikutuksen saa poistettuu ainakin osaks ,jos esim joka koepaikast lasketaa koiral
yks keskiarvotulos ,vaik Keminmaalt tai Torniost ,lasketaan kaik tulokset yhteen ja jaetaan siel koemääräl .
Samoin sen voi laskee vaik Laitilas ,yks keskiarvotulos se tasottaa kelienki erot.
Kerroin on liian suur jos toinen käy Tornios 10 kertaa toinen Laitilas 10 kertaa.
Metsästys alue jänismäärä oli lista ,sielt voi kattoo paremmat ja huonommat alueet.
Alueet voi jakaa hyviin ja huonoihin niin moneen lohkoon kun nähdään tarpeelliseks ,jokasest lasketaan koiral
yks keskiarvotulos ,yhdest ei pysty mitään sanomaan eikä kahdenviikon kokeest.
Kummassakin paikas koiran sijoitus voi olla usein alkupääs tai loppupääs.
Koepaikkojen keskiarvos pitäis kaikis vaa yks tulos sielt listalt .
Yli 70 p ,yli 60 p ,yli 50 p , yli 40 p ja alle 40 p.Koira voi näis jokaises nostaa tai laskee pisteitäs eikä kilpailla
alle 40 p alueel yli 70 pistet vastaan .
Yks hyvä koe yli 70 pisteen maastos mis 30 koiraa ajaa ykkösen ,niil alle 40 p alueil menee kauan niitten koirien
tuloste kiinni kuromiseen jo tän yhden kokeen tuloksii.
Voittos osais sen korjauksen laskee ,mut se korjaus voi monii hirvittää mitä se indeksien laskus vaikuttaa:D
Nää alueet voi tarkistaa 2 vuoden välein .Näin uroksen koepaikan periyttäminen loppuu ,tai sen vaikutus.

[mäki]

KK-06, jälkeläisiä 18 kpl joista 7 käynyt kokeissa.Näistä 6 ykkösen ajuria joilla yht. 37 starttia joista 23 ykköstä.

[voittos]

Tietysti suuri koejälkeläisten määrä antaa kuvaa, että jonkin koiran periytyskyky voi olla parempi kuin toisella. Nykyurkeilla ei koejälkeäläisten määrästä voi päätellä, että suositumpi urkki periyttäisi parempia ajureita tai näyttelykoiria.
Tässä alla kaikista 2000-luvun ajokoe- ja kettukoekoirien isäurkeista laskettua tilastoa. Eri urkkeja oli 710 kpl ja niistä 457 oli ainakin yksi jälkeläinen saanut ajokoista ykkösen ja myös kehässä vähintään EH:n. Karkeasti voisi todeta, että 2/3 koekoirista pitäs ajaa ykkönen ja olla myös kehässä vänintään EH:n arvoisia. Muuten niiden jälkeläiset laskee ajokoirien tasoa.

Ja huomautan, että lähtökohtana ei ollut kaikki jälkeläiset vaan kaikki käyttökokeeseen osallistuneet koirat.
Osallistumisprosenteissa on suuria eroja, johtuen iästä ja siitä miten omistaja koiran olettaa onnistuvan. Surkeimmat tulee karsittua jo ennen näyttöä.

Ensin on ajok-1 prosentti ja sitten näyttelyn 1-prosentti.
Noin kolmasosalla urkeista jompikumpi luku on alle 60% ja samalla osuudella jompi kumpi yli 70%. Kolmasosa jää sille välille. Sadasta urkista, joiden jälkeläiset ovat eniten ajokokeisiin osallistuneet, vain 14:ta on molemmat luvut yli 70% - suurin osa jo manan majoilla.

n. 50 koejälkeläistä 63% 66%
n. 30 koejälkeläistä 67% 63%
n. 20 koejälkeläistä 67% 63%
n. 15 koejälkeläistä 65% 63%
n. 10 koejälkeläistä 64% 60%
7-8 koejälkeläistä 68% 66%
5-6 koejälkeläistä 64% 63%
3-4 koejälkeläistä 63% 54%
2 koejälkeläistä 57% 57%
1 koejälkeläistä 56% 53%

[vilskari]

Kun laitoit et 2/3 osaa pitäis ajaa 1 ,niin laskitko kuinmonel yrittämisel ja mis kun aikasemmin niit koepakkoi oli
mis keskipisteet oli jotain n 79 ja heikommal n 27 .Tällaset pikkuseikatki voi vaikuttaa kokeiskäyntii innostavast:D
Kylkait näist eri tulostason kokeist voi laskee kuinmonta kertaa keskitason koira niis joutuu keskimmärin yht ykköst
varten käymään .
Nois 79 p keskituloksen kokees se voi monel tulla ensmäses laakis ja noi alle 30 p voivat olla tuiki harvinaisii.
Ja ei niitten välttämät tarttei huonoimpii olla jos 2 -3 kertaa ovat kokeis käyneet ja vaik 2 saaneet jollain on viel
huonommin lähteny ja yrittämiset on palkittu.
Jollain taas on kerrast ykkönen tullu kahdenviikon kokeest sit on lopettanu kokeiskäynnin.

[voittos]

Jo pari vuotta sitten kirjoittelin, jotta 6 kokeen jälkeen on koira tasonsa osoittanut. Tietysti joku näyttää sen vähemmälläkin mutta tarkoitan nyt luottevan kuvan syntymistä ulkopuolisille.
Silloin keskimääräinen tulos on n 60 pistettä, joten puolet ykkösiä ja puolet jotain muuta lienee odotettavissa oleva tulossato keskimääräiselle koiralle.
Erityisesti syksyn ajokyky on ansioksi, koska se näyttää periytyvän paremmin kuin joulu-helmikuun lumikelin ajokyky. Siis koepaikkaa merkittävämpi on tuloksen teon ajankohta.

Isäurkeille voi toki laskea ykkösprosentteja kaikista jälkeläisten ajokoketuloksista tai sitten jälkeläisten tulosten keskiarvoista. Ensimmäisessä korostuu hyvät koirat ja jälkimmäisessä huonot. Siten ensimmäinen tapa tuo esille huippuyksilöitä tuottavat koirat ja jälkimmäinen tasalaatuista tuovat. Huippuyksilöitä tuottavilla näyttelymenestys on selvästi alle keskitason ja sepä karsiikin sitten jalostuksellista jatkokäyttöä. Eri tilanteisiin sopii toinen tapa paremmin.

[kalkkis]

Mielestäni huippu yksilöiden esiintulo ja ajotaidon periytyminen on enemmän kiinni sopivasta yhdistelmistä, ei niinkään jonkun yksilön perimästä. Tämänpäivän koirien ongelma on liian lyhyt käyttöikä johon suurin syy on liiallinen herkkyys ajo ja hakulöysyys. Koirat ei ole enään koekelpoisija 6 - 9 vuotiaina, tuossa ijässä huippu koiran tulisi olla parhaimmillaan.

[metsässä]

Tässäpä uusi tutkimus. Mukan vuosien 2005- koirat, joten asia on tuoretta ja perustuu koiriin (3330 kpl), joilla nyt pelataan.
Ensin on 1-% koirien osuus ja toisena (AJOK-3, AJOk-0 ja AJOK--):t yhteensä.
VASERT tai parempi 76% 17%
ERI 69% 19%
EH 60% 25%
H 61% 27%
T 43% 52%
ei näyttelytulosta 36% 43%

H:n saaneista 35% tuodaan kokeisiin. EH:n tai ERI:n saaneista 41%. VASERT tai paremmista peräti 59 %. Niin ja T:n saaneista vain 20% käy ajokokeissa.
Luulisi, että suurempi prosentuaalinen osuus koekoirina johtais heikompaan keskimääräiseen koetulokseen muta eipä vain.
Itse olen täysin vakuuttunut näyttelytuloksien ja ajokoemenestyksen yhteydestä. Ja aineistossa on mukana kettukoiratkin.

Huippuyksilöitä tuottavilla näyttelymenestys on selvästi alle keskitason ja sepä karsiikin sitten jalostuksellista jatkokäyttöä.

Onko tässä joku ristiriita.

[voittos]

Tilasto kertoo massasta, toteamus yksittäisistä yksilöistä.

[vilskari]

Eik tollast listaa ole vaikea laittaa kun alueit on niinpaljon erilaisii ja koiril on niinpaljon eroo kuinmonta kertaa
käyvät ykköst yrittämäs.
Katoin et Lapin ajokoirayhdistyksen alueel oli 37 koet pidetty niis +++koirii oli käyny 7 kokees.
18.9 oli ollu 24 koiraa +++ =2 -3 - 20 ja 24
9.10 oli ollu 7 koiraa +++ =5
7.11 oli ollu 29 koiraa +++= 6 -11 -13 ja 22
20.11 oli ollu 36 koiraa +++=11 ja 17
6.12 oli ollu 8 koiraa +++=8
18.12 oli ollu 4 koiraa +++=4
8.1 oli ollu 9 koiraa +++=6
Tän voi korjaa jos virheit oon tehny.
Ainakin mul on tost listast vaikeaa nähdä et +++ olisivat paljon parempii tuloksii ajamaan.
Vasert tai paremmist yritetään välisin kaksoisvalioo tehdä se voi selittää yrityskerrat ja osaltaan 76 % / 17 % .
On niit sertit kasas olevii koirii mil kokeis ei edes käydä .
Ei näyttelyskäyntei sanovat mul et koirat on nuorempii suurimmaks osaks kun ne sertin koirat se 36 % /34% voi
selittyy sil.
Toiset koirat voi huonoil alueil kilpailla ja saada 74,99 tai vähän vähemmän, toiset hyvil alueil 75,01 tuloksis
ja koiris ei ole eroo niinpaljon kun näyttäis 1 %.