Suomen Ajokoirajärjestö

Jollain on tälläkin hetkellä mielestään liian laajahakuinen ja liian periksiantamaton ajokoira.
Koira toimii hyvin.mutta omistajan ikä,tai muut seikat tekevät tällaisen koiran pitämisen vaikeaksi.

Toisella on enemmän yhteyttä pitävä lähihakuisempi ajuri,joka ei välttämättä ole niin sitkeä ja sen saa helpommin pois
metsästä.
Pahimmassa tapauksessa molemmat koirat joutuvat manan majalle,mutta vaihtaen molemmat omistajat voisivat olla tyytyväisiä.


Toisena esimerkkinä on,että jonkun koira ajaa vain ja ainoastaan kettua,vaikka omistaja haluaisi sen ajavan vain jänistä.
Toisen koiran omistaja on innokas kettumies,mutta hänen koiransa viis veisaa mokomista pitkähännistä.
Jänikset löytyvät kyllä nopeasti ja ajot vain raikaavat omistajan suureksi harmiksi.
Näilläkin koirilla saataa olla kova kotalo edessä.
Esimerkkijä löytyy muitakin.

Tämä pörssi on yksi yritys pelastaa nämä ajokoirat ja pitää useampi ajokoiranomistaja tyytyväisenä ja mukana kuvioissa.
Toivoisin että tämä pörssi olisi mahdollinen tässä foorumissa ainakin kokeiluluontoisesti.
Samallahan tässä osittain nähdään mitkä ominaisuudet suomenajokoirissa koetaan ongelmallisimmiksi ja onko niitä.
Eli jos koirasi toimii rotumääritelmän mukaan,mutta vaihtotarvetta on,niin ominaisuudet ja toiveet tänne.

Ainua järkevä otsikko vuoteen.monelle on vain liian kova kynnys luovuttaa oma koira toiselle.

reppari kirjoitti:Ainua järkevä otsikko vuoteen.monelle on vain liian kova kynnys luovuttaa oma koira toiselle.

Mutta ihmeellisen helppoa on laittaa se oma koira sinne monttuu, ja kirota koira alimpaan hel*******tiin kun ei toiminut niinkuin olisin halunnut.Itse antaisin kyllä ennemmin koiran jatkaa ajojaan jonkun toisen tykönä siihen asti kunnes ikä tulee sillä vastaan,tosin omalla kohdalla edellyttäisi jonkinmoista pitempää jutustelua kyseisen herran/rouvan kanssa,ja myös käyntiä tulevassa uudessa paikassa sillä jo selviäisi paljon tulevista uusista omistajista!

karolus kirjoitti:

reppari kirjoitti:Ainua järkevä otsikko vuoteen.monelle on vain liian kova kynnys luovuttaa oma koira toiselle.

Mutta ihmeellisen helppoa on laittaa se oma koira sinne monttuu, ja kirota koira alimpaan hel*******tiin kun ei toiminut niinkuin olisin halunnut.Itse antaisin kyllä ennemmin koiran jatkaa ajojaan jonkun toisen tykönä siihen asti kunnes ikä tulee sillä vastaan,tosin omalla kohdalla edellyttäisi jonkinmoista pitempää jutustelua kyseisen herran/rouvan kanssa,ja myös käyntiä tulevassa uudessa paikassa sillä jo selviäisi paljon tulevista uusista omistajista!

Minkähän verran tämmösten koirien ottajia mahtas olla. Kysyn vain?

jahtijore kirjoitti:Minkähän verran tämmösten koirien ottajia mahtas olla. Kysyn vain?

Minkälainen koira jahtijorella olisi kyseessä.
Muistutan että vaihdettavan koiran pitää toimia rotumääritelmän mukaisesti.

Jos nyt laajennetaan tätä vaihtopörssiajattelua, niin hirvitaipumuksia omaavilla voisi olla käyttöä hirvenpyynnissä ja lähihakuisilla yhteyttä pitävillä seurakoiramarkkinoilla . Ilvestä ja sutta ajavat ajokoirat varmaan olisivat kultakimpaleita niissä piireissä, joissa harrastetaan riistanhoitotyötä, varmaan tarjonta ja kysyntä kohtaisivat, jos omistaja raskisi luopua "väärään riistaan" hurahtaneesta sessukastaan .

Keskustelin erään lapin ukon kanssa, jolla oli ollut paljon ajokoiria, kysyin mikä oli ollut paras koira, kertoi sen olleen erään nartun jonka oli lopettanut seitsemän vuoden vanhana, koska oli joutunut muuttamaan osoitetta ja ei enää pystynyt ottamaan koiraa mukaansa uuteen asuntoonsa, ihmettelin miksei myynyt tai antanut koiraa jonnekin niin tuumasi, että ei hän valmista koiraa kenellekkään anna.Omituinen ajattelutapa.

Ajokoirien vaihtopörssi on mielestäni erittäin hyvä idea joka - jos ottaa tuulta purjeisiin - antaa elämän monelle kuolemaantuomitulle. On nimittäin sääli - ja suoranainen häpeä koskien ajokoiraharrastajia - että lukemattomat hyvät koirat laitetaan kylmästi maan alle, jos ajavat esimerkiksi väärää eläintä, TÖRKEÄÄ on eläimen lopettaminen vain siksi kun ei tahdo myydä valmista koiraa kenellekkään vaikka ei itse siitä syystä taikka toisesta pysty huolehtimaan.

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että Voittaja Nadjan haki aikoinaan pentulaatikosta mies, joka kertoi poikansa kanssa treenaavaan koiraa niin jänikselle kuin ketulle. Kuitenkin vuotta myöhemmin koiran ostaja soitti, että koiralla ei mukamas tee mitään (into on kyllä kova, mutta ei aja jänistä kuten toivoi). Kysyin, että mitenkäs kettu kulkee - ei ollut ajattanut ollenkaan vaikka minulle ostohetkellä valehteli. NO - minä ostin koiran takaisin, erään ystäväni kautta se sitten päätyi koemiehelle JA KOIRA OLI 2 VUOTIAANA KETTUKILVASSA (tuli 3 vuotiaana valioksi). Jos minä en olisi ostanut koiraa pois - mikäköhän olisi ollut sen kohtalo?

IHAN VINKKINÄ MEILLE TODELLISILLE AJOKOIRAHARRASTAJILLE:
Valitettavasti jalossa joukossamme on liian paljon niitä, jotka nimittävät itseänsä ajokoiraharrastajiksi - he kun oikeasti ovat lähes kyvyttömiä niin älyllisesti, kuin myös luonteeltaan - minkäänlaiseen viisaaseen toimintaan, joka liittyy jalostamaamme suomenajokoiraan. Juoppoja, puolihulluja, kieroutuneita SEKÄ katkeroituneita ihmisraunioita, joilla itsellään ei ole koskaan ollut osaamattomuutensa tähden pelaavaa koiraa - ja siksi heidän toimintansa on kääntynyt katkeruudessaan suomenajokoiran jalostusta vastaan, eikä sen puolesta kuten he itse valheellisesti väittävät. Nämä tällaiset ovat häpeätahroja, mustia pilviä ajokoirajalostuksemme yllä, MUTTA ME - jotka jotakin ymmärrämme, suosikaamme hyvää ehdotusta - VAIHTOPÖRSSIÄ. Jos siihen joukolla mukaan lähdetään, sen lisäksi että se pelastaa monen hyvän koiran hengen, se myös palvelee jalostusta antaen arvokasta tietoa JA KAIKEN LISÄKSI suo lukemattomia iloisia hetkiä alan harrastajille metsässä sellaisen koiran kanssa, joka jahtaa omistajan mielestä juuri sitä "oikeaa eläintä"; mikä se sitten lieneekin ...

Ps. Oliko tarpeeksi paatoksellista

MarkoLind/Voittaja-kennel kirjoitti:Ps. Oliko tarpeeksi paatoksellista

Oli:

ihmettelin miksei myynyt tai antanut koiraa jonnekin niin tuumasi, että ei hän valmista koiraa kenellekkään anna.Omituinen ajattelutapa.

Tiedän yhden pystärikasvattajan, joka ottaa "jatkon" itselleen ja antaa yhden kaverille ja laittaa loput monttuun. "turhaa sitä hyvää kaikille jakamaan..."

Kyllä koiralle pitää antaa mahdollisuus jos siinä on jotakin hyvää,minä möin jokin aika sitten kovasukusen
ajokoira nartun serkulle metsäkoiraksi kolmevuotiaana. Oli niin löysä lumella että kokeissa ei jääny muille
mahdollisuuksia jos vaan tuomareilta meni läpi. Ja kaveri piti sitä kaksitoista vuotiaaksi, ampuili joka
syksy vartaan jusseja sanoi että ei löysyys ole muuttunu mikskään toisinaan höpöttää ja toisinaan taas ei.
Samoin itse ostin tätä edellisen hirvikoiran kovalta hirvikoe mieheltä kahvipaketilla jolta ammuttiin monena
syksynä liuta hiviä,mutta koira oli niin huono hakemaan että peppu paisto kun mennä juperti eessä mutta kun
hirvi löyvettiin oli armoton käsittelemään ja sitkeyttä riitti sen jälkeen. Kaheksan vuotiaana meni kurkku ja
sen myötä ääni sitten oli viraton peli, tässä pari esimerkkiä ja muutama olis lissääkin mutta toisella kertaa sitten

Ei niinpaljon tai niinvähän haukkuvaa koiraa olekkaan ettei sil jäniksii tai kettui sais siel mis niit on kun tuntee koiran.
Ainakin mä olen huonannu sen mitä sitkeemmin koira yksin mettäs liikkuu ja mitä sitkeemmin passimies on liikkumat
sitä paremmin ainakin kettui saa.
Eli koiran tehtävä on mettäs liikkuu.

vilskari kirjoitti:Ei niinpaljon tai niinvähän haukkuvaa koiraa olekkaan ettei sil jäniksii tai kettui sais siel mis niit on kun tuntee koiran.
Ainakin mä olen huonannu sen mitä sitkeemmin koira yksin mettäs liikkuu ja mitä sitkeemmin passimies on liikkumat
sitä paremmin ainakin kettui saa.
Eli koiran tehtävä on mettäs liikkuu.

Oli mullaki nuorramiessä narttu joka näkölähön saatuaan päästi muutaman kiljasun, sitte saatto mennä tuntejaki peräsä päästämättä äännähystäkään.
Mutta ammuin mää siltä muutaman jäneksen.Totesin että jos vaan malttaa istua hilijaa ja oottaa niin kyllä se ristiturpa kerran erehtyy

No se koira erehty meneen kerran minkkitarhalle ja söi luultavasti rotille tarkotetut puurot ja jouvuttiin lopettaan

Löytyykö ajojoiraa,joka pystyy seuraamaan sujuvasti vanhempaakin ajamatonta jälkeä sulalla kelillä.
Saa haukkua vanhemmankin ajamattoman jäljen kunhan ei juuri herättele haulla,eikä laske ajossa lööperiä.
Arvelin tällaisia olevan hukkauslistalla,kun tuolla toisella palstalla useat tuomitsevat kyseisen tyyppiset koirat.

Gps tutkal seuratus haus on helpompi kattoo aamuhämäräs hakemaan päästetyst koirast lähteek ajo makuul olevan
vai liikkeel olevan jäniksen löytämisest vai heti kun jäljet löytyy.
Ei millään huippukoiral ole helppo miinuksii antaa hakulöysyydest vaikkei omistajakaan ole varma lähtik ajo.