Ajokoiran karvapeite?

[Mehtäjänis]

Keskustelkaapas vähän ajokoiran karvapeitteestä.
Millainen karva on ihanne ja miksi sellainen. Kuulin erään ulkomuototuomarin kommentoivan eräässä näyttelyssä tuomariharjoittelijalle että " ajokoiran karvapeite nyt vain on nykyään tuollainen". Mitähän lienee tarkoittanut? Onko ihanne sama kuin venäjänajokoirille joista heti näkee että koirilla on jopa karvakaulus kaulan ympärillä?

[forester55]

Aloitetaanpa kommentointi..tähän on yhtä helppo vastata kuin Biolan-mainoksessa.. karvapeitteen pitää olla sellainen, että koiraa voidaan käyttää koko kausi metsässä, myös hieman karkeammalla kelillä ja pakkasellakin, joskin "ylilyöntejä" tulee välttää. Käpälien ja muutenkin raajojen hyvä ja riittävän tiheä karvoitus on tärkeää, koska se suojaa työkaluja, reilu rintakarva myös hyvä, tietenkin toivottavaa olisi keskipitkä, karkeahko, aluvillainen karvoitus sitten manttelissa. Ja "kopeksissa" myös karvoitus paikallaan. Pitkä, kiharainen manttelikarva kerää pakkasilla lumipalloja, se tietenkin jonkinlainen ongelma silloin, ehkä se on myös turhan hyvä alkusyksyn lämpimillä.

Tuo yllä oleva tarkastelu lähtee käyttöpuolen lähtökohdista, mutta ei liene rasitteeksi myöskään näyttelypuolella. Mikäli koiran karvapeite on puutteellinen määrän tai laadun suhteen, yleensä sitten esiintyy kaikentyyppisiä ongelmia pakkasten ja lumen myötä..tulee kulumishiertymiä varpaisiin tai sääriosaan..rintapäähän, varsinkin, jos siemen siihen saadaan jo kopissa..kopekset hiertyvät ruvelle jne. Joillakin koirilla on ongelmana hännänpää-valkoisen värjäytyminen punaiseksi, se lienee sitten enempi muista syistä johtuvaa kuin karvapeitteestä.

Summa summarum..pitäisi kysyä asiaa nimenomaan niiltä koiranomistajilta, jotka ajattavat koirallaan elokuusta helmikuuhun vuodesta toiseen siten, että koiralla on vain tarvittavat lepopäivät välissä. Niillä koirilla täytyy olla oikeanlaatuinen karvoitus..toivottavasti heiltä tulee nyt kommenttia tänne.

[vilskari]

Katoin et harvoin koirat käy kokeis niinkylmäl ilmal et ne pitkää turkkii tarttisivat ,paljaal voi lämmin tulla pitkäl
turkil jos on yli 10 + astet .
Koe kestää ain yli 4 tuntii.
Voitte kattoo ennätyspakkasii mis koira on kokeis käyny.
Mettäst voi lähtee jo parintunninpääst pois jos on yli 30 pakkast ,ainakin ennen kun ittelt aivot jäätyy.

[Ruippa]

Tuskin koiran turkki koskaan on liian tuuhea. Tässä kesäturkki, ei haitannut 13,5, km lenkillä +17 asteen lämmössä




Uploaded with ImageShack.us

[forester55]

Näkee jo kuvasta, että "Ruipan" koiralla karvapeitasia kunnossa. Enempi tällaisia sessukoita, kun karvaa on reilusti sen näkee jo kokeilematta. Yleensä pitkän peitinkarvan alta löytyy myös "untuvikkoinen" aluvilla. Ja tuohon alarintaan ei saa "ajopahkaa" höyläämälläkään

[ramaani]

aika heikkoja on karvapeitteet nykyään,koirat yleensä ottaen liian jaloja minä ainakin suosin semmosta hiukan"epäjaloa"sertin koiraa

[Mehtäjänis]

Asia tuli kysyjälle valokuvasta ihan selväksi, mutta liioitellaanko karvapeitteen kanssa kun lyhytkarvaisempi koira on aika yleinen (luulisi että jalostus olisi vienyt karvaisempaan suuntaan jos pitkäkarvaisuudesta olisi todella apua metsällä) ja nykyään koira kuin koira nukkuu lämmitetyssä kopissa.

[Herkules]

mulla on ainakin pitkä karva nuilla kaikilla kolmella,,ei ole palellu 20asteenkaan pakkasella,näyttelyssä on kehuttu kuin pitkät ne on ja sen ku menettää sitä takaisin ei saa,sano yks ajokoira ulkomuoto tuomari viimeksi....

[vilskari]

Eik koiran liikkuminen ja verenkierto vaikuta niinku ihmiselkin miten se pakkasel pärjää koiran kuononpää on kaikil
koiril lähes yhtäkarvaton.
Jos koiran lämpö on vaik 38 ja ulkona on pakkast 38 jollei koira liiku taitaa se ulkoa tuleva kylmyys vaikuttaa mut
jos koira reippaast liikkuu eikö sen sisäelimet pysy lämpiminä ,mä luulen et suunkaut koiral ennen kylmä tulee kun
suuauki haukkuu .
Jos pitkäkarvanen ei liikkuis (seisois ihan paikoillaan) ja lyhytkarvanen liikkuu varmast pitkäkarvanen jäätyy pikemmän.
Koepäivän pituuskin vaikuttaa jos on paljon jäniksii koiran ei tartte olla kun noin 4,5 tuntii mettäs jos jäniksii on
vähän ja koira joutuu 7-8 tunnin päivän olemaan sel tulee kylmempi .
Hukkuval ihmiselki varmaan ain into riittäis mut jos matka on puolta pitempi mitä jaksaa uida ja kylmyyskin
vaikuttaa matkaan ,eli ei varmaan koirilkaan ain into lopu se voi reippaast ajavil loppuu kuntokin.
Kokeilkaa laittaa pakastimeen 35 kg lämmin lihankimpale ja mitatkaa sen lämpö 5 ja 8 tunnin välil .
Jos koira alus juoksee kovin paksun turkinalle voi kosteut tulla enemmän kun lyhytkarvasel märjät kintaat
tuntuu kylmemmilt kun kuivat.
Koira kun otetaan ajost kiinni sen lämpä pitäis laserlämpömittaril mitata .

[ako]

Empä ole kyllä eroo huomannu nuitten pitkä ja lyhytkarvasten välillä,hyvinhän tuota on pystynyt metsästään nuil lyhytkarvasillakin koko talven...tuol karvapeitteellä mitään tekemistä käpälien keston kans

[forester55]

Empä ole kyllä eroo huomannu nuitten pitkä ja lyhytkarvasten välillä,hyvinhän tuota on pystynyt metsästään nuil lyhytkarvasillakin koko talven...tuol karvapeitteellä mitään tekemistä käpälien keston kans

"Ako"..tuon väittämäsi perusteella alan uskomaan, että koirasi ovat talven tarhassa, tai sitten kertakaikkiaan koiriesi raajojen karvoitus on hyvä.. varpaiden, varvasvälien, polkuanturoiden reunamien ja sääriosan karvoitus ratkaisee jalan "karppakestävyyden". Mikä muu estää ihon rikkoutumisen kuin karva.. olet melkoinen fakiiri, jos pystyt antamaan tähän uskottavan vastauksen? Turha antaa esim. sellainen selitys, että koiran liikkumistapa ratkaisee, toki sillä on hieman merkitystä. On nimittäin kelejä, jolloin "läpi menee", liikkuipa koira minkälaisella tekniikalla tahansa.

Käpälän korkeudella tai mataluudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, liian tiivis "rusakkomainen" käpälä on monesti ongelmainen siksi, että kynsi voi hangata viereisestä varpaasta karvan ja iho menee rikki, jolloin ongelmat alkavat. Monesti koirilla, joilla on kestäväksi todetut käpälät, on sopivasti "haritusta" varpaissa.
Minäkin olen ollut sen verran metsässä kovillakin keleillä, että tiedän jotain näistä ongelmista, on koiria, joilla alkaa veri roiskimaan jo syksyn ensikuurilla, ja toisessa ääripäässä on koiria, joilla ei juuri koskaan ole käpäläongelmia.

Sitten on vielä todettava, että on koiranomistajia, jotka eivät "reagoi" hangella olevaan verivanaan, myöskin sellaisia koiranomistajia, että maastotuomareiden on pitänyt tehdä ratkaisut koiranomistajan puolesta kokeen keskeyttämisestä eläinsuojelullisista syistä, silloin mopo on jo hieman karannut käsistä

[vilskari]

Ajokoiraa on alettu jalostaa jo silloin kun kylmyyt ja pakkast oli enemmän kun nykyään .
Ensmäset ajokoesäännöt tehtiin silloinkun maantiet oli niinkun nykyään mettätiet.
Tielajotaitoo tarttis kehittää enemmän kun karvankasvuu.
Näyttelys tuomari näkee koiran karvanpituuden,mut ain ei ole koiraa karvoihin katsomist.
Yhdes paikas olen monta kertaa käyny ja koirat tulee usein kattomaan aidanviereen mut jos munkans menee sinne
vaik mun poikan tai joku muu niin ne koirat ei tuu munluo vaik ne jotka munkans ovat seisoo yli 10 m pääs.
Nää koirat on näyttelys usein ollu ja uros voittanu sertei usein ,koskaan ei taidettu arkuudest huomauttaa.
Niil koiril on munmielestäni turha näyttelys käydä joil ei kokeis mennä.
Mä olen sitämieltä ettei ajamattomien pitäis ollenkaan näyttelyyn mennä tai sit tarttis kaikilt vaatii näyttelyskäynti
Paskaa on turhaa pellol lannotteks käyttää jollei se mitään vaikuta.
Mä vaatisin koirilt käyttövalioks tulon ennen näyttelyiskäyntii ,mitä hyötyy on siit et ajamaton uros ja ajamaton
narttu sertit vie ,työkoirana pidettyjen koirien edest ,sama jos ajokoira vaadittais olevan koko näyttelys komein.
Yhdes paikas ei koira tuu kattomaan ollenkaan vaan menee tarhan takanurkkaan siel en ole kun 2 kertaa käyny,
kuulin et se otti venäjän ajokoiran kun suomen ajokoira oli niin arka.
Kolmannes paikas uros ei tuu kopistaan ulos nartut tulee mut nekin ovat vähän arkoi.
Sertei kun annetaan tuomarin pitäis yrittää peläyttää kehäst pois ne ei sertinsaavat.(Eli antaa sertin sel uroksel ja
nartul mitkä riviin jäävät.
Kaikil koiril tarttis näyttelys kerran käydä et tiedetään edes minkänäköist pentuu koirat periyttää.
Mettäs virattomuuden voi selittää vaik sil et koira meni reppumiehel.
Munmielestäni koekoiralt ei pidä mitään ylimääräst ennen vaatii kun se on käyttövalio.

[levender]

nivalan yltuomari ruukkas sannoa että koira ei tartte karvapeitettä kuin pesänteossa, minun koirilla normaali karvapeite ja se riittää, jaloissa yleensä noilla ollu hyvä karva, tuolla vanhemmalla uroolla pitäny joskus jalakopohjista saksia lyhemmäks ku niin pitkä karva että on ruvennu märällä jo paakkaamaan niinku ketulla.

[metsässä]

Pelkkä karva ei tee käpälästä vahvempaa.
Minulla oli saksanmetsästysterrieri sisäkoirana.
Sillä oli erinomainen karkea karva,ja todella tiheä pohjakarva.
Käpälissä oli karvaa kuin ketulla.
Kerran karkeammalla kelillä tuo terrierri lähti ajokoiran ajoon mukaan,eikä mennyt kauan kun verta tuli käpälistä.
Ei auttanut keveys eikä käpälien karvaisuus.
Monestihan käpälä aukeaa karvan ja nahkan rajasta,tai kynnen juuresta.

Toisilla on vaan vahvempi nahka,joka myös paksuuntuu sopivalla käytöllä,kuten ihmiselläkin.

[Ruippa]

Minustakin koiran käpälän kestävyys on paljolti muusta, kuin karvapeitteestä kiinni. Poppakonsteja en tiedä, mut joiltakin koirilta ne ei aukea, vaikka olis millainen karppakeli, toisille ei tarvitse olla, kun syksyn ensimmäiset kohmeat kuurakelit. Kyllä tuuhea karvapeite kauttaaltaan jonkinverran parantaa käpälien kestävyyttä, ei kuitenkaan ole ainoa kestävyyttä mittaava asia. "Kissankäpälän" muotoinen näyttää kestävän, jos vielä varpaat leviää sopivasti ajaessa, samoin ei tarvitse juurikaan kynsiä leikata. Pitkävarpaisilla on kynnet aika ruman näköiset, kun verikynsi kasvaa varpaan jatkoksi, hankala pitää lyhyenä. Muuten en oo pitkävarpaistakaan huomannut sen huonommaksi, toiset kestää, toiset ei.