Sijoitus vai pisteet

[ramaus]

Ainakin lumikelillä tuomari voi tehdä havaintoja oman näkökyvyn harkinnan mukaan siitä, mitä otusta koira ajaa ja ajaako samaa kierrosta useaan kertaan ilman ajettavaa tai ajaako takajälkeen. Aina on muistettava se, ettei häiritse koiraa. Mielestäni koirien keskinäisen paremmuuden pitkällä aikavälillä ratkaisee koko koehistoria eivätkä mitkään yhden tai kahden kokeen tulokset.

[vilskari]

[quote="ramaus"]Ainakin lumikelillä tuomari voi tehdä havaintoja oman näkökyvyn harkinnan mukaan siitä, mitä otusta koira ajaa ja ajaako samaa kierrosta useaan kertaan ilman ajettavaa tai ajaako takajälkeen. Aina on muistettava se, ettei häiritse koiraa. Mielestäni koirien keskinäisen paremmuuden pitkällä aikavälillä ratkaisee koko koehistoria eivätkä mitkään yhden tai kahden kokeen tulokset.[/quote]

Koiran koehistoriast voi kattoo senkin kun esim kilvas 2011 koiril oli 4 hakuu laskee niist keskimääräset
hakuminuutit ja vertaa niit koirien aikasempiin kokeisiin Esim Kanuunan Haikul keskimääräset hakuminuutit
kilvas oli n 23 min ,ennen kilpaa kilpaillu huonommil alueil haut huomattavast pitempii.
Haiku olis historiaa kattottuna ollu paljon parempi hakija jos se olis kilpaillu siel mis koehistorias paras hakija
on kilpaillu.
Jollain koiral voi ennen tätä kilpaa olla paljon lyhempii hakui jos on hyvil alueil kilpaillu,kaik tarttis huomioida
koehistoriaaki tutkittaes.
Kattoin Jokirinteen Ramin koehistoriaa niis kokeis kun se oli ykkösen saanu (Tähtivalioks tulon tulokset puuttuu)
Haukku oli Laihial saaduis ykkösis 9,25 - 8,75 ja 8,25
Seinäjoel 8,5 ja 8,25
Teuval 8
Vähäkyrös 7
Kauhaval 6,75
Isokyrös 6
Nää haukkunumerot kertoo jotain,muttei välttämät sitä et 6 haukus haukku olis ajon sujuvuuteen nähden 8 .
Silloinkun junakin menee tasasest ei sen ääni muutu miksikään se on 10 tai 5
Eli munmielestäni kaik apusarakkeen numerot sais olla pistelaskun ulkopuolel paitsi haukun kuuluvuus sen vois
nostaa vaik seiskaan .
Kaikil koiril taitaa olla koehistoria mis ovat ykkösii ajaneet harvoin ykkönen jää yhdeks ainoaks.
Ei ryhmä mettäs pysty ajavaa koiraa paljon häirittemään jollei ajettava ole välil jänis välil omistaja.
Sen voi testata ja laittaa kiinniottoaika ja ajoks jos koira sitä häirittynä pystyy ajamaan, eli 30 min pääl 120 min.
Toisen ajon lopust voi jättää ajoaikaa pois sen minkä koira on ensmäses yliaikaa ajanu.
Mä tahtoisin et reppumiehen ja koemiehen koiral kummallakin olis hyvä haukku ja sen et passipaikal pystyis
menemään ja koira pystyis senkin jälkeen ajamaan .
Kuuluva haukku niin jänis eikä kettu kuule kun passipaikal menee lähemmäs ajoo.

[MakeW]

Kyllä ne näköhavainnot on kaikkein tärkeimmät, ilman niitä ei ajoa tule hyväksyä, haukkujia on ihan jo tarpeeksi!

[Antti]

Kyllä ne näköhavainnot on kaikkein tärkeimmät, ilman niitä ei ajoa tule hyväksyä, haukkujia on ihan jo tarpeeksi!

Jäniksen näkeminen ei ole mikään hyvä mittari kertomaan faktaa koiran ajotaidosta. Minä olen nähnyt jäniksen tallaavan soraa ja sammalta sekä kelvottomissa rykäyksissä että huippuajoissa, ja kummankinlaisissa ajoissa on jäänyt havainnot joskus myös tekemättä.

Tuomareita, maastoja, jäniksiä, kelejä, lumitilanteita ja tuurintynkää on niin monensorttista, että minun mielestäni on aika syyttävää olla ottamatta huomioon, ettei koiraparka tee metsässä yksin tulostaan missään muodossa. Pisteet ja lisätiedot on "sattumien summa", jossa koira määrää perustason ja olosuhteet+ tuomarityöskentely taas vaikeuttavat onnistumista tai vaihtoehtoisesti ovat omiaan nostamaan koiran ominaisuudet kunniaan.

Koepöytäkirjan tuijottaminen ajominuuttien ja 56-rastin välillä on olettamista olettamisen perään, koska siellä ei lue selkokielistä selvitystä päivän tapahtumista. Omakohtaiset kokemukset antavat viitettä ja usein myös puskaradio kysyttäessä tietää kertoa, ettei kaikki ole aina maastossa niin yksinkertaista kuin pöytäkirjan täytöt antavat olettaa. Monia oikeusmurhia tulee, jos pinttyneenä olettamuksena on 56-rastin jäädessä tyhjäksi, että koiranhan se sitten täytyi räyskyttää joutavia tuon mokoman pirulaisen!

Olen toki täysin samaa mieltä sen faktan kanssa, että koirissa on valtavia skaalaeroja ajotaidon ja jäniksen liikuttamisen suhteen. Mutta 56-rasti kaikkine muuttujineen ei todellakaan ole mikään kellontarkka väline todentamaan näitä eroja koirissa. Noppanumero se on. Uskokoon ken tahtoo siihen, mutta mitään rasitetta siitä ei kannata sääntöihin ottaa.

[vilskari]

Otin ihan summis Muurivuoren Joikun jälkeläiset ,näytti ettei juur eroi ollu miten jäniksist näköhavaintoi sai.
Kattoin vaan et sen jälkeläiset oli kaik melkein pohjoises kilpailleet.
Haut Meripojan Vili 6 + 12 + 10 + 10 + 8 + 4+ 24 + 19 + 7 + 10 + 3 + 14.
Meripojan Sanna 9 + 93 + 1 + 12 + 33 + 127 + 41 + 30 + 3 +35 + 25 +48 + 48 +43 + 10 + 67 + 56 + 25 +36 + 15 + 15 +77
+8 + 25 + 14 +8.
Näist vois laskee keskiarvo hakuminuutit ja niist antaa haust 10 - 20 % pitemmäl hakuajal 9 ja siit 20 % pitemmäl
hakuajal 8 ,jne silloin kaik kilpailis aikaa vastaan eikä hyvil alueil kilpailevat kilpailis huonoil alueil kilpailevii vastaan
haus .
Nää kaks koiraa nostaa jo uroksen jalostusarvoo hakijoina huonoil alueil kilpailevii vastaa.

[Rehellinen]

Antti puhuu asiaa. Voi jopa sattua niinkin, että vaikka jänis nähdään niin sepä jääkin kummasti merkitsemättä ajopöytäkirjaan. Kävi tässä kerran meikäläisellekin niin, että vaikka jussi juoksi tuomariryhmän läpi parista metristä (paikalla oli molemmat tuomarit, toinen hyvinkin kokenut, maasto-opas ja minä koiranohjaajana) niin unohtuipa vaan tuomareilta merkata havainto. Oma moka tietysti, että huomasin virheen vasta kotona, kun katselin pöytäkirjajäljennöstä tarkemmin. Siitä lähtien on kyllä tullut oltua tarkempi. Mutta siis 56 kohdan tyhjyys voi johtua kovin monesta seikasta, siitä ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suuntaa se toki antaa.

[Herkules]

vilskarilla taitaa olla viesti ennätys ku 2500 viestiä tuli täytee..

[tonik]

vilskarilla taitaa olla viesti ennätys ku 2500 viestiä tuli täytee..

Aihealue ei vaan ole kovinkaan laaja.

[Repun täyttäjä]

Itse katson kohdan 56 hyvin tarkkaan kun valitsen siitosurosta, jos koira ajaa 100 min. niin ihme jos ei jänistä nää väh. kaksi kertaa, on tietysti joskus koeeriä ettei jänistä nähdä, mutta keskiarvo kertoo totuuden ja tuomareita on sentään 2 kpl.

[leksa]

On metsästykseen täysin kelvoton sellainen koira jonka ajossa ei ajettavaa nähdä.

[reppureino]

On metsästykseen täysin kelvoton sellainen koira jonka ajossa ei ajettavaa nähdä.

Tahi kelvottomat tuomarit kun ei osaa jänistä passata.

[Antti]

56- rastiin kun nojaa jalostuspäätöksissä, niin jalostaa yhdistelmässä vanhempien perimän lisäksi jäniskannan suuruutta sekä maaston ja tuomareiden ominaisuuksia. No niinhän sitä tekee joka tapauksessa aina, kun koirien ilmiasu on jalostusmääreenä.

leksa, täysin samaa mieltä kanssasi olettaen että vika on pelkästään koirassa eikä muissa vaikuttimissa, siis niissä joiden perusteella 56-rastin noppanumero muodostuu. Oikeastaan lauseesihan on suoranainen itsestäänselvyys, koska onnistunut metsästys yleensä käsittää mukaansa riistan havaitsemisen. Yhtälailla voisi sanoa, että koira on jalostukseen kelpaamaton silloin kun se on jalostukseen kelpaamaton.

[Papana]

On metsästykseen täysin kelvoton sellainen koira jonka ajossa ei ajettavaa nähdä.

koira sitä jäniksen suuntaa varmaan hirveesti määrää.kyllä koira sen jäniksen siihen autolle tuo.kyllä se on tuomareista kiinni jos ei jänistä nähdä.ja ne tuomarit mitkä näkee jänikset niin niitä kannattaisi käyttää jalostukseen

[kalkkis]

On metsästykseen täysin kelvoton sellainen koira jonka ajossa ei ajettavaa nähdä.

koira sitä jäniksen suuntaa varmaan hirveesti määrää.kyllä koira sen jäniksen siihen autolle tuo.kyllä se on tuomareista kiinni jos ei jänistä nähdä.ja ne tuomarit mitkä näkee jänikset niin niitä kannattaisi käyttää jalostukseen [/quo
Ajettavan näkeminen on pitkälti kiinni ajon laadusta. Jäniksen jälkiä haukkuvien koirien ajossa ei tahdo nähdä ajettavaa vaikka kuinka passaileisi koiran kylläkin ja voimme olettaa, jotta tuosta se junnu on joskus mennyt. Hyvässä ajossa näkee ajettavan varmasti, jos haluaa ajon tulosuuntaan hiukan katsella. Mielestäni ajoa ei tulisi kokeissa hyväksyä, jos ajettavaa ei nähdä.

[mauni]

kyllä se pitäs munkin mielestä nähdä ajettava kokeissa,ennenkuin sen voep hyväksyä.Kalkkis huomaatko ollaan kerrankin samaa mieltä