Ajokoiran historian penkomista

[levender]

ei minulle ainakaan tulis mieleenkään käyttää jotain muuta rotua suomenajokoiraan, se on kyllä jo itsessään kaunis ja riittävän hyvä metsäkäyttöön niin ketulle kuin jäniksellekkin, varmasti maailman paras ajava koira, minulle ainakin riittää nykyisten ja varmasti tulevienkin koirien kyky toimia metsässä niin että saalista saa niin paljon kuin haluaa, en usko että käyttöominaisuudet paranis käyttämällä esim jotain silleriä tai muuta rotua suomenajokiraan, geenipohjan laajentamiseksi on kyllä paljonkin koiria suomenajokoirissakin mutta niitä ei käytetä kun ostajat vierastavat kun ei ole pitkä rivi titteleitä pennun takana, esim xxx rikun [ypäjä] takana risteytykset melko lähellä, tätä sukua on kyllä ainakin mettämiehillä esim eteläpohjanmaalla, ois mukava tietää kelle se ramaani möi sen jullen kettukoiraks kun sillä oli astutettu eteläpohjanmaalla joku mehtämiehen narttu niin voisin astuttaa yhen koiran siitä pentueesta olevalla uroksella, jättäisin voan ihteäni varten penikan siitä mehtäkäyttöön.

[Maisteri J]

Mulla ei tekis kipeää risteyttää kovasukuisella huippu schillerillä tai hamiltonilla, tai serbialaisella. Ei edes venakolla, vaikka värit paiskaisikin arkiseksi, koko muuttuisi tai runko lyhenisi. Ei sellaisella ole merkitystä käyttörodulle. Näyttelyjengi tietenkin itkeä tihrustaa, mutta näyttelyjengiltähän ei kannata kysyä, sillä se porukka on vastuussa monen rodun pilaamisesta.

Suuret ajokoirat on jalostettu samaan käyttötarkoitukseen, joten ongelmia ei varmaan paljon tulisi. Kuten olen aiemminki sanonut, suljettu rotukirja ei ole kovi vanha keksintö, edes koko rotukoira ajatus ei ole kovin vanha ajatus. Modernin ihmisen tuotos, ei sen iäkkäämpää.

Mutta ennen risteytyksiä pitää ottaa nuo norskit ja svenskit käyttöön. Siellä on ajavia ajokoiria, joiden suku on 1970-luvulta asti heidän omaa jalostustyötä, aika lailla ilman meidän matadorien perimää.

Ja samaan aikaan pitää käyttää niitä kalkkiksen "H:n rutaleita." Sillä turha meidän on kauniisti kiertyvien korvien tai puhtaan värin takia kaventaa geenipoolia. Jos kaikki astuttaa pelkillä A-B lonkkaislla ataksianormaaleilla kaksoisvalioilla, uroksia ei ole montaa. Ja niistäkin vielä osa on keskivertoa kehnompia ajokoneita.

Tuntuu, että rodun elinvoima on hiipumaan päin. Viimeisen viiden vuoden aikana on tullut yhä enemmän ja enemmän eteen uroksia, jotka eivät astu, tai eivät osaa astua. On pitänyt sitten raijata nartut varavaihtoehdolle sen vuoksi. Sitten on vielä näitä, joiden siittiöt ei pelaa.

Allekirjoitan täysin Loukon Mikon ajatuksen, että yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky tuottaa normaalisti jälkeläisiä. Se pätee nartun kiimoihin, kykyyn synnyttää ja hoitaa pentuja sekä urosten sukupuoliviettiin. Jos näissä tulee paljon ongelmia, alamäki on alkanut ja on risteytysten aika.

[Pimu]

Suomen kennelklubin ajokoirajaosto tuotti vuonna 1905 "Sinner"-nimisen uroksen ja sai myöhemmin lahjaksi toisen, nimeltään "Drummer", joita molempia käytettiin verrattain ahkerasti siitokseen. Nämä koirat on viety rotukirjaan "Kerry-beagle"-rotuisina.
-Ajokoiramies 3/1981

[mauni]

Kaiki roduthan on risteytyksiä.Jotkut vaan vuosisadan alusta ja toiset rodut olleet jo satoja vuosia,esim englanninkettukoira.Beaglehan pilattiin liiallisella näyttely vimmalla.Nyt järestään melkein kaikki kotikoiria.Suokista sen verran että tosiaan kannattas käyttää jalostukseen muitakin näitä siitostykkejä.Pilvin pimein on muitakin hyviä,joita ei ole kelpuutettu jalostukseen.Venakoista sen verran että sitä ei ole annettu kansainväliseksi näyttely roduksi,koska käyttöpuoli pitää kulkea ensin.Näin totesi pietarilainen näyttelytuomari,ja siinä hän osui naalan kantaan

[Ruippa]

Mulla ei tekis kipeää risteyttää kovasukuisella huippu schillerillä tai hamiltonilla, tai serbialaisella. Ei edes venakolla,

Mikä tekee koirasta "kovasukuisen"? Mikä hyöty sillä saavutettaisiin? Mitä ominaisuuksia, vikoja , sairauksia sillä poistettais suomenajokoirasta?

Mutta ennen risteytyksiä pitää ottaa nuo norskit ja svenskit käyttöön. Siellä on ajavia ajokoiria, joiden suku on 1970-luvulta asti heidän omaa jalostustyötä, aika lailla ilman meidän matadorien perimää.

Tästä oon samaa mieltä.

Allekirjoitan täysin Loukon Mikon ajatuksen, että yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky tuottaa normaalisti jälkeläisiä. Se pätee nartun kiimoihin, kykyyn synnyttää ja hoitaa pentuja sekä urosten sukupuoliviettiin.

Tästä samaa mieltä.
Toisin kuitenkin esille "voittos"in ansiokkaan työn kaivella nykyisestä tietokannasta erillaisia taulukoita niin uroksista, kuin nartuistakin. Kyllä siellä on ollut monenlaista tietoa, jota kukainenkin olis voinut käyttää jalostuksen apuna - ei tarvitsisi haikailla risteytysten perään. Siihen kun vielä vähän tutkii saj:n sivuilla
olevia lonkkaindeksi- ja ataksiataulukoita ja tekee jalostuspäätökset niiden antaman tiedon pohjalta, ei heti tarvitse alkaa tutkimaan naapurimaan kovasukuisuisia koirarotuja. En toki ole niiden mukaanottamista vastaan, jos joku haluaa oman sessen jälkikasvua parantaa. Saattaapi vaihtelu tuoda jotain positiivistakin näkösälle.

[Maisteri J]

En tiedä vieraiden rotujen tautitilanteesta, mutta nämä meidän perinnölliset taudit on heterotsykoottisia eli vaatii puhjetakseen molemmilta vanhemmilta soppelin geenin tai geeniyhdistelmän, joten jos schilleri olis taudi osalta puhdas, sairaudet vähenisi.

Ja sekarotuinenhan on ylipäätään elinvoimaisempi. Alttiudet syöpiin, allergioihin ym vähenee, kun geenipooli on lavea.

mettäominaisuuksia tuskin paljon menetetään, sillä ei kai muissakaan ajukeissa parhaat suvut mitään kehnoja ole.

[jahimees]

Aina syytetään näyttelykoiria,jotka vievät rotua alaspäin.Ei pelkällä serttien koiralla ole suomessa montakaan jälkeläistäkyllä ajotaitoa tarvitaan.Näyttelyssä nähdään ennen kaikkea koiran luonne joka on tärkeä näyttelyssä ja ennen kaikkea myös metsässä.Ei koira saa palata ajosta pois jos tulee traktori tai pihtiputaanmummo vastaan.Ja turha sanoa että sertin koirat on huonokäpäläisiä ja lyhytkarvaisia,niitä löytyy on sertin tai h:n koira.Ei kovin montaa pelkkää näyttelylinjaa suomenajokoiralla suomesta löydy.Kalkkiksen kans olen siitä samaa mieltä,ei sitä onnea löydy sieltä "h:n rutaleista".Missä ne kaikki sairaat koirat luuraa,millä uusi Ajokoiramieslehti meidät kaikki säikäytti,koiranetin tilaston mukaan ei hätä niin suuri ole!!Onko meidät säikäytetty?Oisko tässä salaliittoteorian ainekset....!!

[vilskari]

Kaikis koiris taitaa näyttelys olla tuomarienmielest jotain sanomist.
Silloinkun näyttelyil lasketaan niinpaljon arvoo, tuomareittenkin tarttis olla koirast samaa mieltä.
Voi olla käytönkannalt parempi kun tuomari sanoo koiraa hieman kevytrakenteiseks ja hieman lyhytrunkoiseks jos
väris on vaan hieman sanomist tai korvat on hieman lyhyet .Munmielestäni hieman et pilaa viel käyttökoiraa.
Arvostelus ollaan hieman liian tarkkoi jollei samas näyttelys voi saada sertii kun yks uros ja yks narttu .
Taitaa olla niin et muotovalioist vaan 5 - 20 % saa sertin ensimmäisel kerral ja taitaa olla et 80 -90 prosentil
se yks näyttelyskäynti on ensmänen ja viimeinen.
Nuoren koiran on vaikea tottumattomana olla tuomarin mieliks.

[Julle]

Ensimmäinen koirani oli rodultaan novascotiannoutaja. Rotu oli vielä tuolloin harvinainen Suomessa(10-20kpl). Kasvattaja oli tuonut Kanadasta 2 narttua ja yhden uroksen joilla teki pentueet vuodesta toiseen. Kun sitten aikanaan kyselin jalostusneuvojalta vinkkejä koiralleni urosvalinnassa, kertoi, että koirani isällä on todettu PRA joten sen jälkeläisiä ei suositella käytettäväksi jalostuksessa. Eli samantien huomattava osa Suomen koirista oli jalostuskiellossa. Lisäksi ensimmäinen koirani jouduttiin lopettamaan 3 vuotiaana ruokatorven laajentuman takia ja toinen 7 vuotiaana imusolmukesyövän takia (molemmat koirat samalta kasvattajalta). No siinä oli se rotu omalta kohdaltani. Anteeksi, poikkesin vähän aiheesta, mutta kun on ollut juttua nuista sairauksista ja jälkeläismääristä niin tässä yksi esimerkki minkä laista vahinkoa aiheutti yhden koiran liiallinen käyttö jalostuksessa kyseiselle rodulle. Vielä kun kyseessä on sairaus joka voi tulla esille vasta koiran myöhemmällä iällä, kuten tässä tapauksessa.

[ako]

Missä ne kaikki sairaat koirat luuraa,millä uusi Ajokoiramieslehti meidät kaikki säikäytti,koiranetin tilaston mukaan ei hätä niin suuri ole!!Onko meidät säikäytetty?Oisko tässä salaliittoteorian ainekset....!!

Kyllä jahimees on hiukan ulkona jos luulee et koiranetistä voi ajokoirien terveydestä ja kuolinsyistä jotain päätellä. Varmaan alle 10% omistajista jotka päivittää nuo kuolinsyyt ja iät sinne. Ainakin omakoira palvelun kautta tehtynä edellyttää kennelliiton jäsenyyttä joten senkin takia jää varmaan osalla tekemättä. Usko pois on niitä..mut niistähän ei juur puhella..esimerkkinä siitostykki osiolla käyty keskustelu joka hiljeni aika pian.. tais alkaa oleen vääränsukusia koiria esillä

[Annie]

Beaglehan pilattiin liiallisella näyttely vimmalla.Nyt järestään melkein kaikki kotikoiria.

vuosien 2007 - 2011 välisenä aikana rekisteröitiin 3127 kpl beagleja ja 506kpl venakoita.
vuosien 2007 - 2011 välisenä aikana käytiin beaglen osalta 1986 kpl koesuorituksia ja venakoilla 311 kpl.
vuosien 2007 -2011 väisenä aikana beaglet saavuttivat 1031 palkintosijaa, venakkojen lukema oli 184 kpl palkintosijoja.
vuosien 2007 - 2011 välisenä aikana beaglet ajoivat 528 kpl ykkösiä ja venakot 67 kpl.

Onko tästä vedettävä sellainen johtopäätös, että myöskin venakot ovat järestään näyttelyvimmalla pilattuja kotikoiria?

[heka]

Kaiki roduthan on risteytyksiä.Jotkut vaan vuosisadan alusta ja toiset rodut olleet jo satoja vuosia,esim englanninkettukoira.Beaglehan pilattiin liiallisella näyttely vimmalla.Nyt järestään melkein kaikki kotikoiria.Suokista sen verran että tosiaan kannattas käyttää jalostukseen muitakin näitä siitostykkejä.Pilvin pimein on muitakin hyviä,joita ei ole kelpuutettu jalostukseen.Venakoista sen verran että sitä ei ole annettu kansainväliseksi näyttely roduksi,koska käyttöpuoli pitää kulkea ensin.Näin totesi pietarilainen näyttelytuomari,ja siinä hän osui naalan kantaan

Mauni yleistää melkein kaikki beaglet kotikoiriksi ja samalla jatkuvasti haukkuu muita roturasisteiksi Itellä ei piikeliä mutta niitäki on hyviä siinä missä venäjänajokoiriakin

[mauni]

Annie.kokeile tätä;Kun näät jollakin beaglen nykyään,kysäseppä onko se kotikoirana vai metsästyskäytössä?Voin sanoa että kymmenestä vastaan tulevasta voipi kolme neljä olla muutakuin kotikoiria.Ja tee sama kysely kun näät venakoita..Ja eikai tämäkin topiikki mene siihen väittelyyn että mikä paras rotu?PS enkä tässä nyt väitä että beagle ois huono mehtäkoira,päin vastoin.

[Annie]

Tiedän kokeilematta. Harrastan itse molempia rotuja ja siksi kyseisten rotujen tilanne niin historian kun nykypäivänkin osalta on selvä.
Venäjänajokoiran tilanne ja rotua harrastavat henkilöt ovat tulleet tutuiksi monistakin eri yhteyksistä.

Esittämäni tilasto kuvastaa juuri tätä päivää ja kummankin rodun dokumentoitua tilannetta. Se ei imartele venäjänajokoiraa niin paljoa, että olisi syytä nostaa rotu esim beaglen edelle käyttökoirana. Väittämäsi beaglen sijoittumisesta lähestulkoon kokonaan kotikoiraksi on myöskin aika absurdi. Käyttöbeagle voi tänä päivänä oikein hyvin, ajaa kovia tuloksia ja on loistava kumppani jänismetsälle (ketullekin). Näyttelylinjalle emme voi mitään, mutta tarvitseeko sille mitään voidakkaan kun syömme täysin eri kupeista. Näitä linjoja kun ei juurikaan sekoitella.
Kannattaa siis pidättäytyä faktoissa ja jättää MuTu vähemmälle.

[Kasperi]

Minusta se ulvova haukku olis pitänyt säilyttää ihan vaan erikoisuutena. Vaikka se nyt ei kaikilla niin komiaa kuultavaa ollutkaan, tiesi kyllä, kuka ja missä on metsällä Kuuluvuus oli paljon parempi, kuin näillä haukkuvilla beagleilla. No menetetty mikä menetetty

Meikäläisen vanhempi koira on kauhea karjumaan kun otan sen maastossa kiinni!! Joku luulee, että pieksän koiraani ja se karjuminen ei lopu hetkeen, Joutuu tyynnyttelemään kauan ennen kuin marmatus loppuu. Hauskaa sinänsä mutta kauempaa kuultuna voi aiheuttaa väärin käsityksiä!!!