Suomen Ajokoirajärjestö

Jaako Eveliina kirjoitti:Meillä koirilla tulokset aika lailla vaihelleet, 3v uroksella H-ERI. Mutta nartusta tuomarit ollu aika lailla samaa mieltä:

Tulokset:
11. NUO-ERI NUK1 SA PN1 SERT VSP (Hannu Talvi)
10. NUO-ERI NUK1 SA SERT (Tapio Eerola)
9. NUO-ERI NUK1 SA PN2 SERT VARACA (Pekka Teini)
8. NUO-ERI NUK1 SA PN3 SERT (Auli Vitikainen)
7. JUN-ERI JUK1 SA PN1 SERT ROP-JUN ROP RYP1 (Riitta Lahtovaara)
6. JUN-ERI JUK1 SA PN2 VASERT (Karl-Erik Johansson)
5. JUN-ERI JUK1 SA PN1 SERT ROP RYP1 BIS1 (Pekka Teini)
4. JUN-ERI JUK1 SA PN1 SERT VSP (Raimo M Viljanmaa)
3. JUN-ERI JUK1 SA PN3 (Jari Fors)
2. JUN-ERI JUK2 SA PN4 (Kauno Määttä)
1. JUN-ERI JUK1 SA (Hannu Talvi)

Meinaatko vielä paljon sertejä kerätä nartulla ? Sorsanpyyntiin asti on näköjään aikaa

Eipä yhtään haiskaha mainonnalta

Eihän siinä mitään pahaa, jos käyttöpuoli on samaa luokaa

Mikko Savela kirjoitti:Eipä yhtään haiskaha mainonnalta

Enpä usko, että Eveliinan intresseissä mainonta ihan päällimmäisenä on. On vain innokas näyttelyihminen ja menestymiseen tarvittava erittäin kaunis (ylivoimaisen ?) narttu. Monet narttukehät vain saattaa olla "valmiiksi taputeltu" pitkälle elokuuhun, jos näyttäjällä intoa riittää: " Alle 2-vuotias koira voi ottaa vastaan niin monta sertiä, kuin sille tarjotaan."

Kalevi Vänskä kirjoitti:Eihän siinä mitään pahaa, jos käyttöpuoli on samaa luokaa

Eihän sekään ole keneltäkään pois, jos kiertää keräämässä ROP:it ja RYP:it pois (varsinkaan aikuisella koiralla) http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN40157/96&R=51

Eihän sekään ole keneltäkään pois, jos kiertää keräämässä ROP:it ja RYP:it pois (varsinkaan aikuisella koiralla) http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 57/96&R=51

Ei ookkaan, matkailu avartaa... ketä se sit kiinnostaa
Minä kuitenkin laitan pääpainon käyttöpuolelle

Joo ei tässä mitään mainontaa kyllä ole, Jättiä vain siksi käytetty näyttelyissä paljon kun se on meidän harrastus yhtälailla kun metsästyskin, toki jätille ehkä mieluumpi harrastus on tuo metsästys!! Olen käyttäny omaa urostakin aika paljon näyttelyissä vaikka saanutkin enimmäkseen H-EH:ta, ei siellä niitä meriittejä käyä hakemassa vaan tapaamassa tuttuja ja tietenkin kattomassa mitä erit tuomarit on koirasta mieltä. Kyllä meille se käyttöpuoli on tärkeämpi mutta varsinkin kesällä on mukava kierrellä näyttelyissä kun metsästys on tauolla.

Jatka vain samaan mallin Vaíkka metsästys ja ajokokeet suomenajokoiralle tärkeämpiä, yhtälailla näyttelyt tärkeitä. Silloin pysyy ajokoiran ulkonäkö ja rakenne oikeissa "urissa". Jos molemmat (ajotaito ja ulkonäkö) kulkevat käsikädessä, sulla on huippukoira

Suomenajokoira on käyttökoirarotu. Koiran käyttötarkoitus on kirjattu rotumääritelmään. Siinä kerrotaan myös yksityiskohtaisesti, miltä rodun ihannekoira näyttää.
Motto: "Viis veisaan ulkomuodosta kunhan saan hyvän käyttökoiran!" Tämä iskulause on lähes samanikäinen kuin itse koirarotu. Ruotsinkielinen (alkuperäinen) tunnuslause sanoo asian vielä painokkaammin. Kautta aikojen olemme jakaneet keinotekoisella muotilla koirat kahteen kastiin: Käyttöpuoleen ja näyttelypuoleen.Tätä erittelyä en ole koskaan ymmärtänyt. En ole inho-realisti, mutta tällainen jako on väärin myös itse koiria kohtaan. Rotu on levinnyt muihin pohjoismaihin - selvä se. Rodun koirien lukumäärä sijoittuu suurimpien rotujen lähes TopTen- listalle. Niinpä "säännön vahvistamaan poikkeukseen" kuuluu, että rodussa on kuopiolaisten muikkusääntöä lievästi korottaen muutama seura-ja/tai pelkkä näyttelykoira.
Käytännössä kaikkia rodun harrastajia kiinnostaa myös näyttelyjärjestelmä. Olin kerran jossakin päin Suomea arvostelemassa. Kehään tuli koira, jolla oli mm. töpöttävä taka-askel ja lievästi kauhovat eturaajat. Kuittasin tämän vieraan ihmiseen muuten täydellisesti luottaneen koiran ansiot Avo-kakkosella. Omistaja kommentoi kuuluvalla äänellä:"En ole kiinnostunut näyttelyistä. Jos laskisin koiran nyt irti, se ottaisi hetkessä ajon tuosta metsäsaarekkeesta!" Kotiin tultuani vilkaisin vuosikirjaa ja totesin, että koira oli Alo-luokassa hakenut 14 erää ja kaikki tyhjiä. Ajattelin tapahtunutta inhimilliseltä kannalta: koiralla oli varmaankin ollut kokeissa huonoa tuuria ja omistajan kommentti oli sillä hetkellä ristiriitojen vaivaaman henkilön hätähuuto.
Ja lopuksi. Joissakin käyttöroduissa on jalostusvalinnoista ja biologisista eroista johtuva kahtia jako käyttö- ja näyttelylinjoihin. Suomenajokoira ei ole sellainen rotu.

Raimolta erittäin hyvin kirjoitettu.