Haku numero.

[vilajoki jouni]

Voisi palvella jalostusta paremmin kun jätettäisiin pois luokkatulokset ja valionarvot kokonaan ja kiinnitettäisiin huomio enemmän koirien ominaisuuksiin ei ykkösiin eikä valionarvoihin. Jounikin saisi mielenrauhan

Kilpaan on jokavuosi karsintojen kautta päässeet oman alueensa parhaat jotka ovat uskaltautuneet karsintoihin
osallistuu.
2010 kilvas oli trakkerin liveseuranta mist näki koirien hakutyöskentelyn niist voi päätellä mitkä koirat liikkui
haunaikana kylmähaus ja jäljel yhteensä 10 arvosest ne jotka eivät mitään syheröö tehneet ne ottivat ajon
ilmahajul tai lähtivät suoraa liikkeel olevaa jänist ajamaan.
Aamuinen haku on ain kun jänis voi liikkeel viel olla .
Toisen erän haus jänis on ehtiny jo makuul ja yöjälki on vanhempaa jollain 2 tuntii vanhempaa toisel yli 5 tuntii.
Nää erot irtilskuajoissakin puoltavat sitä et hakunumero ei kuulu ansiopisteisiin.
Nää 10 ansiopistet pitäis näköhavaintoon ajettavast laittaa niin et vähintään 2 näköhavaintoo erää kohti antais
5 p yks havainto 2,5 p Jollei jänist ajonaikana näe ei hyväst haust eikä hyväst ajost ole mitään hyötyy jollei
ajoo pääse aitoipaikalt kattomaan.
Koira voi olla hyvä kylmähakija mikä hakee 5,5 arvosest mut antaa hakulöysää vaik 90 min jälkeen 8,5 p ,arvoisest
koira saa tavallaan haust pisteit 4 kpl alle nollan .
Kilvas ei pysty kelei eikä maastoi valikoimaan ja tuomarit ovat ylituomareit jotka tavallisessaki kokees yrittävät
joskus korjaa pisteit joko huonommaks tai paremmaks.
Koirien pisimmist ja huonoimmist hauist näkee mikä koira todellisuudes olis kun kelit ja alueet ovat huonoi ja
huono tuuri on mettäs mukana.

[Pekka Juntti]

Karsintoihin osallistuu joka vuosi ne koirat, joiden isännillä on kovin kilpailuvietti sekä viikko toisensa perään aikaa ja rahaa reissata kisoissa. Karsintoihin osallistuminen ei kerro koirasta yhtään mitään muuta.

[vilajoki jouni]

Karsintoihin osallistuu joka vuosi ne koirat, joiden isännillä on kovin kilpailuvietti sekä viikko toisensa perään aikaa ja rahaa reissata kisoissa. Karsintoihin osallistuminen ei kerro koirasta yhtään mitään muuta.

Rahaa ja aikaa ei olekkaan ennen otettu huomioon koirien ykköstenmääräs tahtoo olla vaan niin et työttömäl
olis aikaa kokeis käydä muttei rahaa ja taas hyvis töis oleval olis rahaa muttei aikaa kokeis käydä.
Monel voi olla paljon rahaa mut harval hyvää koiraa ,eikä hyvää koiraa saa ain rahallakaan.
Rahaa ja aikaa vaativat muutkin kokeet kun vaan karsintakokeet ,mist niihin sen ajan ja rahan saa.
Katso kaikkien koirien 4 ensimmäist koet niin näet kokeiskäviöitten kilpailuvietin ,ajan ja rahan kokeiskäydä.
Joku jatkaa kokeiskäyntii vaikkei ensimmäiset koetulokset niin hyvilt edes näytä toinen lopettaa vaik koe menis
paremmin ensimmäisil kerroil.
Jos vaan karsintoihin osallistuu eikä muihin kokeisiin voi kilvan jälkeen heti ruveta säästämään seuraavii
karsintoi varten.
Katso kaikkien koirien sijoitukset ,Hyväl kympin haul pitäis olla sijoittunu ensimmäisel kolmanneksel.
Kahdel ajol jo saa vähän etumatkaa yhden ajon saavaa vastaan.
Jos esim koiral on 20 -30 ykköst niihin palaa aikaa ja rahaa ,karsintojen aikana näyttää rahat ja aika olevan
monel vähis .

[Jani Angeria]

Karsintoihin osallistuu joka vuosi ne koirat, joiden isännillä on kovin kilpailuvietti sekä viikko toisensa perään aikaa ja rahaa reissata kisoissa. Karsintoihin osallistuminen ei kerro koirasta yhtään mitään muuta.

Pikkasen olen Pekan kanssa erimieltä

Minä taas pidän heikkoutena niitä koiria mitkä ei karsintoihin osallistu. Sit kilpaillaan 2vk/ kyläkisoissa missä ajetaan kovia ykkösiä.
Karsinnoissa ei voi keliä kytätä, maastot on ihan arvan varassa, ja kuitenkin karsinnat aika alku syksystä koira ei välttis pelaakkaan.
Ja kilpailet yleensä kovia koiria vastaan.

Minä ainaki ootan et jos kehuu omaa koiraa niin pitää uskaltaa lähtä karsintoihin.

En tarkoita et Maisteri j ei lähtis....pyöriihän sun nimi aina nuissa.

Ei muutako pitkiä ajoja viikonlopulle.

[Pekka Juntti]

Joo Jani, mutta mulla on ollut se onni, ettei ole näillä tessuilla yleensä tarttenut piirin koetta useammin reissata.
Ens vuonna mietitään taas isukin kanssa kovasti lähetäänkö ollenkaan. Oli sen verta höperöä hommaa taas se ruljanssi lieveilmiöineen.

[Jani Angeria]

Joo Jani, mutta mulla on ollut se onni, ettei ole näillä tessuilla yleensä tarttenut piirin koetta useammin reissata.
Ens vuonna mietitään taas isukin kanssa kovasti lähetäänkö ollenkaan. Oli sen verta höperöä hommaa taas se ruljanssi lieveilmiöineen.

Totta kait lähdet. Siitä ei ole epäilystäkään. Sullahan on paikka pm-kisoihin.

[Ahti Markko]

Ns. metsästävät ajokoiramiehet osaavat antaa oikean hakunumeron koiran hakutyöskentelyn perusteella, puolikenkä metsästäjille ja kellosta minuutteja laskeville "tuomareille" voi joskus tulla ongelmia.

Nyt puhut kerranki vähän, mutta asiaa Kalevi. Tähän ku vielä lisäthän se, monestikko ajettava on nähty erän aikana. Elikkä merkathan ampumatilaisuuet, niin alethan olla mettästyksellisyyven jälillä tuon koiran kans. Tämä tietenki asettaa tuomareile omat vaatimuksensa. Sielä häätyy kyetä liikkumhan ja välilä aika liukkaastikki. Ainahan net hyvin liikkuvat tuomarit ei miellytä koiranomistajjaa/ -kuljettajjaa, senki sie tiät. Sillon kuiten saapii ainaki koepäivästä rehellisen kuvan. Sillä koiralaki on kuiten omat mielialan vaihtelunsa. Son vähän niinku päiväkohtasta tuo koiranki elämä. Koirankuljettajat kokkeisa sitei kaikistellen jaksa käsittää.

[Mikko Savela]

No saahan sen ajon tuolla konstin ainakin sotkettua ku hyppää muka ampumatilaisuuksia kyttäämässä.

[Ahti Markko]

No saahan sen ajon tuolla konstin ainakin sotkettua ku hyppää muka ampumatilaisuuksia kyttäämässä.

Eikös ajokoiramettästys perustu ihan täysin siihen että saahaan ampumatillaisuus? Jos se perustuu johonki muuhun "pointtiin" niin mie tunnustan tietämättömyyteni. Eikös sääntöjen häätys suosiakki mettästyksellisyyttä? Pitäskö koekoirila ja oikeila mettäkoirila olla erilaiset koesäännöt? Mie piän, että ku on kyse käyttökoirasta niin sen "hyvvyys" on sillon hyvin pitkälti kiini siitä, onko sillä jänestä eessä vai ei ja siitä kuinka palijon eelä se jänes kulukee sitä koiraa ja vielä siitä että mitenkä se koira ossaa kertua sen ettäisyytensä siihen jänekseen. Tuomarista on sitte kiini se, sotkeeko hän sen ajon vai ei. Jos täsä vaiheesa mennee ihimisten väliset suhteet eele koiranjalostushommista niin se on isompi voivoi. Tämmöselä tuomarila ei tehe mittään, son selevä. Näitäki on ja son ikävää. Tämmöset torvelot nimittäin ovat pystyttämäsä hautakiveä tälle harrastuksele. Nykyjään vielä määrä korvaa laadun, vaikka on siihen jo oikasua saatu kuiten....