Suomen ajokoiran metsästyksellisyys ja koetoiminta

[kalevi rytky]

Pitäisikö mielestänne koetapahtuman olla enemmän metsästyksen omainen ?
Pitäisikö koetapahtumassa arvostaa enemän ns. riistatilanteita ?
Ajokoe on ainut koemuoto jossa ei vaadita näköhavaintoa riistaeläimestä jota koira ajaa. Koiran tärkein ominaisuushan on tuoda riistatilanteita.
Pitäisikö koetapahtumassa koiran ohjaajalle sallia enemmän samantyyppinen koiran ohjaaminen, mihin hän on koiransa kouluuttanut ?
Palkintotuomareiden tehtävä olisi vain kirjata ylös päivän tapahtumat.

[Pekka Juntti]

Vastaan kyllä joka kohtaan.
Ajokoiraurheilun ja sijoitusten sijaan pitäisi painottaa koiran metsästyskykyjä sikäli mikäli metsästyskoiraa koetetaan jalostaa. En ole ollenkaan varma onko se kaikkien tavoite enää.

[Jouni Leppänen]

Olen Kalevin ja Pekan kanssa samaa mieltä, kyllä ne havainnot riistasta on mielestäni tapahtuman suola. Joskushan se riista on väärän merkkistä, mutta niistäkin tapahtumista on tietoa kerättävä. Jos yhteispohjoismaisia sääntöjä ollaan luomassa, niin tämä havainto ajettavasta riistasta asia olisi saatava sääntöihin.

[Mika Elgland]

Hyvä, tärkeä aihe. Vastaus kaikkiin kohtiin kyllä. Korjausta vois tehdä useampaankin kohtaan, mutta alkajaisiksi kiitettävään ajotaitonumeroon pitäis vaatia jänishavainto.

[petri kujanpää]

joka kohtaan muuten kyllä,mutta varsinkin kettumiehet,ainakin täälläpäin,tapaa selvittää tiehukat silleen, et autolla ajaen etsivät "sivuhypyn",koira laitetaan luonnollisesti siksi aikaa maasturin perälle häkkiin,voishan tuo toimia jänis kokeissakin

[TeemuKristo]

Kalevilta mielenkiintoinen keskustelunavaus. Itse vastaan joka kohtaan kyllä. Tuo mikan ehdotus 10 ajotaitonumeroon vaadittava havainto olisi alkajaisiksi hyvä aloitus ja siitähän sitä pystyttäisiin "jalostamaan" tätä havainnon/havaintojen vaikutusta pisteisiin. Oli se sitte Jänis/kettu säännöt.
Mielestäni riistatilainteisiin jokainen kotonansakki pyrkii niin miksei sitten kokeissakin

[Pentti Alhosaari]

"Ohjailulla" kerätään väärää tietoa jalostukseen, löysä koira voidaan "ohjailla" oikealle raiteelle ja laiska koira voidaan "ohjailla" yöjäljelle, jopa makuukselle asti. Sellainen suomenajokoira, jolla on ihan oikeasti kiitettävä ajotaito, tuo varmasti jäniksen näytille, jos jänis nyt yleensä pysyy maastossa, normaalisti useammankin kerran ajoerän aikana. Sellainen suomenajokoira, jolla on moitteeton metsästysinto, ei tarvitse "ohjailua".

[Kalevi Vänskä]

Ote voimassaolevista säännöistä.
Pitäisikö mielestänne koetapahtuman olla enemmän metsästyksen omainen ?

2.4. Toiminta ajon aikana
Ajon alettua ryhmänjohtaja antaa sellaiset ohjeet ryhmän yhteistoiminnasta, että ajon kulkua ja koiran työskentelyä voidaan
mahdollisimman hyvin seurata ja arvioida. Kauaskin loittonevaa ajoa tulee seurata sitkeästi. Palkintotuomareiden
suunnitelmallisella liikkumisella, peräänantamattomalla ponnistelulla ja taitavalla maastoon sijoittumisella pyritään siihen, että
palkintotuomareiden havainnot täydentävät toisiaan ja antavat oikean kuvan tapahtumien kulusta. Palkintotuomarit hakeutuvat
havaintopaikoille niin kuin metsästäjät passipaikoille.

Pitäisikö koetapahtumassa arvostaa enemän ns. riistatilanteita ?
Ajokoe on ainut koemuoto jossa ei vaadita näköhavaintoa riistaeläimestä jota koira ajaa.

Palkintotuomarin tulee viipymättä selvittää, ajaako koira liikkeellä olevaa jänistä vai jotakin muuta eläintä vai haukkuuko se
vanhoilla jäljillä tai tyhjää. Hänen on pyrittävä näkemään ajettava ja koira sekä tekemään havaintoja niiden jäljistä.

Palkintotuomarin tulee selvittää koiran ajotapa, ajovarmuus, haukkuominaisuudet, hukka- ja estetyöskentelyn laatu sekä koiran
ajovaiheen aikana esittämät muutkin ominaisuudet. Jos koira alkaa haukkua suppealla alueella, on sen työskentely aina heti
tarkistettava.
Vaikka palkintotuomarin on yritettävä mahdollisimman usein nähdä jänis ja koira pystyäkseen toteamaan etäisyyden ajettavaan,
ei hän saa liikehtimisellään tai sijoittumisellaan häiritä ajettavaa tai koiraa.

Jos palkintotuomarit ja koiranohjaajat noudattaisivat olemassaolevia sääntöjä nykyistä paremmin, ei noihin Kaiman esittämiin kysymyksiin tarvitsisi tehdä "poikkeuslakia", nykyiset säännöt edellyttävät jo tuollaista toimintaa.
Kysymys vaan kuuluu, miksi noin ei jo nyt toimita, vaikka "malli" on kirjattu jo olemassaoleviin sääntöihin

[jussi kananen]

Entäs jos syksyn kokeissa jänis kahella karvalla/valkea sattuu karkaamaan ajo eikä oottele kuinka sitten tulisi toimia jos säännöt muutuisivat noin. Miten saataisiin säännöt kaikille ja kaikkialle suomeen tasapuoliseksi? Ei aina pysy ajon perässä eikä pysty näkemään ajettavaa jos ajo karkaa ja karkaa vaan. Vääryttähän sellainen koira kokisi jos vaikka ajaisi täyden putken ja ei kerettäisi väliin jos säännöt muutuisivat noin. Hyvä ehdotus ja ajatus mut viisaita päetä suap hakata tosissaan yhteen.

[Mikko Savela]

Tuomareiden tärkein tehtävä olisi ohjata nämä koiraa ohjailevat koiran ohjaajat takas koepaikalle ja sanoa että tuu sitte seuraavan kerran ku se sessukka pystyy itsenäiseen työskentelyyn

[Tarmo Leinonen]

Entäs jos syksyn kokeissa jänis kahella karvalla/valkea sattuu karkaamaan ajo eikä oottele kuinka sitten tulisi toimia jos säännöt muutuisivat noin. Miten saataisiin säännöt kaikille ja kaikkialle suomeen tasapuoliseksi? Ei aina pysy ajon perässä eikä pysty näkemään ajettavaa jos ajo karkaa ja karkaa vaan. Vääryttähän sellainen koira kokisi jos vaikka ajaisi täyden putken ja ei kerettäisi väliin jos säännöt muutuisivat noin. Hyvä ehdotus ja ajatus mut viisaita päetä suap hakata tosissaan yhteen.

Ei kai me typeryyksiin mennä, että alettais tavallaan tuomareille antamaan pisteitä.

[Antti Ahlholm]

Alla on näkösällä viime syksyltä kaksi sujuvuudeltaan ja etenevyydeltään (keskinopeus noin 5-7km/h) samantasoista ajoerää (120min) yhden ja saman koiran toimittamana. Punanen viiva on siis ajua ja sininen katkeinta. Eka ajo on hieman "kulmikkaampaa" kun en ollut muuttanut paikkatietojen päivitysväliä minuuttia tiheämmäksi. Kummassakin ajossa ukko tai parikin on kuitenkin pyrkinyt näköhavaintoihin kamera tai pyssy kourassa. Ensimmäisessä ajossa jänistä ei nähty yrityksestä huolimatta kertaakaan, toisessa sen sijaan vilskari kävi näytillä 10 kertaa.

Näköhavainnot eivät ole laaduntae, vaikka onkin hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota. Ylipäätään pitäisi kokeissa erinomaisen haku- ja ajotaidon myötä metsästäjälle nautintoa tuova suoritus arvostettava joutavaa ja etenemätöntä "räyskyttelyä" korkeammalle, mutta tästä huolimatta olen sitä mieltä, etteivät minkään sortin ehdottomat vaatimukset näköhavainnoista takaa tai edistä yhtään mitään. Ne eivät pelasta ajokoiraa, vaan ovat "nippelinappeli"- värkkäystä, jotka toimivat rasitteina vaikkapa Jussin esille tuomassa tilanteessa ja osaltaan eriarvoistavat koiria. Me kun kilpailemme erilaisissa maastoissa erilaisissa syyneissä erilaisten villielukoitten keskellä.

Ps. näpsäytä kuvaa, niin suurenee.

[Pauli Sornikoski]

elekeä te toas höpsikö joutavia, semmosta koiranomistajoa eikä tuomaria oo vielä syntynyt joka joka erässä jäniksen näköö, ite oon ampunu varmasti lähemmäs 2000 junnua mutta ei niitä kyllä joka erässä pääse näkemään vaikka ois miten hyvä ajuri eikä siitä kyllä voida koiraa rankaista, meinaako poijat että kun näkee junnun esim jostain kaukaa menevän tien yli että koira joka sitä ajaa on parempi ajuri kuin se jonka junnu ei tule näytille vaikka ajais vielä paremmin, sitten on vielä semmosiakin immeisiä jotka ei ossoa mennä lähellekkään sitä seutua mistä junnu kulukoo ja jos yrittävät niin kaikottavat voan kauvemmas, tälläisillä sääntöehotuksilla pystytään ratkaisemaan kyllä tiukka koe jonkun koiran hyväksi vaikka se ei sitä edellyttäisikään, sehän tekis 2 pojoa täyvessä ajossa ja se on kyllä jo meleko paljon niin se voi ratkaista vaikka mestaruuden, ite kyllä pystyn arvostelemaan täysin koiran vaikka en näe junnua yhtään kertoa erien aikana, on se kumma kun tulloo aina tämmösiä typeriä ehotuksia jossa ihminen eikä koira ratkasis paremmuuven

[kalevi rytky]

Pentille vastaan, en tarkoita koiran ohjaamisella koiran auttamista haun ja ajon aikana.
Koiran tulee toimia metsässä isännän ehdoilla, liian itsenäinen koira pilaa usein koko metsästyspäivän.
Ajettavan näkemisen mahdollisuus on yksin ja ainoastaan koirasta ja ajon laadusta kiinni. Itse kukin kouluuttaa koirastaan itselle mieluisen.
Koira jonka ajossa ei yrityksistä huolimatta näe ajettavaa on metsästys kelvoton.
Koirat jotka loiruaa ympäri syvänmaita vaihtaen hukanaikana ajettavaa ja etenevät tästä syystä kilometrien päähän ovat metsästys kelvottomia.
Kohdat joita esitin avauksessa ovat sääntöjen hengessä ja toteutettavissa, kun niihin kiinnitetään riittävä huomio kouluutus tilaisuuksissa.

[aimo koskinen]

Entäs jos syksyn kokeissa jänis kahella karvalla/valkea sattuu karkaamaan ajo eikä oottele kuinka sitten tulisi toimia jos säännöt muutuisivat noin. Miten saataisiin säännöt kaikille ja kaikkialle suomeen tasapuoliseksi? Ei aina pysy ajon perässä eikä pysty näkemään ajettavaa jos ajo karkaa ja karkaa vaan. Vääryttähän sellainen koira kokisi jos vaikka ajaisi täyden putken ja ei kerettäisi väliin jos säännöt muutuisivat noin. Hyvä ehdotus ja ajatus mut viisaita päetä suap hakata tosissaan yhteen.

Ei kai me typeryyksiin mennä, että alettais tavallaan tuomareille antamaan pisteitä.

Viimeisiä sääntöjä kun viilattiin, olin eturivissä esittämässä näköhavaintoa jäniksestä kiitettävään ajotaitonumeroon. Hyvä ajuri tuo usein jäniksen näytille ja ennenkaikkea tuomarin ei tarvitsisi korankuljettajaa "ujostella" mennessään pelipaikalle ja yrittäessään saada koiralle bonuspisteitä. Kovin vähän on metsästyksellisyyttä siinä, kun korva tarkkana kuunnellaan jokainen vinkasu ja ulahdus että saataisiin erään kiitettävään vaaditut 110 haukuttua minuuttia. Usein juuri nämä 1-2 minuutin katkot "tukitaan" vuolaalla haukulla, vaikka ajo ei mihinkään etenekkään.
Jussi kanasen esimerkin tapaisia tilanteita tulee, mutta niissäkin on kysymys vain kahdesta pisteestä. Jos ajettavaa aktiivisesti pyrittäisiin "metsästämään", niin useammin varmasti tulisi karsittua pelkällä haukkumisella tienatut pisteet pois ?!