Suomen ajokoiran metsästyksellisyys ja koetoiminta

[Pauli Sornikoski]

kyllä koiran pitäs haukkua vielä 20 minuutin jälki tietenkin erilaisella haukulla mitä minuutin tai viiden minuutin jälki, koira kun tekee parinkymmenen minuutin hukan ja on tiukka niin siihen tulloo herkästi 30-40 minnuutin hukka kun rupeaa haukkumaan vasta kun tavoittaa junnun varsinkin jos sattuu sellanen junnu joka mennä liputtaa vielä kilometritolokulla ennenku pysähtyy.

[teppo tuomola]

jos tuo nopeus on monelle niin tärkeä niin laittakaa sääntöihin sitten myös että jos koira on yli 5 min jäniksen perässä niin sitä ei hyväksytä ajoksi.omalla koiralla ajovauhti menee jopa yli 20 km tunnissa niin kyllä sellaisissa vauhdeissa tulee vaan hukkia puolet enemmän kun esim 9km tunnissa ajavalla.ja jos jänistä ajaa sujuvasti 9km tunnissa koko ajan niin kyllä se jussi vaan näytille myös tulee

[Kalevi Vänskä]

No ei se haitaksi ole, jos ajaa läheltä. Hauska tämmösen pöljän pojankin passata, kun jänis tulee sieltä mistä äänikin.

Jänis kulkee juuri niin kaukana, kun kuulee koiran hauku, oli ajo kiihkeää tai normaalia ajoa.

Mutta saa koira haukkua kauas, vaikkei omani sitä teekään. Ei koiran tarvitse mennä vetävää jälkeä hiljaa. Haukkua saa, kunhan haukku kertoo. Ei haittaa mitään vaikka äännähtelis jotenkin tunnin jäljelle hukan jälkeen, kunhan ei jää siltä etäisyydeltä ajamaan.

Tämmöisiä koiria ei oo montaa, tiedät sen itsekkin.

Koiran herkkyydellä ja tiukkuudella ei ole paljon merkitystä metsästyksen kannalta. Sillä on osaako ajaa vai ei. Eikä "herkkyyttä" saa sotkea ajotaitoon eikä ajotaidon puutetta tiukkuuteen. Ne on eri ominaisuuksia.

Mietippä mitä kirjoitit! Eikös koiran hajuaisti sano, milloin pitää haukkua, se määrää onko koira herkkä, vai tiukka. Jos hajuaisti ei pelaa, koira puurtaa, niin haussa, kuin ajossakin.

Usein se "huippuajotaitonen" on suomeksi löysä hukanpaikkailija ja "tiukka" semmonen, jolla ei järki ja nenä riitä pitämään koiraa jäljen päällä.

En oo samaa mieltä.

5-7 km/h ajavalle koiralla saa jäniksiä. Etenkin jos ajo on sujuvaa ja etenee koko ajan. Mutta minun matematiikalla 10-14 km/h ajava koira tuo samassa ajassa keskimäärin kaksi kertaa useammin jäniksen näytille. Se on kaksi kertaa tehokaampi metsästyskoira, mutta näilläkään säännöillä siitä ei saa pisteen pistettä hyvää. Eikö siinä tosiaan ole herrat hyvät epäkohtaa?

Nyt kun gepsit on ollut käytössä pari vuotta, koekoirien - jotka ajavat täysiä ajoja - vauhti on juurikin tuo 5-7 km/h. Oot fysiikaltas melko "mac gywer" jos pysyt pari tuntia koiran vierellä tai näillä lumilla, vaikka koira kulkis alle 5 km/h... mietippä vähän... suhteellisuudentajua veliseni
Jos sinun matikka pitäis paikkaansa, sinun olis pitänyt olla Roi:n KILVAssa.

[teppo tuomola]

tuo mitä kalevi v kirjoitti tiukkuudesta ei pidä paikkaansa.oma koira löytää ajettavan noin alle puolessa tunnissa vaikka yöjäljen päälle olisi satanut luntakin,mutta silti se on ajolla tiukka.eli kyllä sillä nokka pelaa mutta tiukkuus johtuu jostain muusta asiasta.ja ne koirat jotka herättelevät yöjäljellä niin voivat ajossa olla täysin rehellisiä eikä hauku hukalla ylimääräisiä.onko kalevin mielestä sellainen koira tosi hyvä nenäinen kun saa haku ja ajolöysyys - sia sen verran että suljetaan tai liki sen verran. sellainen on vain tyhmä minun mielestä.tiukka koira on kanssa vain tyhmä.kyllä niillä nokat toimii mutta toisilla on vain haukkukynnys matalammalla kuin toisilla.ei ajojäljen kertauskaan haukkuen johdu hyvästä nokasta vaan tyhmyydestä

[Pekka Juntti]

ei ajovauhti ja etäisyys ajettavaan kulje kokonaan käsikädessä. Sujuvuus on tärkeintä ja se, että koira pyrkii jänikselle eikä tyydy jälkeä louskuttamaan.

Ylinopealla koirallakaan ei tee mitään. Ei pysy jänikset maissa, ja jos on taitojaan nopeampi niin hukassahan se on.

Koiran pitää sovittaa vauhti ajettavaan ja maastoon mutta pääosin normaali etenemistyyli tulee olla vauhdikas ravi tai juoksu, eikä kävely.

Kaleville: oon miettiny ja paljon, mutta oletko sie. Ei sinun ysikymppisten puute johdu tiukkuudesta vaan siitä, ettei jänikset pysy jalkeilla.

Hajuaistihan tosiaan kertoo koska haukutaan. Löysässä päässä se sama haju käskee vaan haukkumaan iloisemmin vanhemmalle jäljelle kuin tiukassa päässä. Eli koira voi olla tiukka ja huipputaitava ihan yhtä hyvin kuin löysä ja huipputaitava. Usein vain eri ominaisuudet sekoitetaan toisiinsa kuten äsken kirjoitin.

Ja kilvasta. Ei koiraurheilutapahtumissa etsitä parasta metsästyskoiraa vaan hankitaan mahdollisimman kovia pisteitä.

5-7 km/h tunnissa ajavat, herkät koirat pärjää syistä joita aiemmin luettelin. Hidasta koiraa koe rasittaa vähemmän fyysisesti, haavereita ei satu, jänikset pysyy koko erän lähellä ryhmää kun ei ole painetta takana. Näin ei tule tuomarihukkaakaan saati että kani olisi koko ajan tiellä.

Mutta mettäkoirana toimii parhaiten semmonen joka tuuppaa jänistä. Ja tästä päästään aiheeseen. Ehkä hyvää mettäkoiraa pitäisi palkita ajokokeissa siitä, että se on hyvä mettäkoira. Aika mullistava ajatus, eikö?

[Kalevi Vänskä]

tuo mitä kalevi v kirjoitti tiukkuudesta ei pidä paikkaansa.oma koira löytää ajettavan noin alle puolessa tunnissa vaikka yöjäljen päälle olisi satanut luntakin,mutta silti se on ajolla tiukka.eli kyllä sillä nokka pelaa mutta tiukkuus johtuu jostain muusta asiasta.ja ne koirat jotka herättelevät yöjäljellä niin voivat ajossa olla täysin rehellisiä eikä hauku hukalla ylimääräisiä.onko kalevin mielestä sellainen koira tosi hyvä nenäinen kun saa haku ja ajolöysyys - sia sen verran että suljetaan tai liki sen verran. sellainen on vain tyhmä minun mielestä.tiukka koira on kanssa vain tyhmä.kyllä niillä nokat toimii mutta toisilla on vain haukkukynnys matalammalla kuin toisilla.ei ajojäljen kertauskaan haukkuen johdu hyvästä nokasta vaan tyhmyydestä

Tässä sen näkee, että on monenlaisia koiria Mulla nopea löytäjä, yleensä 1-30 min. Haukkukynnys vaan 3-5 min. ajelee pikkuykkösiä.
Erinomainen jahtikoira. En ihannoi tällaisia koiria, ovat jollai lailla tyhmiä, vaikka nokka saattaa ollakin "kunnossa".

"...onko kalevin mielestä sellainen koira tosi hyvä nenäinen kun saa haku ja ajolöysyys - sia sen verran että suljetaan tai liki sen verran. sellainen on vain tyhmä minun mielestä."

Oon tavannut tähän mennessä vain yhden koiran, joka herätteli yhden hakuerän ajan (120 min). Yleensä ovat herätelleet 1-3 miinusta. Samoin en oo tavannut yhtään selvästi ajolöysää... muutama on haukkunut "suurpiirteisesti", eli tiennyt, ettäjänis meni tästä ja ajo on jatkunut normaalisti ( näköhavainto alle 4 min).

[teppo tuomola]

no minäpä olen tavannut haku ja ajolöysiäkin koiria ja niitäkin jotka ovat menneet jo ajettua jälkeä takaperin haukun kanssa.yhdyn pekkaan tuossa vauhti hommassa.meillä kun on aika pienet metsäkappaleet niin hidas ajoinen koira on parempi kuin sellainen ruutitynnyri. mutta kyllähän se sitten kun tuo omakin koira vie sen 15-20 km tunnissa puppelia niin kyllä se huonon org....min voittaa.ja onhan se niin että sieltä sen puppelinkin pitäisi tulla missä koira ajaa eikä mistään selän takaa jo toista kertaa tielle ennen kuin koira on edes tulee ensimmäistä kertaa

[TeemuKristo]

Mutta mettäkoirana toimii parhaiten semmonen joka tuuppaa jänistä. Ja tästä päästään aiheeseen. Ehkä hyvää mettäkoiraa pitäisi palkita ajokokeissa siitä, että se on hyvä mettäkoira. Aika mullistava ajatus, eikö?

Kyllähän se näin pitäis olla että ne kyvykkäimmät sieltä pitäisi esille nousta kokeissa jotka kumminki tuuppavat useasasti tuomaan jäniksen näytille. Yleensä tällaisella koiralla joka ajaa eikä hauku jälkeä tuppaa tulemaan myös niitä hukkia

[Pekka Seppinen]

Tuosta ajovauhdista on tässä yhteydessä turha kinata. Nyt oli puhe siitä, arvostammeko kokeissa riittävästi koiraa, joka luo niitä ampumatilanteita. Säännöt eivät tätä tue, ei niin jänis- kuin kettukokeidenkaan.

Otetaanpa vertailuesimerkki kanakoirapuolelta. Seisojien kokeissa pyritään jopa linnun pudotukseen. Ts. ei tyydytä siihen, että seurataan hyvän matkan päästä, että kyllähän tuo koira hienosti hakee, linnut löytää, niitä seisoo ja jopa nostaa käskystä lentoon. Hyvällä kanakoiralla pitää olla kyky painaa linnut niin tiukkaan, että linnut on myös ammuttavissa. Jos koiria arvosteltaisiin siis pelkästään näköaistin varaisesti, eikä pyrittäisikään pudotuksiin, meillä saattaisi olla tulevaisuudessa koiria, joilta ei lintuja saisikaan, vaikka ne näennäisesti hyvin toimivatkin.

Nythän on niin, että ajokoiria arvostellaan lähinnä kuuloaistin avulla. Koesäännöt ovat muokanneet jopa käsityksiämme hyvästä ajokoirasta. Ehkä osittain tästä johtuen, monet reppumiehet ovat viitanneet kinttaalla koehommille jo ajat sitten. Tästä oli hyvänä esimerkkinä tämä Rytkyn esille tuoma koira, joka ei reppumiehelle kelvannut, mutta niitti jopa kilvassa asti mainetta.
On turha vedota siihen, että maastoissa ja jäniksissä on eroja, miten ajettavasta näköhavaintoja saadaan. Vaikuttaahan samaiset asiat nytkin koetuloksiin. Totuus on vain se, että hyvä koira tuo useammin otuksen ammuttavaksi, olkoon sen edessä miten ovela ajettava tahansa, tai maasto missä päin Suomea tahansa. Hyvältä saadaan aina enemmän saalista kuin huonolta koiralta. Sitä eroa ei selitä mikään yksittäinen tekijä. Se hyvä koira on tehokas hakija, sujuva ajuri ja sillä on kyky pitää otus maastossa, joka ollaan valittu metsästykseen. Tämän lisäksi jos koiralla on vielä kuuluva, kertova haukku ja sillä on intoa sekä kuntoa metsästää aamusta iltaan, niin muuta nippelitietoa meidän ei koirasta oikeastaan tarvitsekkaan arvostella.

Tällä en halua mollata yleisesti kokeissa menestyneitä koiria. Ne ovat varmasti myös keskimääräistä parempia metsästyskoiria. Valitettavasti kuitenkin paljon on myös niitä, jotka kyllä pisteitä (minuutteja) keräilevät, mutta joiden kanssa ei välttämättä niin mielellään jahtiin lähtisi.

[kalevi rytky]

Hirvenhaukku kokeissa, linnunhaukku kokeissa Ja Kaer eli kanakoirien kokeeissa tärkeinpänä ominaisuutena pidetään koiran riistan käsittely taitoa. Tämä ominaisuus tulisi kuulua myös hyvälle ajokoirallekkin. Huippukoiran ajo on sujuvaa ja ajovauhti reipas ja tasainen, äänenanto riittävän vuolasta jolloin ajettava rauhoituu kiertämään pienellä alueella ja lähellä koiraa, tämäntyyppinen koira on myös erinomainen metsästyskoira. Repivä ja ryntäilevä ajotyyli karkoittaa ajettavan pois maastosta ja saa riistan kauhun valtaan ja pitämään pitkää etäisyyttä koiraan. Sama vaikutus on liian tiukan ja ajotaidottoman koiran ajossa, kun koira pyrkii hiljaa lähemmäs ajettavaa ja ajo on katkonaista ei ajettava raauhoitu kiertämään vaan pakenee henkensä edestä eikä tahdo pysyä maastossa. Ryntäilevän ja epätasaisen ajotyylin omava koira ei väsytä ajettavaa, vaan reippaalla ja tasaisella ajolla koira uuvuttaa ajettavansa. Kokeissa käyvät tulosvarmat koirat joiden ajossa usein nähdään ajettava ovat myös hyviä metsästyskoiria ja niitä tulisi suosia jalostuksessa enemmän. Minä en huoli pentua ilmankaan vanhemmista jotka ajavat 120 minuutin ajoja eikä pitkästä ajosta huolimatta ajettavaa päästä näkemään

[teppo tuomola]

no tulkoon millaiset säännöt tahansa niin kyllä minä jonkun kerran vuodessa voin käydä tuomaroimassa.omilla koirilla en kilpaile enää kun ne ovat metsästämistä varten ja siihen jalostettu.

[kalevi rytky]

Tämä keskustelun avauksen tarkoitus ei toki ole tähdentää sääntömuutoksen tarvetta, vaan antaa mahdollisuuden tuoda julki mitä arvostaa Suomenajokoiran käyttöominaisuuksissa ja koetuloksissa.

[Matti Sorola]

"Ohjailulla" kerätään väärää tietoa jalostukseen, löysä koira voidaan "ohjailla" oikealle raiteelle ja laiska koira voidaan "ohjailla" yöjäljelle, jopa makuukselle asti. Sellainen suomenajokoira, jolla on ihan oikeasti kiitettävä ajotaito, tuo varmasti jäniksen näytille, jos jänis nyt yleensä pysyy maastossa, normaalisti useammankin kerran ajoerän aikana. Sellainen suomenajokoira, jolla on moitteeton metsästysinto, ei tarvitse "ohjailua".

Se on just näin kuin pentti kirjoittaa,Ja jos pitää niin silloin on ohjaajalla virtaa ja koiralla ei

[Jukka Ojanen]

Kirjoitit Pekka "bonusjärjestelmästä", eikös meillä jo tavallaan säännöissä ole tällainen huomioitu. Eli, jos todellinen ajoaika antaa ajotaitonumeroksi 5, voidaan numero nostaa esim. jänishavaintojen perusteella 6:seen. Sieltähän se bonuspiste napsahtaa. Monessa ylituomarin puhuttelussa asiasta on kerrottu, mutta monelle tuntuu olevan silti uusi asia, eikä huomioida koiran arvostelussa.

Jos tuomarit pysyy tiellä ja jänis metsässä, ei havaintoja ajettavasta voi tulla, vaikka koira olisi kuinka metsästyksellinen. Jos koiran toivotaan toimivan kuten hyvän jahtikoiran kuuluu toimia, pitäisi tuomareidenkin toimia kuten metsästäjä toimii. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, joten jänishavainnoille ei kuitenkaan kannate laittaa liian suurta painoarvoa.

[Antti Ahlholm]

Antti A ja Petri K. Miksikäs teitä irvailuttaa jänishavaintoon pyrkiminen? Siksikö, että koirat on kuin Antti kertoi, ajaa 5-7 km/h. Jätkä kävelee yhtä kovaa. Ei sellainen ole ajamista, että äijä ohittaa koiran hengästymättä.

Ei mikään irvailuta siinä pyrkimisessä. Minua irvailuttaa mustavalkoisuus, "pakko" ja keskiarvot tässä keskustelussa.

Mikäli olen ajan henkeä oikein lukenut, moni pyrkii jo rauhallisesti etenevään koiraan. Siitä on etua kahden päivän kisoissa. Tulee vähän kilometrejä, käpälät ei kulu, haavereita ei satu, sillä jänis pysyy takuulla maan päällä ja hengissä. Saattaapa pysyä jopa metsässä koko erän, kun takana ei ole painetta.

Nii`in, mites otat sunnuntaina näköhavaintoja, jos koira on edelleen hapoilla lauantaista? Tai jos se vaikka on juossut ne käpälät rikki? Juuri näiden asioiden vuoksi suosin "tasaista" koirakokonaisuutta, repivän röyheltäjän sijaan. On aika laiha lohtu todeta, että koirani A tuo suhteessa enemmän jänistä näkyville päivän aikana kuin koirasi B, mutta kun sitä ei oikein pysty käyttämään jahdissa, kun on vähän tassut hellänä ja lihakset kipeänä. Absoluuttinen tulos ratkaisee, siis jänissaaliin luo koiran toiminta ja kyvyt kokonaisuudessaan, eikä pelkkä ajotapa.

Jos ajokoira aiotaan pitää maailman parhaana ajavana rotuna, emme voi unohtaa, miksi sitä jalostetaan. Metsästyksen vuoksi.

Täysin samaa mieltä. Metsästyksellisyys koiran haku- ja ajotoimessa on se idea, haukkuahan voi kuunnella vaikka youtubesta. Jos jotain muuta olet luullut minun ajattelevan, niin väärin on mennyt.

5-7 km/h ajavalle koiralla saa jäniksiä. Etenkin jos ajo on sujuvaa ja etenee koko ajan. Mutta minun matematiikalla 10-14 km/h ajava koira tuo samassa ajassa keskimäärin kaksi kertaa useammin jäniksen näytille. Se on kaksi kertaa tehokaampi metsästyskoira, mutta näilläkään säännöillä siitä ei saa pisteen pistettä hyvää. Eikö siinä tosiaan ole herrat hyvät epäkohtaa?

Niin justiinsa, eli vauhtikoiralla voi jäniksen ampua 2h aikana kymmenen kertaa ja hitaammalla vain viisi kertaa? Tai voit hypätä 10- kerroksesta viidennen sijaan ja olla täten kuolleempi? Sinun matematiikkasi tosiaan on outoa, kun vielä lasketaan mukaan fakta, että ajovauhti itsessään ei ole ainut vaikutin koiran metsästyksellisyyteen, vaikka Sinun laskukaavakkeissa niin tuntuu olevankin.

Koiran pitää sovittaa vauhti ajettavaan ja maastoon mutta pääosin normaali etenemistyyli tulee olla vauhdikas ravi tai juoksu, eikä kävely.

Metsäolosuhteissa kävely on koiralla 1-3km/h, ravi 3-6, ravi/kevyt laukka 5-15 ja laukka mikä milloinkin. Ja tää on vain kokemusperäistä mutuilua.

Hirvenhaukku kokeissa, linnunhaukku kokeissa Ja Kaer eli kanakoirien kokeeissa tärkeinpänä ominaisuutena pidetään koiran riistan käsittely taitoa. Tämä ominaisuus tulisi kuulua myös hyvälle ajokoirallekkin.

Samaa mieltä. Ajokoiran riistankäsittelytaitoja on vain huomattavasti hankalampi vertailla objektiivisesti kuin esim. satojen kilojen painoista paikallaan töllistelevää otusta räyskyttävää hirvivolokkia. Kappas vain, siinä se räyskyttää.

Tämä keskustelun avauksen tarkoitus ei toki ole tähdentää sääntömuutoksen tarvetta, vaan antaa mahdollisuuden tuoda julki mitä arvostaa Suomenajokoiran käyttöominaisuuksissa ja koetuloksissa.

Arvostan metsästyksellistä huippuajuria, mutta en vain usko, että 56:sella saadaan aukottomasti karsittua jyvät akanoista.

...arvostammeko kokeissa riittävästi koiraa, joka luo niitä ampumatilanteita. Säännöt eivät tätä tue, ei niin jänis- kuin kettukokeidenkaan.

Kuten aiemmin kyselin, pitäisikö näköhavaintojen laatu tarkistaa, eli pelkkien vilahdusten sijaan antaa painoarvo nimenomaan ampumatilanteille? Esimerkiksi jos volokki ei "tuo" ihmisen kohtalaisen panostuksen jälkeen junnua alle 45:een metriin tiellä ja 3:n metrin päähän lumisessa taimistossa, niin ajotaitopisteiden maksimi olisi esim. 5, koska eihän huonoa metsäkoiraa saa missään nimessä palkita. Eihän se ole kuin 5 pistettä pois, vai kui? Onhan siinä 100 kappaletta pisteitä kokeissa jaossa, tohtiihan noita jättää metsäänkin.