Pääkirjoitus

[teppo tuomola]

Päättäjien tulisi muistaa, että "tavan tallaajat" rivijäsenet ja hiljaiset harrastajat tämän harrastuksen ja SAJ:n pystyssä pitää ei äänekkäät onnistujat, hallituksen jäsenet eikä toimikuntien jäsenet. Näitä hiljaisia harrastajia ei paljon indeksit ja DLA-geenit hetkauta, kunhan vain saavat terveen, hyvän ja toimivan ajokoiran. Missä kulkee se kipukynnys mikä johtaa takaisin 60 luvulle jolloin maaseudun metsästäjät metsästi rekisteröimättömillä ajokoirilla.

asiaa.itselle on tuo tärkeintä että itseä miellyttää joka tavoin.sama vaikka ajaa perse edellä kunhan ajaa.

[jari huttunen]

Päättäjien tulisi muistaa, että "tavan tallaajat" rivijäsenet ja hiljaiset harrastajat tämän harrastuksen ja SAJ:n pystyssä pitää ei äänekkäät onnistujat, hallituksen jäsenet eikä toimikuntien jäsenet. Näitä hiljaisia harrastajia ei paljon indeksit ja DLA-geenit hetkauta, kunhan vain saavat terveen, hyvän ja toimivan ajokoiran. Missä kulkee se kipukynnys mikä johtaa takaisin 60 luvulle jolloin maaseudun metsästäjät metsästi rekisteröimättömillä ajokoirilla.

Omalla kohdalla ei kovin kaukana.

[Voitto Sorvoja]

Katselin kolmen vuoden ajalta syntyneiden pentujen isät ja emät

Lonkkakuvat
AA-BB: isät 368 kpl, emät 250
ei kuvattu: isät 193, emät 449

KVA tai K-KVA: isät 568, emät 289
ei koetulosta: isät 98, emät 220

näyttelyt
MVA tai C.I.B. tai sert: isät 346, emät 137
ei näyttöä: isät 69, emät 124

ei mistään mitään merkintää isät 64 emät 117

Joka asian emänarttujen populaatio häviää 2-1. Siis urkit on kaksi kertaa testatumpia ja varmenpia periyttäjiä kuin nartut.
Ongelman ydin on mielestäni siinä, mitä tämän asian eteen kyetään tekemään.

[Kalevi Vänskä]

Kirjoittaja Kalevi Vänskä päivämäärä Su Joulu 02, 2012 6:30 pm

Pekka J kirjoitti:
Mutta ajan myötä risteytyksiin joudutaan. Rotu on pienehkö, uutta verta ei tule mistään ja jalostusvalintojen takia vanhoja linjoja kuolee koko ajan. Jossakin vaiheessa on pakko laajentaa geenipankkia. Minusta on parempi tehdä rotuunotot ajoissa kuin sitten kun homma leviää täysin käsiin.

Minusta meillä vielä narttuja, joita pitäis käyttää jalostukseen mieluummin, kuin suunnitella risteytyksiä. Pitäisi vaan paneutua etsimään hyviä narttuja, joita voidaan käyttää näille jäljelläoleville 75 ? erilinjan urokselle.

Lueppas Pekka (&kumpp.) "Muut rodut -> amerikankettukoira->" sivut 3 - eteenpäin. Siellä näistä lähimenneisyydessä käytetyistä risteytyksistä ja niiden tuloksista.

Kuka on se viisas, joka osaa karsia noista risteytyksistä ne edes vanhempiensa veroiset ajavat koirat ja saada aikaan parempaa jälkeä niiden jälkeläisillä ?

Eiköhän keskitytä parantamaan narttujen tasoa ja sitä kautta laajenneta sitä paljonpuhuttua geeniperimää näillä kolmella kantauroslinjalla (Kalle II, Panujaki ja Whistler)
Jo 1940 -luvun koirankasvattajayt olivat huolissaan samoista asioista ja sieltä on tultui 70 vuotta eteenpäin, ilman risteytyksiä pärjätään vielä ainakin 50 vuotta... oikeilla narttuvalinnoilla. Ajokoiraharrastajien määrä pienenee koko ajan -> risteytysten käyttö ei ole järkevä vaihtoehto, nopeuttaa vaan suomenajokoiran alasajoa.

Tässä vähän koiranjalostuksen perusteita...
http://vilavallarens.50megs.com/jalostus.htm

Ote toiselta palstalta "Suomenajokoiran jalostus, sivu 2 "; tarkoitin tuolla mm. sitä, että jalostukseen käytettävien urosten suku menis noihin kahteen muuhunkin "alku-urokseen", eikä vaan Kalle II:een. ja toinen juttu, nartut kuvautettava ja haettava muitakin kuin pitkänlinjan kantanarttuja.

[Voitto Sorvoja]

Tässä on ne urkit, joiden narttuja on käytetty eniten jalostukseen viimeisen 3 vuoden aikana. Ne tulee 15 eri narttulinjasta. Isänsä puolesta Jokosta 13, Kasken Haista 4, Hölynpölystä 4, Rami/72:sta 4, xJyry/71 1 ja yksi Terrasta ja Kösteristä. Emälinjat menee yleensä kenneleittäin, joista olen laitellut lukuja toisaalle.
Mikään tilastointi ei anna selvyyttä, miksi juuri noiden koirien narttuja on pennutettu eniten.
(Luvut on suuntaa antavia!)

FIN20978/99 x xx PIRTTIRINTEEN URI 27 kpl

FIN37732/97 x xx KÄSKEVÄN EETU 23 kpl
FIN18550/96 xx SYYSAAMUN SAKI 11 kpl

FIN16142/03 x xx POKON MIKA 15
FIN23267/00 x xx AJOTAITURIN HUMU 8
FIN27647/04 xx AJOTAITURIN JEHU 8

FIN34716/01 xx x MULONSALON ANTTU 15
FIN34717/01 x xx V-06 MULONSALON KONSTA 10

FIN26191/97 xx x REPPANA 11
FIN26692/98 x xx HAUTAKORVEN JULLI 6
FIN29470/02 xxx PUSKAJUSSIN KENO 4
FIN34421/97 xx MIKA 3

FIN31500/98 xx PASSIPOLUN VILU 17

FIN27247/99 xx-K POMO 13

FIN34907/00 xx xx-K RIITASOINNUN JARE 11

FIN39216/03 xx-K JÄNKÄREVON RIESA 8
FIN22675/01 xx x OMUN JUPPI 3

FIN26200/00 xx SAKPAI AKU 10 (xx TIEVAN JESSI/73)

FIN34057/01 xx JÄNISTÄJÄN KAMU 4
FIN35053/99 xx MUURIVUOREN JOIKU 3
FIN32767/99 xx VIPULAN VIHTORI 3
FIN38189/96 xx x PRIHAN RIKI 3

FIN27683/99 xx-K JIRI 7
FIN21354/96 xx PIKIPURON ROKKI 6

FIN35526/01 xx-K AJOKETUN JYTÄ 3
FIN35528/01 xx-K x AJOKETUN KISÄLLI 3

FIN28622/01 MA-04 xx PIHKANIITYN ILARI 4

FIN37859/96 xx x ISONSAAREN HAKA 3

FIN44623/02 FIN KVA VÄLIKORVEN JUSSI 3

FIN32570/98 xx LAUNON ROMMI 3

[Voitto Sorvoja]

[quote="Kalevi Vänskä] ja haettava muitakin kuin pitkänlinjan kantanarttuja.[/quote]
Niitä ykköseen ajaneiden narttulinjoja on 52 kpl, joisat 10 yleisintä kattaa 75 % kaikista ykkösen ajureista.
Sitten on muutama kettulinja.
Nämänkin linjat supistuvat muutamalla joka vuosikymmen.
Yleisin kattaa 17 % kaikista ja esiintyy kaikkien sukutaulussa kuten muutama muukin yleisimmistä.
Ideana lienee se, että harvinaisimmista löytyisi jotain uutta geeniyhdistelmää rikastuttamaan "yleisimpien" perimää.

[vilajoki jouni]

Katselin kolmen vuoden ajalta syntyneiden pentujen isät ja emät

Lonkkakuvat
AA-BB: isät 368 kpl, emät 250
ei kuvattu: isät 193, emät 449

KVA tai K-KVA: isät 568, emät 289
ei koetulosta: isät 98, emät 220

näyttelyt
MVA tai C.I.B. tai sert: isät 346, emät 137
ei näyttöä: isät 69, emät 124

ei mistään mitään merkintää isät 64 emät 117

Joka asian emänarttujen populaatio häviää 2-1. Siis urkit on kaksi kertaa testatumpia ja varmenpia periyttäjiä kuin nartut.
Ongelman ydin on mielestäni siinä, mitä tämän asian eteen kyetään tekemään.

Eikös narttu ole parempi periyttäjä kun se uros minkäkans niil keskenään pennut on ,jos uros on pirust testattu ja
narttu ei ole edes kokeis käyny narttuu testataan vaan sen pennuil ,jos niilläkään kun kokeiskävijöil täytyy olla koirien
vanhempien papereis niit rastei mitä kokeiskäymättömäl ei ole.
Kokeiskäyvilkin tarttis olla sijoitus laskettu vaativas kokees kun ykkösii ei saa edes kolmasosa koirist jossain saa kaks
kolmasosaa koirist ykkösen.

[Voitto Sorvoja]

Onhan niitä muutamia narttuja, joiden hyvyys tuleekin pentujen kautta, kun on käytetty huippu-urkkia.
Saattaa olla, ettei nartun emälinjassa ole ollut yhtään valiokoiraa 60 vuoteen. Tähän kait Rytkyn Kalevi esittikin näkemyksensä.

Jos urkeille tulee tiukka penturaja, niin sattumanartut ei saa enää huippu-urkkeja. Saattaa käydä, että sitten määrä laskee laadun kustannuksella. En ole sitä mieltä, että aikaisempina vuosikymmeninä suuri pentumäärä on taannut laatua.

[vilajoki jouni]

Onhan niitä muutamia narttuja, joiden hyvyys tuleekin pentujen kautta, kun on käytetty huippu-urkkia.
Saattaa olla, ettei nartun emälinjassa ole ollut yhtään valiokoiraa 60 vuoteen. Tähän kait Rytkyn Kalevi esittikin näkemyksensä.

Jos urkeille tulee tiukka penturaja, niin sattumanartut ei saa enää huippu-urkkeja. Saattaa käydä, että sitten määrä laskee laadun kustannuksella. En ole sitä mieltä, että aikaisempina vuosikymmeninä suuri pentumäärä on taannut laatua.

Se olis hyvä et uroksel olis penturajoitus ainakin alus .
Kattoin et Kerijussin Oton ensimmäinen pentue onnistui ja sitä oli vast senjälkeen alettu käyttää.
Korpilahden Kallel oli ollu vaan 2 pentuet ja nyt näyttää et sen pojal olis yhdes pentuees 3 käyttövalioo tullu.
Niist uroksist tarttis lista tehdä mitkä muutamal pentueel ovat saaneet hyvii jälkeläisii.
Vähän käytetyn uroksen jälkeläiset eivät niinhelpol kelpaa koemiehil.
Moni hyvä koira olis jääny syntymät jollei jossainvaihees oltais käytetty urost minkä nartunomistaja on itte
valikoinu nartulleen.
En usko et jalostusneuvojat uskaltavat ehdottaa nartul mitään harvinaisempaa urost ,on helpompi ehdottaa
niit uroksii mil on satoi pentui ja kuitata epäonnistuminen sil etteivät ne sopineet keskenään.
Mä kattoin et Mööpeleis oli kaks Norjalaist urost olleet hyvii ja hyvähaukkusii mä ehdottaisin et käytettäis
vähän niit Suomen nartuil en tiedä niitten suvuist mitään mut Norjas on senverran vähemmän Suomen ajokoirii
ja jos siel pystytään koirist sellasii saamaan et ne Suomalaisil pärjää kannattais kokeilla ilman ennakkoluuloi.
Miksei muitakin uroksii vois kerran pari kokeilla ja pitää 2 -3 vuot taukoo ja kattoo tulek niist hyvii .
Nuort lupaus voi olla hyvä kokeilla vaikkei se niin herkkä oliskaan et ykköset nuorena tulee kun tyytyy hyvään
kakkoseen nuori voi olla hyvä lupaus.
Sattumauros ja sattumanarttu voivat tulla yhtäsuurel todennäköisyydel.
Tää auttais siin et vähemmän kuuluisan nartun jälkeläisel vois kerran pari enemmän kokeis käydä kun sil olis
jotain arvoo.