Suomen Ajokoirajärjestö

Esa Hanhela kirjoitti:
On muitakin pahempia ongelmia mihin pitäisi puuttua. Esim. innon puute. Eikö se oo hälyyttävää kun jotkut puhuu, että "nyt on minun koiralleni liikaa lunta". Ei noin saa olla. Minä ainakin jahtaan aina koko kauden ja en halua häkkiini sellaisia koiria joille ei jälki kelpaa kuin vähällä lumella. Tästä pitäisikin avata uusi keskustelu, miten tehtaamme etelän vähän lumisilla alueella olevat koirat ja saamme varmuuden niiden metsästys innosta?? En epäile yhtään koiraa yksilönä koska faktaa ei ole. Mutta kokemus osoittaa, että kovat kelit vasta kertoo koirasta todellisuuden. Aika raflaavaa tekstiä eikö? Kysyin tässä yhdeltä huippukoiran (jänispuolen uros) omistajalta, että voisiko sitä koiraa kuulla metsässä tälle kauteen? Omistaja tuumasi, että en minä enää tälle kauteen laske sitä metsään, annan sen levätä, reenaan nuorempaa. Tulee väkisellä tietynlaisia ajatuksia mieleen tällaisesta puheesta.

Aihe karkaa, mutta eikai se haittaa, keskustelu on vilkastunut. Se on positiivista.

Nyt puhuu Esa asiaa. Tuohon on pääosin helppo yhtyä. Kuitenkin tuosta etelän helpommista olosuhteista ole eri mieltä. Sen verran olen koirilla metsästänyt etelän karppakeleiltä, pohjoisen pehmeille uppolumille, että tiedän, että useimmilla koirilla loppuu menohalut aikaisemmin tyypillisillä Lounais-Suomen jääkeleillä, kuin puolen metrin pehmeässä hangessa. Yhtä kaikki, molemmilla keleillä koiran on pystyttävä menemään. Ihmettelen suuresti tätä nykyajan tapaa siirtää heti kokeita, kun pienikin välihanki on koirien riesana. Kuka ei uskalla startata, niin luopukoon, samaten, jos koiralta alkaa veri juosta. Erottuvatpahan ainakin joukosta ne, joilla tohtii metsästellä koko kauden, myös normaaleilla talvikeleillä.

Pentti Alhosaari kirjoitti:Käytetään jalostukseen vain A- tai B-lonkkaisia koiria, kyllähän tuo lonkka-asia sillä tavalla saadaan nopeasti kuntoon, jalostetaan koiria (lonkkia) eikä indeksejä. Ja kaikki ak-koirat ilman vuosimallimerkintää samoin out jalostuksesta. Kun nämä terveysasiat eivät ole enää ajokoirajalostuksen suuntimena, voi sitten nuoremmat ajokoiramiehet ja -naiset keskittyä enempi taas käyttöominaisuuksien jalostukseen.

näin on tehtävä just katoin tuon omani,jo pari vuotta sitten toteutuneen yhdistelmän,lonkkaindeksi yhteensä 186,tuottanut terveitä lonkkia(B),neljä ykkösen ajuria,ja lisää tulee(ilmotettu jo kisoihin),mutta eipä tuollanenkaan enää kävisi ,siis kun PEVISA tulee..toisaalta uros valinnat helpottuu valtavasti,LONKKAINDEKSI oltava yli 110,ja tietenkin A/A ,voin heti kaikki AATA huonommat unohtaa..

monet a lonkka yhistelmät ja myös monet b lonkkayhistelmät soa unohtaa kun indeksi soattaa olla huono, en ihannoi huonolonkkaista koiraa ei se mukava ole kun on huonot lonkat mutta tässä tilanteessa kun joka paikassa kirjoitellaan että suomenajokoiran suvut kapenee niin tämä on kyllä lopullinen niitti siihen suuntaan että rotua pitää kyllä muuttaa jos tälläisiä pakkokeinoja ruvetaan käyttämään, ite kun olen katsellut urosta nyt nartulleni niin tiedän liikaa noista koirista vaikka joku kävisikin niin suvuissa on paljon pahempia vikoja kuin lonkkahomma, esim ihosairautta, sydänsairauksia, runsaasti ajo tai hakulöysyyttä, arkuutta, innonpuutetta, no onneksi soan nyt vielä teetteä sellaisen pentueen jonka omasta mielestäni pitäisi sopia keskenään, että tälläistä tänä päivänä

Kari Syrjälä kirjoitti:Yksituomarisysteemin suurin kärsijä on ehdottomasti kennelhenki. Entisestään heiketessä se tappaa tämän meidän lajin. Sen sijaan että pienennetään koeryhmää, pitäisi keskittyä enemmän uusien harrastajien saamiseen.pyytää mukaan treeneihin, kokeisiin seuraaman, pyytää seuroihin ja jaostoihin. Töitä se toki vaatii. Epäilen että vähintään 75% koiranomistajista tällä hetkellä treenaa yksin koiransa ja lähtee kokeisiin "valmiiseen pöytään". Kun tuomari saa lähteä metsään, sen sijaan että on pakko lähteä, niin kyllä väki riittää vielä vuosiksi. Vähemmän pitäisi koiranomistajien keskittyä palkintoihin ja omaan maineeseen, vaikka mukavia ovatkin, ja enemmän siihen koiraan ja harrastukseen.

Täyttä asiaa. Kun itse suoritin kortin niin ei kukaan tuomariksi kyselly, vaikka haluja olis. No onneksi nykyään jo kysellään kun alkavat vähän tuntea. Pysytään vaan vanhoissa säännöissä niin metsässä viihtyy, sehän se on tärkeää ei siellä kukaan montaa kertaa käy jos työksi menee..

Hannes Heiskala kirjoitti:Ei suinkaan se vuosikokoukselle mikään ota tai jätä -tilanne ole: voidaan kai siellä hallituksen ehdotus hyväksyä myös muutetussa muodossa

Taitaa monimuotoisuudesta höpöttäjät olla etunenässä viemässä Suomen ajokoiraa pevisaan, monimuotoisuushan on jalostustoimikunnan mielestä suurin murhe koirissamme. Saman monimuotoisuuden verukkein niitä susiakin levitetään ja istutellaan jotta turvattas susien monimuotoisuus ja elinvoima.

Kirjoittaja kalevi rytky päivämäärä Ke Helmi 06, 2013 9:09 pm

Hannes Heiskala kirjoitti:Ei suinkaan se vuosikokoukselle mikään ota tai jätä -tilanne ole: voidaan kai siellä hallituksen ehdotus hyväksyä myös muutetussa muodossa

Taitaa monimuotoisuudesta höpöttäjät olla etunenässä viemässä Suomen ajokoiraa pevisaan, monimuotoisuushan on jalostustoimikunnan mielestä suurin murhe koirissamme. Saman monimuotoisuuden verukkein niitä susiakin levitetään ja istutellaan jotta turvattas susien monimuotoisuus ja elinvoima.

Raha ratkaisee... tutkimusmääräraha, ei suomenajokoiran jalostus.

Kalevi Vänskä kirjoitti:

Kirjoittaja kalevi rytky päivämäärä Ke Helmi 06, 2013 9:09 pm

Hannes Heiskala kirjoitti:Ei suinkaan se vuosikokoukselle mikään ota tai jätä -tilanne ole: voidaan kai siellä hallituksen ehdotus hyväksyä myös muutetussa muodossa

Taitaa monimuotoisuudesta höpöttäjät olla etunenässä viemässä Suomen ajokoiraa pevisaan, monimuotoisuushan on jalostustoimikunnan mielestä suurin murhe koirissamme. Saman monimuotoisuuden verukkein niitä susiakin levitetään ja istutellaan jotta turvattas susien monimuotoisuus ja elinvoima.

Raha ratkaisee... tutkimusmääräraha, ei suomenajokoiran jalostus.

Käsittämättömiä Kenneliiton ja SAJ:n rahoittamat tutkimukset, kun tiedot periytyvistä sairauksista on salaisia, eikä niitä saa julkaista palvelemaan jalostusta. Mitä järkeä on yleensä rahoittaa tämänkaltaisia tutkimuksia ? Käyttääkö tutkijat vain SAJ:ta ja muita järjestöjä lypsylehmänä saadakseen rahaa susi ja muihin peto tutkimuksiin ?

Vaikka en olekaan mikään Kareksen ihailija, niin tästä kirjoituksesta http://chicchoix.com/blog/?p=1809 löytää paljonkin ajattelemisen aihetta.

Oman tiedon ja kokemuksen hankkimiseen on oiva keino toimia mahdollisimman paljon palkintotuomarina kokeissa. Palkintotuomari tehtävä antaa mahdollisuuden tutustua erisukuisten koirien ominaisuuksiin mahdollisimman tarkasti. Yhtä laajaa ja luotettavaa tietoa koirista ei löydy indekseistä.
Suosittelen lukemaan tuon Kareksen kirjoituksen toisenkin kerran ja ajatuksen kanssa.

kalevi rytky kirjoitti:Oman tiedon ja kokemuksen hankkimiseen on oiva keino toimia mahdollisimman paljon palkintotuomarina kokeissa. Palkintotuomari tehtävä antaa mahdollisuuden tutustua erisukuisten koirien ominaisuuksiin mahdollisimman tarkasti. Yhtä laajaa ja luotettavaa tietoa koirista ei löydy indekseistä.
Suosittelen lukemaan tuon Kareksen kirjoituksen toisenkin kerran ja ajatuksen kanssa.

hallituksen jäsenten kannattas lukkea varmaan viiteen kertaan

paremminkin opetella ulkoa.

Hannes Heiskala kirjoitti:Vaikka en olekaan mikään Kareksen ihailija, niin tästä kirjoituksesta http://chicchoix.com/blog/?p=1809 löytää paljonkin ajattelemisen aihetta.

Olisiko aika herätellä keskustelu Suomenajokoiran pevisa-ohjelmasta ja sen tuomista rajoituksista, siittä tekee päätöksiä tuleva vuosikokous.
Nyt on aika keskustelulle ja päätöksille, jälkikäteen on turha vaahdota. Ylläoleva kareksen kirjoitus sopii mielestäni hyvin alustukseksi keskustelulle.

200 minimi ainakin jää pois ehdotuksesta.

Keskustelupalstalla on "Lonkkajalostus äänestys" topikki. Siellä on selvästi otettu kantaa, mitä halutaan. Jalostusnumeron PEVISA ehdotus vuosikokoukselle muuten hyvä, mutta vanhempien yhteisindeksi 200 on liian karsiva. Sitä joko pienennettävä tai kokonaan poistettava. Jälkeläismäärän rajoittamisen 150 hyväksyn. Jos koira niin hyvä, voidaan sen velipoikaa käyttää jatkamaan sukua ylimevevältä osin.
Kun H Lohen työryhmä on selvittänyt lonkan periytyvyyden yhtä hyvällä menestyksellä, kuin ataksiankantajat, voidaan noita indeksirajoja rukata tiukemmiksi, jos tutkimus osoittaa, että vain sillälailla saadaan paremmat? lonkat.
Aiheesta on keskusteltu jo foorumin alussa osiossa "Koiran ruokinta ja terveys". Mm ruotsalaiset - oliko armeija, vai poliisivoimat - tutki sakemannien lonkkia ja astuttivat vain A-lonkkaisia keskenään. Lopputulos oli, ettei lonkat juurikaan parantuneet, mutta sukusiitosaste nousi lähelle 30 %. Sitäkö halutaan suomenajokoiraltakin. Sekö lisää monimuotoisuutta ?

Lonkkaindeksi on luotettavampi, kuin yksittäisen koiran lonkkien terveys tulos.
Jos indeksi raja on 200 tarkoittaa se sitä, että tavallaan puolet jäisi jalostuksen ulkopuolelle.
Tässä vaiheessa, kun on paljon muita sairauksia selvittämättä, tuntuu jotenkin järkyttävältä.