Ruokinta kovan rasituksen jälkeen?

[Antti]

Vaikea kuvitella että hyvä huolenpito koirasta heikentäisi jotenkin sen geenejä ja siten periyttäisi vaikeammin hoidettavia jälkeläisiä...?

Sitäpä en tarkoittanutkaan. Vaan genotyyppi voi alunperin olla heikko, mutta ilmiasu saadaan kuitenkin hyväksi omistajan viitseliäisyydellä. Tuleviin pentuihin ei periydy kuitenkaan kuin 39 haploidia kromosomia.

olli76 sanoi vähän kansanläheisemmin sen, mitä yritin ilmaista:

Kuitenkin koirien luonnollisiin ominaisuuksiin ulkoisintekijöin vaikuttaminen häiritsee ilmiasuun luottamista jalostusvalinnoissa.

... mutta ruokinnalla on ehdottomasti vaikutus mahdollisten vikojen ilmenemiseen ja sitä kautta jalostusvalintoihin. Jalostuksen kannalta olisi ihanne, että kaikki ruokkisivat koiriaan samalla tavalla

[Annie]

Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä... Sen tarkoituksena on saavuttaa juuri sille kyseiselle yksilölle mahdollisimman hyvät valmiudet lähteä uuteen päivään mahdollisimman vähin kolotuksin. Onko se väärin tai kyseenalaista?

Jos hoito menee kohtuuttomuuksiin (tulkintakysymys) ja koira on riippuvainen siitä toimiakseen täysipainoisesti, niin vaikka juuri kys. koiran omistajalla olisikin viitseliäisyyttä hoitaa eläintään eikä kokisi sitä ongelmaksi, voi tulevien koirasukupolvien omistajilla olla ikävä koirien helppohoitoisuutta ja kustannuksien pienuutta.

Kohtuuton, missä kulkee raja? Onko lämpimän nutun nakkaaminen koiran niskaan pitkän metsäpäivän jälkeen jo musta pilvi rodun tulevaisuudelle? Sen leivänkantin antaminen ( ~ hiilihydraattia ~maltoa)?
Ymmärrän tai ainakin pyrin ymmärtämään kantasi tässä asiassa ja olet aivan oikeassa siinä, ettei heikkouksia pidä keinotekoisesti piilottaa. Näkemyseromme lienee siinä, etten minä osaa ajatella koiran kokonaisvaltaista huolenpitoa (hyvä ruoka, asianmukaiset elinolosuhteet, riittävä lepo, rodulle ominaiset aktiviteetit, kovan rasituksen jälkeiset hoitotoimenpiteet) sen enempää yksilön kun rodunkaan elinvoimaan heikentävinä tekijöinä.
Mielestäni sellaisia toimenpiteitä ovat mm. keinohedelmöitykset (kun normaali astustus ei onnistu), keisarinleikkaukset, heikkojen pentujen elvyttäminen, lausunnolle lähettämättä jätetyt terveystutkimukset, tietoisista sairauksista vaikeneminen jne jne... Eikö niistä pitäisi olla enemmän huolissan kun muutaman euron Malto pussiin sijoittavan "hyysääjän" tekosista?
Esittämäni asiat ovat aika äärilaitaisia, mutta onhan täällä karrikoitu ennekin (Malto > dopig)

[huippuhaukku]

Tässä nyt on aivan selkeä 'vääntö' kahdesta ihan eri asiasta. Osa kokee, että koirat ei lisäravintoa 'saa tarvita' (itsekin kuulun näihin) ja osa mieltää asian koiran hyvinvoinnin edistämisenä ja olon parantamisena. Molemmat ovat mielestäni osaltaan oikeassa. Jos haluaa koiralleen parasta ja viitsii nähdä asian kanssa vaivaa ja käyttää siihen rahaa on se vain hyvä asia. Kuitenkaan lisäravinteet ei saa olla elinehto sille, että koira pystyy toimimaan täysipainoisesti usean pitkän päivän peräkkäin vain näiden aineiden voimalla. Tällöin on jalostuksessa epäonnistuttu, koska koiraa pidetään työtehoisena 'keinotekoisesti'. Jos vaalea leipä ja vesi on yksi ja sama asia käytännössä, miksi maltoa pitää sitten erikseen antaa? Vai onko malto halvempaa kuin leipä?

[ramaus]

Jotenkin muistuu mieleen Lahden MM-kisat, sielläkin parannettiin jossain piirissä suoritustasoa. Kyllä hyvä perusruokinta ja jatkuva kohtuullinen liikunta koiraa aika pitkälle vie. Liian kova ajattaminen ja vähäinen lepo saattaa pilata metsästys- ja kilpailukautta. Myös kaikenlaiset vammat olisi syytä hoitaa kuntoon, sillä nekin pahetessaan pilaavat koiran suoritustasoa.

[Annie]

Kuitenkaan lisäravinteet ei saa olla elinehto sille, että koira pystyy toimimaan täysipainoisesti usean pitkän päivän peräkkäin vain näiden aineiden voimalla. Tällöin on jalostuksessa epäonnistuttu, koska koiraa pidetään työtehoisena 'keinotekoisesti'.

Tuota noin... (vedän henkeä ja lasken kymmeneen)... uskooko joku ihan oikein todella, että koiran perimätyyppiin voidaan vaikuttaa maltodekstriinillä, rasituksen jälkeisellä hieromisella tai lämpimänä pitämisellä? Ilmiasussa (mukanan ympäristön vaikutus = minä + maltodekstriini) se näkyy vain nopeammin palautuvana koirana, jonka aamun ensimmäiset askeleet eivät välttämättä ole kovin kankeat silloin kun plakkarissa on jo useita perättäisiä täysiä jahtipäiviä.
Sairasta koiraa se ei paranna eikä tee ajamattomasta ajavaa.
Ruoka-aineeksi luokiteltavaa hiilihydraattia ei kannata ikimuistoisten Salpausselän kisojen mömmöihin sotkea.
Luulen, että mustikkakeiton (hiilaria) avulla aikoinaan maailman tietoisuuteen hiihtänyt Siiri "Äitee" Rantanenkin on hyväksynyt hieronnan ja lämpimän pusakan osaksi urheilijan hyvinvointia.

Jos vaalea leipä ja vesi on yksi ja sama asia käytännössä, miksi maltoa pitää sitten erikseen antaa? Vai onko malto halvempaa kuin leipä?

Malto on ainakin meillä paljon halvempaa kun leipä, sillä jos jokaisesta ostetusta leipäpussista jää aina vähintään puolet roskikeen laitettavaksi, niin kalliiksi senkin tulee. Eikä meillä harrasteta muuta kun täysjyvärukiista, joten pitäisi ostaa se vehnäleipä erikseen koiralle. Malto säilyy pitkään ja siitä on todella vaivatonta tehdä aamulla kotona lämpimässä ennen jahtiin lähtöä latinki valmiiksi (vettä + hiilaria + mätitahnaa).
Tosiasiassa maltodekstriinin imeytymisnopeus on ihan toista luokkaa kun veteen sekoitetun vehnäpullan. Leipänippiä pitäisi myös syöttää melko iso jööti, ennenkuin sillä saavutettaisi likimainkaan sama teho kun desillä tai parilla edellä mainittua juomaa.

Mutta jotta ei menisi jankkaamiseksi, niin antaa kaikkien kukkien kukkia.

[huippuhaukku]

Kuitenkaan lisäravinteet ei saa olla elinehto sille, että koira pystyy toimimaan täysipainoisesti usean pitkän päivän peräkkäin vain näiden aineiden voimalla. Tällöin on jalostuksessa epäonnistuttu, koska koiraa pidetään työtehoisena 'keinotekoisesti'.

Tuota noin... (vedän henkeä ja lasken kymmeneen)... uskooko joku ihan oikein todella, että koiran perimätyyppiin voidaan vaikuttaa maltodekstriinillä, rasituksen jälkeisellä hieromisella tai lämpimänä pitämisellä? Ilmiasussa (mukanan ympäristön vaikutus = minä + maltodekstriini) se näkyy vain nopeammin palautuvana koirana, jonka aamun ensimmäiset askeleet eivät välttämättä ole kovin kankeat silloin kun plakkarissa on jo useita perättäisiä täysiä jahtipäiviä.
Sairasta koiraa se ei paranna eikä tee ajamattomasta ajavaa.

Puhuin lisäravinteista yleensä, en pelkästään maltosta. Ja tästähän ei pitkä matka olekaan, kun pitää jo järjestön sivuilta etsiä dopingainelistaa, että mitähän vielä kärsisi antaa

[Antti]

Kohtuuton, missä kulkee raja?

En tiedä, sen takia laitinkin sulkuihin tuon "tulkintakysymys".

Näkemyseromme lienee siinä, etten minä osaa ajatella koiran kokonaisvaltaista huolenpitoa (hyvä ruoka, asianmukaiset elinolosuhteet, riittävä lepo, rodulle ominaiset aktiviteetit, kovan rasituksen jälkeiset hoitotoimenpiteet) sen enempää yksilön kun rodunkaan elinvoimaan heikentävinä tekijöinä.

Näkemyseromme lienee siinä, että eilen kello 2.45PM kirjattu viestini ei ollut tarpeeksi selkeä. Siinä myönsin, ettei Malto tai muu ennaltaehkäisevä huolenpito (kohtuullisuuden rajoissa ) ole järin suuri uhka, ja että olinkin tiedottamatta mielessäni laajentanut keskustelun käytäväksi muistakin kuin vain noista asioista. Kuten ongelmista, joita jo muutamia listasitkin viestiisi ja joiden vuoksi koira ei pysty täyteen tehoon ilman ihmisen keksimiä keinotekoisuuksia.

Olisi hienoa, jos ajokoira ei vastaisuudessakaan tarvitsisi piristeitä tai hoitoja "kohtuuttomasti", vaan sähäkkyyttä ja toimintakykyisyyttä olisi omasta takaa. Kaiken maailman "perunajauhot" ja koirasta lähtemättömät vaikuttajat haittaavat parhaiden geeniperimien bongaamista, mistä ongelmasta olenkin jo pari viestiä kirjoittanut.

Jos karrikoidaan vielä vähäsen huumorimielellä, niin 100 vuoden päästä meillä on piristeriippuvaisia koiria, jos nyt jalostamme suorituskyvyn parantajia (näiksi voi käsittää hoitojen lisäksi myös maastot ja jäniskannat) emmekä koirien synnynnäisiä ominaisuuksia.

[Antti]

Tuota noin... (vedän henkeä ja lasken kymmeneen)... uskooko joku ihan oikein todella, että koiran perimätyyppiin voidaan vaikuttaa maltodekstriinillä, rasituksen jälkeisellä hieromisella tai lämpimänä pitämisellä?

Ei, vaan sillä vaikutetaan ilmiasuun. Ja ilmiasu vaikuttaa jalostusvalintoihin. Ihminen luulee jalostavansa luonnostaan pirteän koiran, vaikka jalostaakin flegmaatikon, joka on pirteä hyvien hoitojen vuoksi. (mukavaa tämä huoleton karrikointi)

[Antti]

Harrastus jatkuu metsästä nettiin...

... korjaan, elämäntapa.

[Annie]

Tuota noin... (vedän henkeä ja lasken kymmeneen)... uskooko joku ihan oikein todella, että koiran perimätyyppiin voidaan vaikuttaa maltodekstriinillä, rasituksen jälkeisellä hieromisella tai lämpimänä pitämisellä?

Ei, vaan sillä vaikutetaan ilmiasuun. Ja ilmiasu vaikuttaa jalostusvalintoihin. Ihminen luulee jalostavansa luonnostaan pirteän koiran, vaikka jalostaakin flegmaatikon, joka on pirteä hyvien hoitojen vuoksi. (mukavaa tämä huoleton karrikointi)

Älä Antti kerro kenellekään, ettei tuo meidän "doopighirmu" olisi vielä saanut yhtäkään jänistä ylös ilman jokapäiväistä pillerikourallistaan. Jätetään se näin meidän kahden väliseksi tiedoksi. Sovitaanko näin?

ja nyt sinne Martan baarille kahville, ettei mopo lähde näpistä

[villepa]

Sitäpä en tarkoittanutkaan. Vaan genotyyppi voi alunperin olla heikko, mutta ilmiasu saadaan kuitenkin hyväksi omistajan viitseliäisyydellä. Tuleviin pentuihin ei periydy kuitenkaan kuin 39 haploidia kromosomia.

Taijetaan olla Antin kanssa aika pitkälti samoilla linjoilla vaikka pieneen kärjistykseen tuleekin välillä sorruttua (molemmin puolin)
En tietystikään kannata sitä että koiran vikoja peitellään poppaskonsteilla..

Kuitenkin....
Jos koiraa jalostetaan sen parhaan tiedon valossa mitä esim. näyttely- ja koetulokset meille antavat, niin pitää aina ajatella että kuinka objektiivista ja rehellistä se tieto koskaan voi olla.

Jalostuskoiran valinnassa harhauttavia tekijöitä on niin paljon ettei yksi koepäivän jälkeinen nestelitra voi olla läheskään suurin ongelma!!
Ajatelkaapa asiaa, että koetuloksia ajavat aina runsaimmin hyvistä kennelvanhemmista tulleet koirat ja vähiten reppumiesten jäniksentappokoneiden jälkeläiset. Eli toisinsanottuna se että kasvattaja aktiivisesti rohkaisee ja jopa painostaa koiranomistajaa käyttämään kokeissa, siitä seuraa että kasvattajan oma koira saa sulkia hattuun(mahdollisesti) ja sitä käytetään herkemmin jalostuksessa kuin ehkä jopa parempaa reppumiehen koiraa.

NO nyt mentiin ruokinnasta jo aika kauas muttamutta....

Viisaita sanoja, hyvä villepa.

Jos koko ajakoiraväki alkaisi syöttää koiriaan pelkillä perunanhiduilla, vain osa koirista jäisi henkiin. Totta sekin, onhan esimerkiksi vinttikoirat aikojen saatossa kehittyneet sellaisiksi että vedenkulutus on aika minimaalista. Toisaalta, hyvä ruokinta ja ensiluokkainen huolto on itsestäänselvyys, enemmän minä poikina vouhottaisin niistä koirista jotaka eivät pysty syömään niitä normaaleja ruokia ollen allergisisa mitä ihmeellisimmille aineille. Kuulimpa hauskan tarinan ajokoirasta joka KUOLI varastettuaan pannakakkupalasen...

Tuotatuota.... Pittää kyllä tunnustaa että olen aika pitkään pitänyt kaikenlaisia "lemmikkikaupantätejä" paliolti turhan vouhottajina ja liian innokkaina ja on juolahtanu kyllä mieleen että pitäskö rueta omaa ajatusmaailmaa tarkistaan ku oon viimeaikoina huomannu olevani aika (liian?) monesta asiasta sammaa mieltä susihukkasen kanssa!!!

[Annie]

Ajokoiraihmisillä näkyy olevan päällä jahtikauden jälkeinen järkevän tekemisen puute.

Kyllä minä näkisin, että näilläkin melko kehittymättömillä keskusteluilla on sijansa. Aikansa kun jahnutaan, niin saatetaan vaikka päästä asiaan.
Keskustelu, kun sitä käydään edes auttavasti rakentavassa hengessä, ei ole koskaan turhaa. Näkemyseroja saa ja pitääkin olla.
Antti, Huippuhaukku, Susihukka, Ruippa ja sinäkin PeeJii, sekä monet muut kirjoittajat ovat todella mielenkiintoisilla ajatuksilla varustettuja ja olenkin saanut kirjoituksista paljon ajattelelemisen aihetta. Usein käy niinkin, että oma ajatus jää hopealle ja on nöyränä muokattava ajatusmallia muiden ideoista laajentuneen katsontakannan mukaiseksi.

[Kasperi]

Oon kauan harrastanut ja maltoa tyrkkään koiralle veden kera puoli tuntia rasituksen JÄLKEEN. Ihmisten pitää ottaa ENNEN, siinä ero. Pitääkö sitä joka kohdassa euroja sotata kun on kaverin hyvinvoinnista kyse.??? Leipä toimii myöskin ensiapuna hiilaritankkauksessa. Eihän mikään asia josta saa koiralle laillista hyvinvointia voi olla pahasta. Kyllä ne pelaa ilman tankkauksiakin mutta miksi emme kaveria auttaisi kun voimme??