Pennun ruokinta

[Hönä]

Tässä hieman pennun ruokinasta.

On tärkeää ettei ruoka ole liian vahvaa eli älä anna edes väliaikaisesti pennulle pienten rotujen penturuokaa. Liian vahva ruoka aiheuttaa muutoksia kasvavassa luustossa ja pennun kasvussa. Vahvalla ruoalla pentu kasvaa liian nopeasti, jolloin luustoon syntyy vakavia häiriöitä.

Suurten ja keskikokoisten rotujen pennut ovat alttiimpia ruoan tuomiin kasvuhäiriöihin kuin pienten rotujen pennut. Pennuilla kasvuhäiriöt johtavat jalkojen asento -ja liikevirheisiin, luiden epämuodostumiin ja nivelvammoihin. Pennut, jotka ovat ylipainoisia ja saavat liikaa ruokaa, kasvavat nopeammin eikä niiden luusto ja nivelet ehdi mukaan kasvuun. Tällöin syntyy korjaamattomia liikuntaelin vammoja. Hoikka pentu kasvaa kontrolloidusti, tasaisesti ja oikein, eivätkä kehitysvaiheessa oleva luusto ja nivelet ylikuormitu ylipainon ja kiivaan kasvuvauhdin takia. Pentuajan ylipaino johtaa usein myös aikuisiän ylipainoon. Hoikkana pidetyn pennun painonhallinta on helpompaa kuin ylipainoisen pennun. Luuston kasvuhäiriöt ilmenevät yleensä n. 6kk ikäisenä kun 60 % aikuispainosta on saavutettu. Jos ennen tätä ei ongelmia ole ilmennyt, ei niitä pitäisi myöhemminkään tulla.

Luuston oikeanlaiselle kehittymiselle on tärkeää, että pentu saa ravinnostaan oikean määrän kalsiumia. Kalsiumin puutos johtaa luuston heikkouteen ja pieneen massaan. Kotiruoalla elävät pennut kärsivät yleensä puutos tiloista ja siksi niiden ruokaan onkin lisättävä kivennäisvalmistetta. Teollista kuivaruokaa syövät pennut saavat nappulasta kaikki tarvittavat kivennäiset. Teolliseen ruokaan ei tarvitse lisätä erikseen kalsiumia ja sen liiallinen saanti onkin haitallista. Kalsiumin liiallinen saanti aiheuttaa kaikille kasvuvaiheessa oleville pennuille vakavia kasvuhäiriötä luustossa. Pennun ruoasta saaman kalsiumpitoisuuden tulisi olla 1,2% ja fosforipitoisuuden 0,9%.

Penturuokien valkuaisainepitoisuuden on oltava korkea, jotta lihaksisto, elimistö ja turkki kehittyvät tasapainoisesti. Koiran valkuaisaineen tarve on verrannollinen koiran elopainoon, joten suurten rotujen valkuaisaineen tarve on suurempi kuin pienten rotujen. Valkuaisen puutoksesta kärsivät pennut eivät kasva normaalikokoisiksi eikä valkuaisenpuutosta voi korjata myöhemmin. Valkuaista täytyy olla ruuassa vähintään 26 %.

Aikuisen koiran keskimääräinen energiantarve on 132 kcal/ME. Pennun saavuttaessa 40 % aikuispainostaan se tarvitsee 1,6 kertaa enemmän energiaa metabolista elopainoa kohden, 60 % aikuispainostaan saavuttanut pentu ravitsee energiaa 1,4 kertaa enemmän ja 80 % aikuispainostaan saanut pentu tarvitsee 1,2 kertaa enemmän energiaa kuin vastaavankokoinen aikuinen koira. Energiaa pentu saa rasvasta. Ruuan rasvapitoisuuden tulisi olla 15-20 %.

Kasvukauden aikana pennun A-vitamiinin tarve on kaksinkertainen aikuisen koiran saantiin verrattuna. A-vitamiinin puute johtaa huonoon syömähaluun, alentuneeseen vastustuskykyyn, silmien tulehtumiseen ja sumentumiseen, luuston kehitys häiriöihin, koordinaatiohäiriöihin ja jopa halvauksiin.

Nopean kasvun vaihe kestää suurilla roduilla 12–16 viikkoa eli 3-4 kuukautta. Tällöin koirat keräävät painoa suhteessa eniten. Suurilla roduilla kasvuvaihe jaetaan kolmeen osaan. Nopean kasvu painottuu luuston kehittymiseen, hitaan kasvun aikana kasvavat lihakset ja lopuksi tulee rasvakudos. Useimmilla roduilla kasvuvauhti on 13–17 % aikuispainosta viikossa. Suuret ja keskikokoiset rodut saavat aikuispainonsa n. 11–15 kuukauden iässä, mutta lihasmassa alkaa kehittyä vasta myöhemmin. Sukupuoli vaikuttavat ikään, jolloin aikuispaino on saavutettu. Urokset keräävät massaa narttuja pidempään ja saavuttavat aikuispainonsa myöhemmin. Kun pentu on saavuttanut aikuispainonsa, voidaan siirtyä aikuisen koiran ruokintaan. Ruokavalio suunnitellaan koiran energiankulutuksen ja käyttötarkoitusten perusteella.



Vertailuna ihanteelliset pitoisuudet pennun-, aikuisen- ja aktiivisen koiran ruuassa olevista ainesosista. Suurin ero pennun ja aikuisten ruuassa on juuri tuossa kalsiumin ja fosforin suhteessa, joka vaikuttaa luuston kehitykseen kaikkein eniten.

Pennnun ruuassa tulisi olla
Proteiini 25–30 %
Rasva 15–20 %
Kuitu 2-3 %
Ca 1,1–1,4 %
P 0,9-1,0 %

Aikuisen koiran ruuassa tulisi olla
Proteiini 20–28 %
Rasva 12–18 %
Kuitu 2-7 %
Ca 0,9-1,1 %
P 0,7-0,9 %

Aktiivisen koiran ruuassa tulisi olla
Proteiini 35–40 %
Rasva 20–30 %
Kuitu 2,5 %
Ca 1,4–1,5 %
P 1,0–1,3 %

[levender]

kyllä teällä ainakin nuo paremmat koiran ruuvat maksaa sen 4-5 euroa kilo, en kyllä käsitä että miten koira pärjää 200-300 grammalla päivä kun sillä ajatettaan päivittäin, oon itekkin kokkeillu noita kalliita ruokia ja kyllä niitäkin joutuu antamaan lähelle kilon päivässä jos niillä tosissaan ajatettaan, itekkin syötin supi satasta yhteen aikaan koirille ja hyvin pelasivat, on taittu joskus tehä ajokuningaskin supisatasella, vieläköhän tuota soa mistään.

[erkallen]

"Silloin ennen" syötin koirille talvisaikaan, silakkaa vapaasti, ihmisille kelpaamattomia nautoja (ei kokonaisina) ja leipomon hylkytavaraa. Ajaa jaksoivat ja pysyivät lihassa, vaikka reenaus oli Leventerin, Zadorin ja Ramaanin kertomusten luokkaa. Nyt tiloilta ei saa ruhoja, ne täytyy polttaa Honkajoella kiitos EU direktiivit. Tuodaan Saksasta nappuloita tilalle ja lantaa tulee. Ilman Kennel rehun jauhelihaa ei koirat lihoissa pysy jos vähänkään reilummin metsää saavat. Vanhoilla ruuilla karvakin kasvoi kunnolla, eivät koirat olleet mitään silkkiselkäsiä hytisijöitä.

[ramaani]

pietarsaaresta saa lihaa puolet halvemmalla kuin kennel-rehun autosta

[Hönä]

^niin kun menee itse hakemaan. Olen mä sieltä lihaa koirille syöttänytkin silloin kun siellä nurkilla majailin. Kennelrehu on suhteellisen helppo ratkaisu.

[erkallen]

pietarsaaresta saa lihaa puolet halvemmalla kuin kennel-rehun autosta

Ja hinta oli ?

[olli76]

muistaakseni 0,7€/kg, jos otti yli 500kg (sis. ilmaisen kotiinkuljetuksen), siis kaksi vuotta sitten..

[ramaani]

riippuu paljonko ostaa ,mut jotain 0,70-0,90 ekua kilo katoppa tuolta http://www.musch.fi/barf/sika/sian-jauheliha

[Opla]

Kyllä kai Leveteri supi 100:sta saa vieläkin. Muistan kun kauan sitten kävin sun luona ja olin
mustan kipee sun koiran ruuista kun kelkassa pötkötti possuja kysyin mitä noille teet niin näytit
mitä ja piilukirveellä siisti lettu poikkiteloin jonka annoit koiralle tarhan raosta joka näytti murenevan
tosi vauhdilla jatko jalostettavaksi. Ja täytyi sanoo et koirat oli tosi hyvässä karvassa ja kunnossa.
Siinä ei mitään poppaskonsteja tarvittu, olithan silloin mielestäni jo koiramies isolla K:lla.
Nykyään pitää olla kaiken maaliman aineet oikeessa suhteessa niin ne on kyllä mullakin mut muuten vaan
Lapsuudesta muistan kun Isä tuli serkkupojan ja sen koiran kanssa metästä kotia niin kurria pesuvatiin ja
siihen sipultivat kokonaisen leivän ja kaikki ruuan tähteet parilta kolmelta päivältä koira loti ne naamariinsa
ja kävi uunin eteen maate ja jalka rupes vipattamaan välittömästi ja hajuakin tais tulla mut kyllähän sen ajan
pirttiin sitä sopi ja nurkista meni enin pihalle.

[ramaani]

eikös tossa supi 100 ollut hurjasti vitamiineja pirun iso säkki maksoi jotain 100mk...

[erkallen]

riippuu paljonko ostaa ,mut jotain 0,70-0,90 ekua kilo katoppa tuolta http://www.musch.fi/barf/sika/sian-jauheliha

Ei ole hinnassa juurikaan eroa, haen 80 kg kerralla.

[levender]

ku ostaa soaresta satasen eestä soa kymmenen prossaa alennusta ja 200 ejestä nii 15 prossaa ja sitä rattoa, lähtöhinta 75 senttiä kilo.

[lynx]

kyllä teällä ainakin nuo paremmat koiran ruuvat maksaa sen 4-5 euroa kilo, en kyllä käsitä että miten koira pärjää 200-300 grammalla päivä kun sillä ajatettaan päivittäin, oon itekkin kokkeillu noita kalliita ruokia ja kyllä niitäkin joutuu antamaan lähelle kilon päivässä jos niillä tosissaan ajatettaan, itekkin syötin supi satasta yhteen aikaan koirille ja hyvin pelasivat, on taittu joskus tehä ajokuningaskin supisatasella, vieläköhän tuota soa mistään.

Sama kokemus noista kalliista ruuista. Supi satasta aikoinaan tuli jonkun verran syötettyä mutta muistelen että hieman niukka siinä se energiapitoisuus oli.En ite sitä hyvänä pitäny. Kyllä noilla 20 eur/ 15kg maksavilla eväillä pärjää kun höystää väliin. Heittää silloin tällöin kananmunia raakana, rypsiöljyä liraus ja jos olis kirjolohen ruokaa sekaan vielä niin alkaa karvakin kiiltämään. Tässä kalankasvattaja syötti kirjolohen ruokaa
saksanpaimenkoiralle ja se koira eli 14v jotta ei ainakaan ruoka ollu huono. Ennen tuli kuljetettua tarhalle joskus talvella iso hirttäytyny sonni, eikun suolet ja nahka pois. Sitten lumihankeen ja siitä lohkottiin
pressun alta reippaasti. Oli ajatuskauden jälkeen koirilla komeat lihakset kun sonnin söivät.

[Hönä]

Minkin rehu se vasta olisikin hyvää sapuskaa metsäkaudella aikuisille koirille. sitä nyt ei vaan ihan joka päivä ole saatavilla.

[Titaani]

Tarharuoka, sehän on tosi hyvää. Olin joskus suurella tarhalla, katsoin myllärin hommia sinne meni myllyyn tarpeet lavoineen päivineen ja oli naulat ja rautalangatkin seassa hyvin karva kiilsi ketuilla ja minkeillä . Jotta joopa joo