Pevisa

[Ruippa]

Minusta yhtätärkeä kuin lonkkakuvaukset, olisi dna -testit. Tietenkin se taas nostaa kuluja, mutta jalostuksen kannalta saattais olla koirien tasoa nostava tekijä, vaikken mie mittää jalostuksesta tiijäkkään

Joko Suomessa on lupa astuttaa samaan kiimaan useammalla uroksella ja tutkituttaa penikat dna-testillä?

[Tupu]

Kyllä tuo kaksoisastutus on jo luvallista.
En tiedä pitääkö siihen hakea jostain lupa/tehdä ilmoitus etukäteen vai riittääkö sitten myöhemmin...

Tiedän muutaman kaksoisastutuksen ja niissä on kaikki pennut olleet samalle urokselle.
Itseäni kiinnostaisi tämä, koska eräs mielenkiintoinen uros on jo iäkkäämmän puoleinen ja nartun ikäkin alkaa tulemaan vastaan. Nartun nuoret jälkeläiset ovat sen verran lupaavia, että uusi pentu pitäisi siitä vielä saada.

Olisi pitänyt kysyä jalostusneuvojalta (ennenkuin heillä oli ne jalostuspäivät) että miten he näkevät tämän ja onko hyötyä/haittaa ajokoiren käyttöä ajatellen.

[Ruippa]

Tiedän muutaman kaksoisastutuksen ja niissä on kaikki pennut olleet samalle urokselle

Minusta hyötyä. Edellä, jos olisi astutettu vain toisella uroksella, olisi narttu saattanut jäänyt tyhjäksi. Nyt kuitenkin toisen uroksen siittiöt olivat elinvoimaisia ja pentuja syntyi.
Toisaalta yhdistelmien/pentujen valintamahdollisuuksia olisi enemmän, samalle urokselle tulisi vähemmän pentuja, koska ilmeisesti luonto karsisi heikoimmat yksilöt jo sikiövaiheessa.

[Ruippa]

Palataanpa aiheeseen, KILPA 2006 menijät: 2 kpl a-lonkkaisia.

Lainaus:
... että terveellä koiralla ei ole kilpaan asiaa huh,huh kovaa tekstiä.

KILPA 2005:ssa oli:
1. -kuvaamaton
2. B/B
3. - kuvaamaton
4. B/B
5. A/A
6. -kuvaamaton
7. -kuvaamaton
8. -kuvaamaton
9. A/A
10. -kuvaamaton
11. -kuvaamaton
12. -kuvaamaton
No vähän oli kovaa tekstiä, otan pikkasen pakkia
Suuruusluokka oli lähes oikein 8 koiraa 12:sta kuvaamattomia, siinä sitä pohtimista riittää.

Miten on jalostusurosten laita v.2007 keväällä??

[Vieras]

Vuoden 2005 kilvan kuvaamattomista koirista on yksi kuvattu A/F.

[-Tara-]

Odottelen itse sydän syrjällään oman koirani lonkkakuvaus tuloksia jotka luultavasti ovat murheellista luettavaa ja joudun kaveristani luopumaan lopullisesti. Jotenkin tuntuu, että on -&%¤#&£#- tämä puuhaa! Eihän C-lonkka ole vielä täysin paskaa, mutta tapa jolla pentueita myydään ärsyttää. Missä on REHELLISYYS? Jalostus ei muutenkaan mene eteenpäin jos sukutaulu on matadoreja täynnä. Sairaudet kun tahtovat kertautua. Toki ajavia koiriahan noista varmaan tulee, mutta hinta on kova jos ajokoirien terveys on toissijainen asia. Kertokaa olenko täysin väärässä näissä aatoksissani.

Elähän vielä murehdi noita lonkkatuloksia, vaan oottele ne viralliset tulokset kenneliitosta. Yhdellä meidän koirista tuli arvio D (eläinlääkäri moitti lonkat tosi huonoksi), mutta virallinen tulos oli C. Ymmärrän hyvin tunteesi, jos yksi sairas koira on ollut, varmaan ei tee mieli ottaa pentua edes siitä C lonkkaisesta ajurista. Kamalin tilanne kun koira näyttää kykynsä ja siihen kerkeää monta vuotta panostaa ja sitten kun lonkat alkaa vaivata ja karu totuus selviää, kyllä se varmaan pistää miettimään.
Tuossa linkissä on minusta asiaa tuosta REHELLISYYDESTÄ
http://www.sensuroitu.net/pentuinfo/per ... lisyys.php
koska ei aina avaudu tuo linkki, lainaan sieltä pienen pätkän tuohon loppuun.
Ketäpä noista matadoreista saa syyttää muuta kuin meitä harrastajia ja toivottavasti ajokoira porukka järkiintyy, vaikka esm. suomenajokoira (ja karjalankarhukoira) ovat rotuna runsaslukuisia, on se jalostukseen käytettävä kanta pieni (+ pienenee koko ajan) ja rodun geenivarastot ovat melkeinpä samojen siitokseen käytettävien sukujen(ns. huippusuvut) vuoksi kutistunut pieneksi. Vaatimustaso on liian kova(ainakin kk. puolella) ja pikkuykkösillä valioksi saadut koirat meinaa jäädä jalostuksen ulkopuolelle nekin(näiden pennut menevät reppumiehille ja huippusukuiset vastaavasti kasvattajille) ja esm. niitä matadoriuroksia on noissa roduissa paljon(ainakin ajokoirapuolella).. ja vielä kun jotkut jalostaa niitä koiran PAPEREITA ja pitää olla sukutaulu pullolaan niitä ns.''huippukoiria'' voipi kadota koko geenivarasto ja sen jälkeen alkaa ne sairaugeenit jyllätä, niinkuin joissakin roduissa. Itse ihminen se pilaa rodun jos on pilatakseen
Sekavaa tekstiä, toivottavasti jotain tolkkua tuosta saa

Rehellisyys tulisi olla positiivista mainostaEdelliseen esimerkkiin nojaten ongelma on tällä hetkellä siinä että rehellisyyttä ja avoimuutta ei korosteta tarpeeksi tuoreille koiranostajille, harrastajille ja kasvattajille. Rehellisyys kaipaisi siis imagonkohotusta jotta ostajat voisivat vaatia sitä ja kasvattajat uskaltaisivat kertoa puutteista.

Kasvattamisen yksi pakollinen puoli on pentujen myyminen – vaikka kuinka kasvattaja rakastaisi rotua ja haluaisi viedä sitä eteenpäin omalla jalostustyöllään, pitäisi hänen saada pentuja myös myytyä eteenpäin. Tässä tulee juuri se ongelma että kuinka rehellinen sitä uskaltaakaan olla?

Kun julkisesti painotetaan rehellisyyden tärkeyttä ja ihmisten asennemaailma saadaan muuttumaan siihen suuntaan että puutteista rehellisesti kertova kasvattaja todellakin ottaa huomioon nämä riskit yhdistelmää tehdessä, hän on se vastuuntuntoisempi kasvattaja kuin se joka kehuu ja väittää kaiken olevan täydellistä – pistäen päänsä pusikkoon.

Valitettava totuus on, että jokaisessa yhdistelmässä on riskinsä ja mikäli kasvattaja ei niitä tiedosta, pelataan pelkällä tuuripelillä ja seuraukset voivat olla katastrofaaliset niin pentujen, pennunostajan, kasvattajan kuin myös rodunkin kannalta.

[Vieras]

Itselläni oli C-lonkkainen koira joka 11 -vuotiaana ajoi vielä täysiä päiviä, eikä koskaan ontunut, tai näyttänyt siltä että lonkista olisi ollut vaivaa.
Lonkkanivel oli oikeanmuotoinen, mutta hieman liian matala, lausunto: lievä C

[Vieras]

Älä nyt Kepponen vielä maala pirua seinälle , ei ne lonkat vielä suoraan periydy , mikä oli yhdistelmässä isän lonkkien kuvaustulos ja emänemän jne.
Ei kuules tilanne välttämättä ole huono.
Kyllä olisikin helppoa jos A-lonkat aina periyttäisivät samaa, mutta ruokinnallakin on oma osuutensa.

[Vieras]

Onko Kepponen kuvauttanut koiransa, vai onko tämä vainoharhaisuutta siitä syystä, että emällä on C lonkat. Mulla on A lonkkainen vaikka emällä C lonkat ja isällä D lonkat. Indeksit ratkaisee enemmän. Olen senkin kokenut, että sukutaulussa on aata ja beetä, mutta D lonkkainen vain tuli. Mutta ei ole vaivannut mitenkään ainakaan vielä, koira kaheksan vuotta.

[Ruippa]

Mites te selitätte Mööpeleitten voittajan, lonkat D/D ! Eikä kaukana ole S-Lilinkään lonkat, isällä E/D. Olen edelleenkin vahvasti tämän topicin omien näkemysteni takana. Ajavalle koiralle on sama millaiset lonkat sillä on, kunhan ei oo nivelrikkoa. P-Mika vahvistaa säännön, olis hauska tietää mitkä sillä on nyt, kun on ruvennut ajamaan tulosvarmasti (myös sulalta), vai onko ikä tuonut viisautta kalloon. Onnea vain savon mööpelinkävijöille, hienoja tuloksia.

[Ruippa]

Kerroppa Kepponen, miten se d-lonkkaisuus näky sillä sinun nuorella koiralla, jonka poistit metsistä kuleskelemasta Pitiko se nostaa auton takakonttiin, eikö lähtenyt jalosta mihinkään, vaan katsoi anovasti sinua silmiin, tuliko kesken haun pyytämään kaveriksi, vai miten se ilmeni. Oliko jotenkin vihainen kun silitit sen selkää (jos siihen sattu) vai miten se sairaus ilmeni

[Ruippa]

Sovitaan niin.

[Ruippa]

Tiedä sitten onko väittämä totta, mutta eräissä lehtiartikkeleissa tuolla suuressa lännessä on väitetty, että susilla on hyvinkin usein D:n lonkat. Mitähän tuohonkin sanoisi, jos väittämä on totta.

Nythän , kunsusia on ihan luvan perästä saanut tappaa, ne olis pitänyt lähettää kaikki Riista- jaKalatalouden Tutkimuslaitokselle. Otanta on pieni, mutta varmaan sieltä metsästä olis löytynyt enemmänkin raatoja tutkimustarkoituksiin Olis ollut vähän referenssiä puheille ja PEVISA -vaateille.