Kirjoittaja Arrianus päivämäärä Pe Helmi 13, 2009 6:13 pm
Enpä nyt kummempia osaa kertoa Sveitsareista, mutta muutama kokemus on jäänyt mieleen. Olen sitä mieltä, että Norjassa on käytössä paremmat käyttölinjat kuin Ruotsissa. Rodusta löytyy vuosien saatossa mm. useampia Norjan Kilvan mestareita.Tenolla kalassa käydessäni, olen välipäivinä saanut tilaisuuksia käydä mehtuulla sveitsinajokoirien kanssa. Ainakin näillä koirilla asiat olivat kohdallaan. Pitkänauhaista, kantavaa haukkua, jossa 20-30 sekunnin välein pari äkkiä putoavaa bassoa. Riittävästi intoa. Muistaakseni rotumääritelmän yleisosassa on seuraavanlainen maininta: "...isäntäänsä kiintynyt..." Juuri tästä kohdasta olin kiinostunut saamaan tietoa - mitäsillä tarkoitetaan. Itse luin sitä kohtaa kuin piru raamattua - totta kai! Käytännössä kävi selville, että tällä sanonnalla halutaan ilmaista vain koiran tottelevaisuutta ja yhteistyökykyä. Koirien omistajan mukaan näillä koirilla saa helpommin kaatoja kuin muilla roduilla. Ja kyllähän sitä saalista kohtuullisesti riippuikin tuntumajan räystään alla.