Suomen Ajokoirajärjestö

Heppu kirjoitti:Tulipahan käytyä näyttelyssä Leivonmäellä ja ihmeteltyä arvostelua ei niikään mitä oma koiruus sai mutta urosten sertikehän kaksi ensimmäistä päät olivat molemilla minun silmään nartulta...

Kyllä se Lehmussaaren Aila vaan tietää, Leivonmäen PU1. tänään kolmas näyttely heinäkuus ja kolmas serti ja muotovalio. Ei tainnut ihan vahinko olla. Taitaa olla kuitenkin selvä uros kyseessä.

Ei muuta kuin reilut onnittelut , myöntää täytyy että oli näyttävä koira ropaltaan ja esintyi hienosti. Mutta jokaisessa on jotakin sanomista myös sertin koirissa ja sehän on arvosteluun perustuva arvio aina niitä tulee heittoja . Omassa sessussa on omat puuteensa joilla on hävinnyt paremileen kolme varasertiä ja nyt mikkelissä serti taso ei ollut tosin niin kova kuin ennen kun on hävinnyt aina paremileen .Ja tämä meidän on aina muistettava kun menään näyttelyihin sillä voi olla se parempi koira ja joutuu katkeran kalkin nielemään. Eili vielä kerran ONNITTELUT Mva:sta

Huonosti toimii "tulospalvelut" ajavien kehistä:
Esim. Halsuan ryhmänäyttelystä ei järjestäjiltä ole minkäänlaista infoa tuloksista. Järjestäjän sivuillakin loppui tiedottaminen heti, kun sai rahat siirrettyä tilille
Kehien ympärillä on nykyään vain seisomapaikkoja ja tulostaulut kehien laidalla on harvinaisia. Kehäsihteeri vain hätäisesti vilauttaa värilaikkaa ja sen perusteella ei kehän laidalla seisoskeleva utelias saa luetteloonsa kovinkaan tarkkoja merkintöjä.
Metsästyskoirien harrastajien päätarkoitus näyttelyissä on tavata tuttuja (vihjailla sopivasti lähiseudun kasvattajista ja siitosurosten ominaisuuksista ) ja kehässä olevien "arvostelussa" tulee väkisinkin katkoja. Kehien ympärille muutama penkki ja tulostaulu kehän laidalle, josta puuttuvat arvostelut voi kirjata luetteloon. Silloin uskaltaisi joku aktiivinen lisätä tuloksia rotujärjestön näyttelypalstalle muidenkin harrastajien nähtäväksi

Yksi asia minua häiritsi päänäyttelyssä kun seurasin esittämisiä niin jotkut koiran esittäjät näyttivät tietoisesti pyrkivän häiritsemään toisten esittämiä koiria juoksuttaen perässä aivan perseessä kiinni, kyllä siellä oli tilaa juoksuttaa koiria ettei olisi tarvinnut puolen metrin päässä toisesta koirasta mennä varsinkin kun vain kaksi koiraa juoksee, tuollainen käytös ei kyllä ole kohteliasta toisia kohtaan ja tähän tulisi kyllä myös tuomarin puuttua.

Tämä Paulin tekemä huomio on liiankin yleistynyt tapa, varsinkin kilpailuluokissa. Monasti esittäjät onnistuukin tavoitteissaan, kun edellä oleva koira saadaan kuuntelemaan ja seuraamaan takaa tulevaa, se häiritsee koiran liikettä ja koko koiran olemusta monasti sioitus vaihtuu ja jonon ensimmäisenä juossut koira häviää kisan.

pääasia ettei kusi lennä ja painu häntä koipien väliin.
vaan 180 astetta sopivassa tilassa, pikkasen löysää ja vastauksen anto niin saattaapi kääntyä vielä pokaalien osoitteet...
ompa katottuna tuomarille sitten kuka lopen "hanat aukoo"...

jf voisi sanoa jotain tälläiseen ilmiöön,
eikait paha urosten kesken ole uhitella, ihmisvihaisuus on aivan toinen juttu.
kovaa luonnetta kehässä ei silti tarvi mehtäinnoksi laskea vaan mittari tulisi löytyä metsästyskelpoisuuskokeessa.

Ainahan joku voi häiritä useimmiten kuitenkin epähuomiossa, enemmän käy sääliksi koiria joita taluttaja yrittää hirttää, tai ainakin opettaa pelkillä takajaloilla kukemaan.

Koiran rähinä ja toisille koirille urraaminen on arkuutta ei osoitus kovasta luonteesta.

kalevi rytky kirjoitti:Koiran rähinä ja toisille koirille urraaminen on arkuutta ei osoitus kovasta luonteesta.

Minulla oli aikoinaan Kyrö-Ukkolainen uros, joka loppuvaiheessa hermostui totaalisesti toisen urraamisesta. Odotti vain rauhallisesti, että pääsi tarpeeksi lähelle.. Ei siitä kyllä ulkomuototuomari kiitellyt

Kovaluontoinen uros tai narttu ei uhittele, ei hauku eikä haasta, se haukkaa, mutta vasta silloin kun lihan irroittamiselle on oikeutus. Nämä urraajat ja rähisijät ovat luonnevikaisia koiria.

kovaluonteinen ei turhaan haasta vaan syttyy kun toinen aloittaa ja yleensä nämä myös ovat itsevarmoja eivät arkoja.
arka tietty pelkourisee jo valmiiksi.

Se on itsevarmuuden ja oman koskemattomuuden merkki, kun koira vähän huomauttelee kurisemalla toiselle, ettei pidä tulla liian lähelle. Se on sitä luenteenlujuutta. Näille koirille ei tarvita maastokortissa mainintoja esim: suurpeto maastossa ,koiran tullessa häntä koipienvälissä pois.

Tarmo tossa kirjoitteli faktaa...alhosaari ja rytky jatkavat näköjään tällä satusetien linjalla...

aimo koskinen kirjoitti:

kalevi rytky kirjoitti:Koiran rähinä ja toisille koirille urraaminen on arkuutta ei osoitus kovasta luonteesta.

Minulla oli aikoinaan Kyrö-Ukkolainen uros, joka loppuvaiheessa hermostui totaalisesti toisen urraamisesta. Odotti vain rauhallisesti, että pääsi tarpeeksi lähelle.. Ei siitä kyllä ulkomuototuomari kiitellyt

Meillä oli aikoinaan saman sukuinen,Kyrö-Ukon pojasta,Piuhan Jyrystä uros.Se ei osannu pitää puoliaan,toiset urokset pieksi sitä mehtäreissuilla.Uroksen emä oli xx Tuuli,siinä oli ainakin kovaluonteinen narttu.