Suomenajokoiran jalostus

[Eino Niemelä]

Jaahah ,vai että väheksyvät kokeita ,anna mun kaikki tollouvet kestää ,kyllä kait nyt kokeista irti saa paljonkin,mutta se ei kerro vaan yksinkertaisesti kaikkea,johan nyt jokainen sen tietää,että kun menee koiran metsään ja on siellä tarpeeksi kauan,alkaa moni kva koira tuntumaan kesyltä,mistä se muuten mahtaa JOHTUA ,kyllä kva arvon vaikeuttaminen aivan varmasti parantaa koira kantaa,ei se ainakaan voi huonontaa

[Eino Niemelä]

Arvon herra Rytkylle,kyllä nyky koesäännöt ihan kohtuu hyvät on,ja varsinkin ajoaikojen sisällä,ja kaunhan ne noita minuuttimääriä on olleetkin,elikkä varmasti lähellä oikeaa,mutta on sen verran helpotusta tullut,juuri tuo 2-viikon koe muodossa ja yksipäiväisyyden,toki se nykyaikana voi olla hyvä asia ,kun aikaa ei tunnu olevan kellään mihinkään ,mutta siihen kva arvoon voi laittaa vaikeutta,sehän on kunniakas arvo käyttökoiralle,silloin se pitäs rima nostaa niin,että moni sitä voi yrittää,mutta melko harva saavuttaa,ei toki nytkään sitä kaikki saavuta,mutta kuitenkin.Ja kyllä nykyisissä koirissa on vastaan itselle tullut monta kva arvo koiraa,ja on valitettavasti joutunut mielessään toteamaan,millä ihmeellä ne on voinut sen arvon saavuttaa,ja siksi tuo ihmetyttää,kyllä tietysti on jokaisella koiralla päiviä,jotka ei mene aivan putkeen,mutta kun ei edes yritä,sillä niin kauan kun koira yrittää on toivoa,ja sille pitää sellaiselle antaa suuret pisteet ,ainakin itse annan joka edes YRITTÄÄ

[Eino Niemelä]

Ja koska osaltani nyt lopetan jalostusasian jauhamisen tähän,niin loppuun vielä selvennys kannoistani: Yhteiskunnassakin on olemassa sääntöjä,on olemassa liikennesäännöt ja muitakin ,moniko uskaltaa sanoa ajaneensa AINA liikennesääntöjen mukaan Ja toisakseen on olemassa myös Ajokoesäännöt ajokoirille,niin moniko uskaltaa sanoa niitten menneen AINA sääntöjen mukaan,virheitä on varmasti sattunut joko tahattomasti,tai sillä Huonommalla tavalla,joten jos itse haluan koirasta ihan oman käsityksen saada,sen mukaan on päästävä metsään,minulta on usein penätty täällä,miksen itse en enään kokeisiin ole mennyt,niin vastaus on tämä Metsästys vie voiton,varsin herra Kalevi on sitä usein penännyt ja jopa irvaillut,mutta nyt on Kalevilla mahdollisuus ensi syksynä tulla livenää kuunteleen ja katseleen nyky koiran,se on syttynyt lopullisesti ja on aikainen,niin saa oman käsityksen,ei tarvitse mennä välikäsien kautta arvuuttelemaan,mikä se on.Mutta Hyvien koirien omistajat menkää kokeisiin,ei hyväkään aina onnistu,mutta kyllä sellainen lopulta näyttää mikä on koiriaan.Hyviä onnistumisia laikille kokeissa ja Metsä,voi tänne tulla muukin kuin Kalevi katseleen ja kuunteleen livenä,ettei epätietoisuus pääse jyllään.Jalostus puolella jatkan entiseen Malliin,Haulikko tai lopetuspiikki oli Paavonkin mielestä hyviä Jalostusneuvojia,niin minustakin

[kalevi rytky]

Onkohan todellisuudessa tapahtunut mitään merkittävää helpottumista valionarvon saavuttamisessa ?
Aikaisemmpien koesääntöjen aikaan moni koira kävi useita kokeita noustakseen VOI- luokkaan, jonka moni mielsi "simputukseksi" sekä ajan ja rahan tuhlaamiseksi. Nykyisillä säännöillä vaaditaan koiralta enemmän ajovarmuutta; ykköseen vaadittavien minuuttien tulee olla vähintäinkin 90 minuuttia erää kohden hyvää ajoa ja omisaisuuspisteiden ka. 7 luokkaa.
Myös innon mittarina nykyiset säännöt ovat paremmat; koira joutuu työskentelemään ajoerässä 120 minuutia ja haun aikana 240 minuuttia. Aikaisemmilla säännöillä ykköseen riitti vaikka oli yksi 40 - 50 minuutin erä kahden hyvän erän lisäksi, se ei nykysäännöillä onnistu. Velttoilevan koiran pelasti haulla hakuerän päättyminen 120 minuuttiin. Ajoerässä hukalla haluttoman koiran pelasti 40 minuutin jälkeen erän päättyminen kenraali hukkaan. Jos pienet huomautukset innottomuudesta ovat lisääntyneet ne varmaankin johtuvat sääntömuutoksesta- ei niinkään koirien innon heikentymisestä. Aikaisempien koesääntöjen aikaan KVA:n arvoon riitti 3 VOI -ykköstä, joista yksi piti olla paljaanmaan ykkönen. Nykysäännöillä vaaditaan 4 ykköstä ja 2 paljaalta maalta, joista yksi saa olla "pitkästä" kokeesta. Kysynkin Einolta missä kohden on merkittävävästi valioituminen helpottunut. Jalostukseen käytettävältä urokselta yleensä vaaditaan KVA:n arvo. Jos valioituminen on helpottunut sen pitäisi ja toivoisi näkyvän myös jalostusurosten lisääntymisenä ja jalostuspohjan laajenemisena, mutta onko näin tapahtunut ? Einolle; määrätyistä syistä johtuen minua ei kiinnosta vähääkään koirasi, eikä sen edesottamukset, se syy et ole Sinä itse.

[Eino Niemelä]

No ei päässyt kesälomalle Mutta kun kerran oli asiallisia kysymyksiä,niihin on syytä vastata,aloitetaan menneestä kyllä juuri näin 3voi 1 ja yksi paljaalta yksi,MUTTA myös AVOIMESSA 1 joko niin, että paljaalta ykkönen ja suoraan siitä voittajaluokkaan,tai lumi ykkönen ja 3 myös paljaalta ennenkuin siinä tapauksessa pääsi voittajaluokkaan,eikös se mennyt näin,joten neljä ykköstä se vaati silloinkin.Mutta voittajaluokassa oli kaksi päivää kuitenkin ja laskentatapa oli eri,eikä siellä kovin huonoja eriä kestänyt olla yhtään ja myös ominaisuuspisteet piti olla kohtalaisia,mutta nykyisin on myös 2-viikonkoe mukana kva arvossa ja kokeet yksipäiväisiä,helpottaa elämää uskoisin Mutta jos ei Kalevi halua koiraani tulla kuunteleen,siitä ei myöskäään parane sitä ennen mennä kirjoitteleen YHTÄÄN MITÄÄN.

[Esa Hanhela]

Oon välillä käynyt lukemassa tunnettujen miesten epäasiallista keskustelua, mutta on siellä jotain asiaakin ollu joka on jäänyt pyörimään mieleen. Into, rehellisyys nehän ovat Einon mietteitä ja hyviä ajatuksia ovat, mutta näitä ei saa sotekea mykkiin koiriin niinku voidaan helposti tehdä (minä luulen että Einolla on kelpo ajuri).
Sitten jäi mieleen Kalevin ajatus vieraan rodun otosta, tätä en osaa arvioida onko kannattavaa. Mutta samalla tuotiin esiin vanhojen käyttämättömien sukujen uudelleen herättäminen kielteisessä mielestä. Tähän minulla on toisenlainen kanta. Suvut jotka ovat sammuneet ei suinkaan ole sammuneet aina huonouden takia. Välillä on ollut kaiken näköisiä painoarvoa eri ominaisuuksilla. Madator urokset ovat tappaneet sukuja, huonontaneet huimasti rotua. Madatorien huonoja veljiä ja sukulaisia käytetty jalostukseen vain suvun varjolla. Madatoreille viety huonoja koiria. Onko se ihan niinkään että suomen ajokoira on vain neljä koiraa jotka tuotiin samassa yhteydessä esiin.
Käyttäkää rohkeasti hyviä ns. harvinaisimmista suvuista olevia koiria jalostukseen, ei kaikkia kannata mitata kannattavuudessa, joskus onnistaa joskus ei.
PS. Kunniottakaa edes hieman toisianne.

[kalevi rytky]

Suurinpia tyhmyyksiä Suomenajokoiran historiassa on jälkeläismäärän rajoittaminen. Höpinät siitos madatoreista on tietämättömyyttä, tai yksinkertaisesti kateutta. Muuta selitystä tuolle ilmiölle en keksi. Esim. Kasken Hailla on eniten jälkeläisiä 933 kpl. Kasken Hain ensimmäiset jälkeläiset on rekisteröity vuonna 1977 ja viimmeiset vuonna 1989. Kun verrataan Kasken Hain jälkeläis määrää vuosina 1977 - 1989 rekisteröityyn määrään on Hain jälkeläisten osuus vain 1,92 % rekisteröidystä määrästä. Lisäksi näistä koirista vain murto-osa on tullut jatkojalostukseen. Näiden tosiasioiden pohjalta on aivan käsittämätön ja ajattelematon väite, että siitos msdaattoreilla on pilattu Suomenajokoiraa.
Suomenajokoiraa nykyaikana pilaa eniten ns. hyvien sukujen perässä laukkaaminen, välinpitämättömyys suvuissa olevia sairauksia kohtaan, valinpitämättömyys haku ja ajolöysyyttä kohtaan ja tuijottaminen pieniin sukusiitos kertoimiin. Suurimpia vaikuttajia rodun alasajoon on välinpitämättömyys Suomenajokoiran ulkomuotoa kohtaan.

[vilajoki jouni]

Suurinpia tyhmyyksiä Suomenajokoiran historiassa on jälkeläismäärän rajoittaminen. Höpinät siitos madatoreista on tietämättömyyttä, tai yksinkertaisesti kateutta. Muuta selitystä tuolle ilmiölle en keksi. Esim. Kasken Hailla on eniten jälkeläisiä 933 kpl. Kasken Hain ensimmäiset jälkeläiset on rekisteröity vuonna 1977 ja viimmeiset vuonna 1989. Kun verrataan Kasken Hain jälkeläis määrää vuosina 1977 - 1989 rekisteröityyn määrään on Hain jälkeläisten osuus vain 1,92 % rekisteröidystä määrästä. Lisäksi näistä koirista vain murto-osa on tullut jatkojalostukseen. Näiden tosiasioiden pohjalta on aivan käsittämätön ja ajattelematon väite, että siitos msdaattoreilla on pilattu Suomenajokoiraa.
Suomenajokoiraa nykyaikana pilaa eniten ns. hyvien sukujen perässä laukkaaminen, välinpitämättömyys suvuissa olevia sairauksia kohtaan, valinpitämättömyys haku ja ajolöysyyttä kohtaan ja tuijottaminen pieniin sukusiitos kertoimiin. Suurimpia vaikuttajia rodun alasajoon on välinpitämättömyys Suomenajokoiran ulkomuotoa kohtaan.

Teorias uroksel ei tarttis jälkeläisii olla sen enempää kun nartullakaan tai esim kolmel neljäl parhaal nartul.
Lopuist tahtoo tulla ihan tavallisii koirii.
Nartuil ne prosenteis parhaat pennut syntyy.

[teppo tuomola]

Juu ei uroksil suuri synnyttämis prosentti ole

[Markku Vohlonen]

minulta on usein penätty täällä,miksen itse en enään kokeisiin ole mennyt,niin vastaus on tämä Metsästys vie voiton,

Onko niitä jäniksiä ammuttava niin paljon koko kauden joka päivä,että ei voi yhtenä tai vaikka kahtena peräkkäisenä päivänä käydä kirjauttamassa hyvän koiransa suoritukset jalostustietoihin.
Ei tarvi pennunottajankaan sanoa että kyllä se emä on ainakin omistajan mukaan ihan loistava koira.

[Eino Niemelä]

Taitaa kesälomalle jäänti siirtyä seuraavaan kesään Kyllä se näin on jos aiotaan pysyä asialinjalla,se parhaiten auttaa jalostupuolen asioissa paljon,tietenkin on erilaisia näkemyksiä,mutta eikö se pitäs mennä niin vain ASIAT riitelee,ja omaltakin kohdalta on sanottava,ei aina kannattaisi lähettää sitä mitä on tilattu .Ja narttu se on joka ratkaisee,minun mielestä,ja sen jälkeen kun se on astutettu HYVÄLLÄ uroksella,eikö se mennyt noin fihty six ja hiukan nartun hyväksi,mutta kukin tyylilläään ,jos uroksella on tuhansia jälkeläisiä kuka takaa mitä se kantaa sisällään ja kohta joutuu astuttaan sisarilla,meniskö se silloin oikein hyvin.Markkulle vielä ,ei niitä tietenkään parene kaikkia vähiä jäniksiä ampua,mutta pyssyn kannssa minä silti siellä olen, sillä ajon suunnasta voi tulla kettukin,ja kyllä niitä pentutilauksia on tullut useita vaikka ei tietoakaan kiimasta tai koetuloksesta,niin se kävi edellisenkin kanssa 5 varausta vaikka pyöreä nolla kokeista

[vilajoki jouni]

minulta on usein penätty täällä,miksen itse en enään kokeisiin ole mennyt,niin vastaus on tämä Metsästys vie voiton,

Onko niitä jäniksiä ammuttava niin paljon koko kauden joka päivä,että ei voi yhtenä tai vaikka kahtena peräkkäisenä päivänä käydä kirjauttamassa hyvän koiransa suoritukset jalostustietoihin.
Ei tarvi pennunottajankaan sanoa että kyllä se emä on ainakin omistajan mukaan ihan loistava koira.

Mul riittää se kun esim urost käytetään ja sitä kehutaan hyväks koiraks samoin narttuu.
Ei koiral ole paljon välii minkä sukunen se on täytyy kattoo koiran omistajaa.

Jos esim joku tunnettu koiranomistaja omistaa uroksen mil on esim 200 jälkeläis niist voi tulla hyvii tai voivat
mennä koemiehil .
Jollen kävis kokeis ja ottaisin saman pennun jäis pennuist pois noin 180 ja syntyis vaan muutama tähdenlento.

Kummassaki tapaukses voidaan mennä pahast mettään mut vähemmil jälkeläisil tulee vähemmän pettyneit
pennunostajii.

Silloinkun uros ei ole kovin tunnettu se pennuilt voi puuttuu monta hyvää äitii ja äiti jos periyttää tähdenlentoi
tulee keskimäärin huonommist nartuist.

Eli hyväst pesäst mist tulee monta hyvää niil kannattaa munmielestäni jatkaa.
Ei enää entisajan sammuvil tähdil

[Eino Niemelä]

Kyllä Esa osu asian ytimeen,Hyviä Rehellisesti AJAVIA uroksia vain jalostukseen,oli ne tullut mistä vaan,sillä jostain ne on taitonsa saaneet,ja kas kummaa sehän koskee sama asia myös narttuja,mutta hyvä olisi jos ne erottuisi jonkun verran tavallisesta "mössöstä" edukseen.

[Esa Hanhela]

Suurimpia vaikuttajia rodun alasajoon on välinpitämättömyys Suomenajokoiran ulkomuotoa kohtaan.

Perusteleppa Kalevi tämä väittämä, eikö kyseessä kuitenkin ole käyttöpuolen rotu. Pitääkö mielestäsi uros olla sertin koira? Onko aina sertin koira parhain metsää kestävä? Jos näin on niin miksi usea KVA koira on ulkomuodoltaan hyvin vaatimaton?

Suomenajokoiraa nykyaikana pilaa eniten ns. hyvien sukujen perässä laukkaaminen, välinpitämättömyys suvuissa olevia sairauksia kohtaan, valinpitämättömyys haku ja ajolöysyyttä kohtaan ja tuijottaminen pieniin sukusiitos kertoimiin.

Eikö tämä ole juuri tuon ns. madatorien käyttöön rinnastettavaa jalostusta. Yhden tai muutaman hyvän varjolla koko suku nostetaan laajaan käyttöön. Vaikka kyseinen suku ei olisi sen kummempi kuin ns. vähän käytetty linja?

Perään kuulutan hyvien käyttämättömien urosten käyttöä jalostukseen, pitää jopa hakemalla hakea vanhoista linjoista huippu uroita. Niitä on, mutta ne on jätetty varjoon milloin minkäkin syyn takia. Yleinen syy on tuntematon kasvattaja/reppumies joka ei panosta kokeisiin. Tuossa Pudasjärvelläkin oli huippu pesue, mutta omistaja ei rekisteröinyt kuin kaksi koiraa pentueesta ja mikälienee syynä?

[kalevi rytky]

Enemmistö Suomenajokoirista on H:n ja EH:n koiria, jonka vuoksi myös näistä koirista on eniten kokeissa käyviä yksilöitä, joista osa valioituu. Rodun huippuyksilöt, joilla on molemmat osa-alueet kunnossa- ulkomuoto ja käyttöominaisuudet -on pieni vähemmistö. Koe- ja näyttelykäynneillä tulisi valita noin 5 % rodun terveitä ulkomuodoltaan ja käyttöominaisuuksiltaan huippuyksilöitä, joita kaytettäisiin jalostukseen, jos aiotaan kohentaa rodun keskitasoa. Tuohon joukkoon eivät sovi koirat, jotka suvultaan ja itse ilmiasultaan ovat H:n koiria tai alenevassa polvessa ja koirassa itsessään ilmenee kielteisiä ominaisuuksia.

Nykyisin on liikaa karvaongelmaisia ja muutoin sairaita koiria, koska kasvattajat tietämättään tai ottaen riskin käyttävät jalostukseen koiria, joiden suvussa on perinnöllisiä sairauksia. Sairauksien esiintuomiseen tarvittaisiin avoimuutta, joka tulisi lähteä koiran omistajasta tai jalostustoimikunnasta käsin-mutta eipä taida rohkeus riittää muuta kuin ilmanaikuiseen höpöttämiseen. Tieto heillä kyllä on- se halutaan vain salata. Jalostusneuvojiltakin on kielletty sairaustietojen julkituominen.

Peräänkuuluttamissasi vanhoissa pois häipyneissä suvuissa on todella ajavat koirat hakemisessa ja hukassa, koska ne ovat ajamattomuutensa tai sairauksien vuoksi unohdettu jalostuksesta, eikä niitä saisi kaivella esiin jalostusmielessä.

Kaikkien tavoitteena tulisi olla terve rotumääritelmän mukainen kestävän erinomaisen rakenteen omaava ajotaidoltaan ja ominaisuuksiltaan hyvä/huippu koira.