Sivu 3, 3:sta

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ma Huhti 30, 2012 3:23 pm
Kirjoittaja einniem
Kyllä se taitaa kaikkinainen totuus olla näin Kovaluontoinen uros koira ei tarkoita ,että olisi LUONNEVIKAINEN,ja enemmistönä sitä on uroksissa joskus myös nartuissa,ne koirat ei ALOITA urosten joukossa tappelua,vaan Lopettavat sen,se pistää vain turhaa räyhääjät ojennukseen,ja sen näkee siitä sitten kuinka helposti ketulta katoaa henki kun se sen kiinniajaa,tulee mieleen että ramaanilla on ollut huippuluonteinen uros ,jolla on ollut tarpeeksi PITÄVÄ luonne.Nyky suomenajokoirissa ei oikein tahdo olla tarpeeksi KOVAA luonnetta,kyllä luonnevikaisen heti erottaa ,silmät palaa kuin pakojäniksellä ja häntä liimautunut vatsaan kiinni,ja vieraamman kontakti yritykset on täysin turhia ,eiköhän se luonnevikainen ala olla siinä.

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ma Huhti 30, 2012 4:12 pm
Kirjoittaja ramaani
juu ei se ainakaan oo kivaa kun oot 60cm kollin kans lenkillä,ja jalkakäytävällä tulee joku pikkukoira räksyttäen vastaan,ja siinä vaiheessa oma koira väistää sen ja häntä menee koipien väliin :shock: pari sellastakin ollut :wink:

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ma Huhti 30, 2012 4:32 pm
Kirjoittaja einniem
Ja ellen väärin muista niin eräs uros Ajokuningaskin vaati Omistajakin kanssa aluksi "Väittelyn " kumpi on lauman Johtaja,ja kohtuu kovan väittelyn ,ja myös tappeluissa muiden koirien kanssa tahto hurme lennellä ja usein toisilta ,kun piti selvyys saada kuka määrää juuri TÄÄLLÄ.

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ma Huhti 30, 2012 7:14 pm
Kirjoittaja meisseli
ramaalille.kyllä sinä näyttelys kerkeet joka viikonloppu kiertää.kehut kasvattias jesuksil hyvis.mutt et kerkee norm.kokees niill.hihmetäl sopii.

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ma Huhti 30, 2012 8:11 pm
Kirjoittaja ramaani
juu olen käynyt viime kesästä tähän päivään,peräti kolmessa(3)näyttelyssä,että aika helvetin hurja määrä :mrgreen: ja on sen verran tullut viime aikoina käytyä kokeissakin, että nytkin kaksi(2)käyttövalio koiraa tarhassa :wink:

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ti Touko 01, 2012 1:46 pm
Kirjoittaja KomiA
ramaani kirjoitti:juu olen käynyt viime kesästä tähän päivään,peräti kolmessa(3)näyttelyssä,että aika helvetin hurja määrä :mrgreen: ja on sen verran tullut viime aikoina käytyä kokeissakin, että nytkin kaksi(2)käyttövalio koiraa tarhassa :wink:

Onnittelut Raikun sertistä Kaustiselta ! Facebookista huomasin, oli kyllä omissa jutuissasi mutta totta siihen voi luottaa 8) Huonosti laittavat näyttelytuloksia näille palstoille, ei pääse edes kateelliset v..maan, näin vappusimojen aikaan voi näköjään yrittää vähän kömpelömmälläkin käsialalla... työkalupohjalta !

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ti Touko 01, 2012 2:33 pm
Kirjoittaja mauni
iTSELLÄKIN UROS JOKA ON TOSI MIELYTTÄVÄ IHMISILLE JA TOISILLE KOIRILLE,MUTTA JOS KAADOLLE YRITTÄÄ JOKU TOINEN KOIRA TULLA NIIN VARMASTI TAPPAIS.SIINÄ SE HYVÄ PUOLI ETTÄ EI AINAKAAN TOISET TESSUT TULE AJOLLE NORKOILEMMAN.

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ti Touko 01, 2012 3:11 pm
Kirjoittaja Ruippa
Mulla ollut kaksikin sellaista narttukoiraa, jos toinen koira tulee/tuli sen ajoon (niinku täällä joskus on käynyt), niin ajon aikana ei välitä toisesta koirasta, mutta kaadolla on kyllä selvinnyt kumman ajojäniksestä ollut kyse - joskus vähän noloja tilanteita ajoon tulleen koiranomistajalle :lol:

Re: Suomenajokoiran luonne

ViestiLähetetty: Ti Touko 01, 2012 3:27 pm
Kirjoittaja KomiA
Varmaan se jonkinlainen pehmeys Suomenajokoirassakin on lisääntynyt. Sillä ei ole kyllä välttämättä mitään tekemistä häiritsevän epävarmuuden ja luihuilun kanssa. Nuorin koirani ei hypi ihmisten rinnuksille eikä riehu. On jollakin tavalla juro, eikä suuremmin ilahdu silityksistä eikä taputteluista. Häkissäkään ei välitä tulla verkolle vieraiden rapsuteltavaksi, ei kuitenkaan väistele kummemmin. Toisten koirien uhkailuistakaan ei isommin innostu. Kuitenkin, jos joku päälle käy niin yllättävän kiivaasti vastaa. Jotenkin toivoisin, että metsätilanteissa (varsinkin karhukoirien kohtaamisessa) ymmärtäisi vähän väistää näitä varsinaisia tappelukoiria. Ajokoiralla antaa rakenne ja karvapeite kuitenkin heikommin suojaa "hulluja" vastaan. Aikoinaan omistin Kyrö-ukkolaisen uroksen joka ei haastanut riitaa, mutta toisen (varsinkin näyttelykehässä) urratessa saattoi kiihtyä aivan hallitsemattomaan raivoon. Ylenmääräinen itsevarmuus ei kuitenkaan "tupakäyttäytymistä" haitannut. Koira oli aina ihmisiä kohtaan leppoisa ja ystävällinen.
Jos Suomenajokoira kalahtaa koppiin ääneen puhuteltaessa, kuset valuu pitkin kinttuja tai nappaa kiinni normaalisti käyttäytyvää ihmistä niin silloin se on luonnevikainen. Harmittavaa on kun tällainen koira saattaa näyttelytilanteessa selvitä hihnassa kuljetettuna, korvan takaa rapsuteltuna ja kuljettajan sääreen nojaten maininnalla luonne 1.
Aika monenlaista koiraa siis kelpuuttaisin normaaliksi Suomenajokoiraksi !