Suomen Ajokoirajärjestö

Keskustellaan mieluummin säänöistä palveleeko ne jalostusta riittävästi eihän esimerkki tapauksissa ole nimetty koiria eikä yksittäisten koirien nimeäminen ja arvostelu näillä palstoilla ole tarpeenkaan.

Laitoinkin listan vain jotta voi katsoa, millä ominaisuudella säännöt nostaa koiria "etusivulle".

Koira voi olla herkkä tai löysä, jopa molempia. Herkkä ja löysä voivat paikata hukkavirhettä haukahdellen ja minuutteja keräten.
Rehellinen ja tiukka koira on hiljaa, saa kisasta jopa kakkosen eikä sijoitu kisassa kärkipäähän. Silti sellaiselta saa saalista, koska ne saavat ajoja hyvin. Kilpakoirista (väh. 3 käyntiä) tällaisia on joka ikäluokasta 10 %. Ykkösprosentti on surkia mutta löytöprosentti hyvä.

Löysästä sen verran, että sille on hankala saada saalista. Mun löysin koira on ajohaukulla haukkunut jälkiä, jonka päälle ehti sataa 10 cm lunta. Yöjälelle se ei silti koskaan haukkunut mutta ajossa sillä jäi haukku päälle.

Niin kuin Kalevi totesi pysytään vain ominaisuuksien arvostelussa.Toivotaan että näistä keskusteluista jää muistikuvaa korttia täyttäessä

Kun mainitsin koirien nimeämisestä en tarkoittanut sillä Voiton julkaisemaa listaa. Voiton tekemä lista antaa hyvän avauksen keskustelulle aiheesta ja todistaa keskustelun aiheelliseksi. Kun laaditaan sääntöjä ja kouluutus teemoja tulisi tarkasti miettiä minkä tyyppisiä koiria halutaan nostaa esille jalostukseen käytettäväksi. On hyvä, että jotkut viitsii seurata koiria ja niiden arvosteluja ja tuoda esille mietittäväksi, että onko suunta oikea vai olisikoha tarkistuksen aika.

Sääntökirjan sivulla 30 kohdassa Ajotaito ja sen ensimmäisessä osassa kerrotaan minkälainen on hyvän metsästyskoiran ajotapa. Mielestäni kaikki, mikä poikkeaa tästä alentaa ajotaitonumeroa, vaikka koira "ajelisi" minuutteja kuinka paljon hyvänsä. Kyllä nykyisetkin säännöt käsittääkseni antavat palkintotuomareille oikeuden arvostella ajon metsästyksellisyyden. Ikäävää vain, ettei sitä ole säännöissä erikseen mainittu. Toisaalta tässä meidän tuomariporukassamme on niin monenlaista "reppujakkaralla istuskelijaa", ettei tulkinnanvaraa voi kovastikkaan enää lisätä. Ollaan pian kuin kettukokeissa. Olen kerrankin Kalevin kanssa kyllä samaa mieltä, että tässä sääntökirjan kohdassa on miettimisen paikka.

Jos verrataan hakua ja ajotaitoa, niin mielestäni haun puolelle on lisätty hieman liikaa tuota tulkinnanvaraisuutta. Ajossa koiran ominaisuuksia pystyy yleensä jonkin verran seuraamaan, mutta hakevan koiran seuraaminen nykysääntöjen mukaan on ihmiselle mahdotonta ja kun se pitäisi vielä tehdä koiraa auttamatta tai häiritsemättä. Jos tuomarit seuraa koiran hakua nykysääntöjen vaatimalla tavalla, voi olla, että innotonkin koira selviää koitoksesta.
Taas, jos koira on opetettu itsenäiseen työskentelyyn ja koiran kyvyt siihen riittää, niin ei siellä tarvi seuranta partiota.
Ihmettelen, miksi lähes joka keskustelussa moititaan tuomareita? Kyllähän jalaton/haluton, tutkaa hallinnoiva koiranohjaajakin vaikuttaa usein kokeen kulkuunn ja luo oman panoksensa koiran arvosteluun.

Jukka Ojanen kirjoitti:Jos verrataan hakua ja ajotaitoa, niin mielestäni haun puolelle on lisätty hieman liikaa tuota tulkinnanvaraisuutta. Ajossa koiran ominaisuuksia pystyy yleensä jonkin verran seuraamaan, mutta hakevan koiran seuraaminen nykysääntöjen mukaan on ihmiselle mahdotonta ja kun se pitäisi vielä tehdä koiraa auttamatta tai häiritsemättä. Jos tuomarit seuraa koiran hakua nykysääntöjen vaatimalla tavalla, voi olla, että innotonkin koira selviää koitoksesta.
Taas, jos koira on opetettu itsenäiseen työskentelyyn ja koiran kyvyt siihen riittää, niin ei siellä tarvi seuranta partiota.
Ihmettelen, miksi lähes joka keskustelussa moititaan tuomareita? Kyllähän jalaton/haluton, tutkaa hallinnoiva koiranohjaajakin vaikuttaa usein kokeen kulkuunn ja luo oman panoksensa koiran arvosteluun.

Paljon on tullut kokeissa käydyksi ja ainut mieleen jäänyt koe jossa ei ole palkinto tuomarit pyydettäessä lähteneet liikkelle ja katsoon mitä koira puuhaa on ollut kilpa, mutta hehän olivatkin "herra ylituomareita".
Kyllä palkintotuomarit ottavat pitkälle huomioon koiran kuljettajan toivomukset, ei koiran perässä juoksemalla mitään selviä. Jokainen palkintotuomari joka pystyy metsästämään ja saa saalista kykenee myös kokeissa ajettavan näkemään, ei siihen paljon jalkoja tarvita eikä huippu urheilian kuntoa. Liian usein koiran epäonnistumisesta saa syyt palkintotuomari. Jos kouluutus teemat ovat typriä ja palkintotuomarit noudattavat niitä ei se ole palkinto tuomareiden vika, vaan vika on ohjeiden laatioissa ja kouluuttajissa. Liian usein koiran kuljettajat pyrkivät estämään koiran arvostelua. On tuttu lause "ei mennä ettei häiritä koiraa" tämä jäisi varmasti vähemmälle, jos ajettavan näkeminen vaikuttaisi positiivisesti arvosteluun. Koiran kuljettaja/omistaja koiransa tuntien osaa kyllä opastaa palkintotuomarit aitiopaikalle seuraan koiransa työskentelyä.

Kilpaan pääsy jo tarkoittaa et omistaja uskaltaa koirallaan kokeis osallistuu jo paljaanmaan aikana .
Munmielestäni kirjoitit hyvin et kokenut metsästäjä saa näköhavaintoi turhaa liikkumat.
Munmielestäni jo haun aikana tarttis yrittää pysyä tuulen alla ,silloinkun ajo lähtee oltais valmiina siel mis
ajo kuullaan eikä tuulenpääl,jänis jos on tuulen alla ja lähtee poispäin ajo karkaa helpommin ja jänis on
koko ajan tuulenalla kuuntelemas kun hölmöt juoksee peräs.
En ole enää tuomariks menny kun hyvii vehkeit on keksitty mil pystyy ajoo seuraamaan jos ajo kauemmas
menee silloinkun ajo pyörii lähel ja epäillään et koira paskaa puhuu silloin tarttis kattomaan mennä .
Siel nähdään ajettava tai löysyyt haukkuva koira.
Tääl kun olin kilvas maasto-oppaana oli molemmil päivil maasto-opast puolustavat koirat kun alle 100 m
irtilaskupaikast rupesivat haukkumaan kertoivat et yöjälki on.
Monta kertaa on niinhuonoi koirii kun kokeis tuodaan etteivät osaa haukkumal kertoo et ne on paikkaan
viety mis jäljet on lähel ,sitävarten esim Garmin olis hyvä et näkee et maastos on lähel jälkii mut koira
vaan on niin huono ettei jänist löydä.
Tarttis sellasii tutkii kehittää mil sais ohjelmoituu 4 -5 käsilaitet mitkä kartal näyttävät koiran lisäks nää
toiset silloin ei turhaa ajoriipuu uskalla kuurokaan vetää kun näkee et koira on toisen tuomarin vieres
antaa sen vetää jos se kuulee.
Mult on joskus vieraas mettäs karanneet koira ,koiranomistaja ja toinen tuomari kun mul on sanottu et
jää jäniksen lähtöpaikal enkä silloin ole ittekään uskonu koiran tuloksee kun yleensä ajavan edes jänis
palaa lähel makuupaikkaansa.

Voisko/pitäiskö koepöytäkirjan lisätiedoissa olla kohta, josta selviäisi, onko koira koeteltu paljainjaloin vai jalat suojattuna? Jos meinataan "jalkajalostusta" tehdä, niin mielestäni tärkeä lisätieto.

Joutaisi kieltää kokeissa kaikenlainen jalkojen suojailu, ainoastaan paljainjaloin.Vanhoissa säännöissä oli kohta 80.Käpälien kunto. Olosuhteet arvioidaan käpälien kannalta. 1=ehjät käpälät erittäin vaikeissa olosuhteissa. Olisi tuikitarpeellinen tieto joillekkin.

Siis suapiko siellä tossuja käyttee. Tuomarilla pittää olla pistooli semmosia koiria varten,häpäisee koko rodun jos joku vielä näkköö..

Minä olen Pasi käyttänyt yleensä haulikkoa näissä poisto hommissa,ja yleensä syynä on ollut Laiskuus tai Huonosti Ajava,tai liian huono luonne,käpälien takia ei kukaan ole VIELÄ kuollut,saa nähdä miten käy tulevaisuudessa,saattaa sekin eteen tulla,kuka ties.

Tarkotin lähinnä omien koirien poisto hommissa,liian suuri riski jos toisten koiria joutuu lopettaan lupaa kysymättä

Vaikka toisaalta sehän on,että hävittää paskat pois oli ne omia tai vieraita

jari huttunen kirjoitti:Joutaisi kieltää kokeissa kaikenlainen jalkojen suojailu, ainoastaan paljainjaloin.Vanhoissa säännöissä oli kohta 80.Käpälien kunto. Olosuhteet arvioidaan käpälien kannalta. 1=ehjät käpälät erittäin vaikeissa olosuhteissa. Olisi tuikitarpeellinen tieto joillekkin.

Minä en power pootseista luovu...jää kokeet vanhemmille jermuille mun puolesta!
Koiralla en hyväksy kyllä ko.käytäntöä. syvä kolo kutsuu jos olisi noin huonojalkanen.