Mitkä kohdat ajokoesäänöissä palvelevat jalostusta.

[matti jaakola]

1. eikö se ole voimassa tämän hetkisissä säännöissä ajotaidossa ja sana metsästyksellisyys tulisi kertoa kaiken.
tuomarin ykköstehtäviä on varmistaa ajaako koira liikkeellä olevaa ajoeläintä vai haukkuuko tyhjää ja siinä ei ohjaajan toivomukset pitäisi painaa hitusen vertaa.
2.
3. koira käsissä mutta ei jaloissa tulisi kertoa oleellisen.
ennemmin pelätään koiran saavan hallittavuudesta nelosta tai vitosta.
kokopäivän intopisteytykseen tarvittaessa käyttöön muutakin kuin se takuuvarma nelonen.

4. ehkä joku pikkupiste 1-10 tuohon kokonaisvaikutelma/metsästyksellisyys voisi olla paikallaan kertomassa loppupisteitä tarkemmin minkä laatuista koiran työ on ollut sinä päivänä.
liippaa lähelle kohta ykköstä ja kakkosta mutta tässä olisi kokopäivä pikkupistein tai sitten tarkemmin tekstinä mutta tilastoinnissa pisteinä paree.

[Kalevi Vänskä]

...kokopäivän intopisteytykseen tarvittaessa käyttöön muutakin kuin se takuuvarma nelonen.

Nykyisin 40=mi haun aikana, 41=mi ajon aikana ja 42= mi koko koetteluaikana. Kun nuo laittaa sinisen kirjan ohjeen mukaan, se riittää kertomaaan koiran innokkuuden ja missä kohtaa innottomuutta esiintyy.

[Pauli Sornikoski]

olen aloittanut jänismetsästyksen 60 luvun puolessa välissä ja koirat oli silloin samanlaisia kuin nytkin, luonteet olivat vaan kovempia esim ihmistäkin kohtaan, oli silloinkin hakulöysiä ja ajolöysiä sekä innottomia koiria niin kuin nykyäänkin, ajotaitoakin oli hyvillä koirilla varmasti samanverran kuin nytkin, mullakin oli 60 luvulla koira joka oli hyvä ajamaan teillä, ajoi maantietäkin aina useita kilometrejä, aina antoi yöjälkeen toisinaan kovastikkin mutta oli ajolla rehellinen, rakenteeltaan oli raskas mutta into ei kyllä loppunut koskaan, siltä sai jäniksiä ja kettuja sen verran kun jaksoi kantaa, tämänkin päivän koirat ovat juuri samanlaisia kuin silloinkin ei se siitä kummene vaikka mitä kirjoitatte, yksi ero varmasti on, koira ruokitaan kotona hyvin niin ei sen tartte ainakaan saalista nälkiinsä ajaa, aina tulee olemaan innottomia, haku ja ajolöysiä ei niitä saada koskaan kitkettyä pois, luonteet on parantuneet ainakin siinä suhteessa että eivät tartu kiinni kun menee puhuttelemaan, kyllä tämän päivän suomenajokoira on riittävän hyvä tarkoitukseensa, ei niistä kaikista tule huippukoiraa suotta kuvitella selaista sillä se olisi silloin jo liian helppoa, koettakaapa keksiä siihen selitys että miksi hyvät koirat ovat aina samoilla miehillä, siinä onkin tekemistä

[vilajoki jouni]

Täälpäin on 60 luvun jälkeen hakattu mettiin avohakkui senjälkeen on peuroi ,supei ja teitä tullu lisää ,kanahaukat ja
korpit ovat rauhoitettu ja variksilki taitaa jo kaatoluvat tarvita eli mis on vika kun hyötyriista loppuu.
Odotetaan et supit ja peurat levii ylemmäs niin haut pitenee.
Ilveksest voi olla enemmän hyötyy kun haittaa kun vähentävät peuroi.

[Eino Niemelä]

Samalta 60-luvulta se alko minullakin,joko minulla sitten oli käsittämätön tuuri,vai mikä lie kun sattui kärkeen kolme perräkkein sellaisella innolla varustettua koiraa,jollaisia ei löydy tänä päivänä,ei löydy vaikka kuinka yrittää,siksi uskallan väittää,huonontunut on into LAAJASSA KUVASSA ja muittenkin lähellä olleet sen ajan koirat sattu olemaan samaa kaliiberia,ja uskallan myös väittää ne ei saaneet niin korkeatasoista ruokaa kuin nykyisin,eikä myöskään tunnettu sanaa treenaus,mutta eikö se nyky sanonta kuulu ,vain lahjattomat harjoittelee No oli tsoukki

[Eino Niemelä]

Ja Paulihan mainitsi kirjoituksessaan 60-luvun koirasta,että INTO EI LOPPUNUT koskaan,mutta sekin voidaan testata,paljonko putkeen metsä maistuu,jos ei mene kokeisiin seuraavalla viikolla,ja ihan samoja kuulee muiltakin vanhoilta koiramiehiltä,kun juttua syntyy,niin silloin useimmiten oli miehiä,että kaiholla muistelee menneitä koiria,tokihan sanotaan ,että aika kultaa muistoja,mutta ei pysty allekirjoittaan tuota,jos palaa siihen alkutaipaleeseen,niin itselle sattui hieman tiukahkoja kaksi ensimmäistä,hiukan olisi voinut vanhemmalle ajojäljelle ääntä tulla,mutta ei tullut ,kolmas jo oli lähellä oikeaa,mutta nämä kolme ensimmäistä äärimmäisen rehellisiä.

[Pentti Alhosaari]

Kyllä Paulin kirjoituksessa on aika tyhjentävästi se "totuus" suomenajokoiran tilasta ennen ja nyt. Näyttelypuolella, ei niinkään ulkomuodon osalta, vaan sen arvostelun osalta on laskettu jo tovin aikaa "pulkkamäkeä". Rotua saa arvostella tuomarit, joilla ei ole minkäänlaista näkemystä, saatikka omakohtaista kokemusta rodun käyttörakenteesta.

Olen aikaisemminkin todennut, että koiran metsästysinto on paljolti sama asia kuin koiran metsästyskunto. Jos koiralla sanan varsinaisessa merkityksessä metsästetetään, siis ammutaan riistaa, ja samalla myös ruokitaan siten, että energiavajetta ei tule, tuosta lokakuusta helmikuun loppuun voidaan ajattaa melkeinpä jokainen päiväsydän. Yöunen koirakin tarvitsee, silloin se lepää ja palautuu. Tietenkin kaiken ehtona on, että koiran rakenne, lähinnä siis jalat eli tassut käytännössä kestävät.

Muistaakseni halllitseva kuningas on ollut 40 päivää peräkkäin metsässä jonain syksynä, kyseisellä koiranomistajalla on ollut ennenkin näitä "kausiajureita", siis hallitsee koiran laiton metsästyskuntoon. Mutta asianomainen myös ruokkii koiransa rasituksen mukaan ja osaa muutenkin lukea kampettaan jokaisen harjoituksen jälkeen.

[vilajoki jouni]

Ja Paulihan mainitsi kirjoituksessaan 60-luvun koirasta,että INTO EI LOPPUNUT koskaan,mutta sekin voidaan testata,paljonko putkeen metsä maistuu,jos ei mene kokeisiin seuraavalla viikolla,ja ihan samoja kuulee muiltakin vanhoilta koiramiehiltä,kun juttua syntyy,niin silloin useimmiten oli miehiä,että kaiholla muistelee menneitä koiria,tokihan sanotaan ,että aika kultaa muistoja,mutta ei pysty allekirjoittaan tuota,jos palaa siihen alkutaipaleeseen,niin itselle sattui hieman tiukahkoja kaksi ensimmäistä,hiukan olisi voinut vanhemmalle ajojäljelle ääntä tulla,mutta ei tullut ,kolmas jo oli lähellä oikeaa,mutta nämä kolme ensimmäistä äärimmäisen rehellisiä.

Parempi kunnei verrata koiraa toisen koiraan kun koiral on ain hyvä tuuri jos se toisen koiran voittaa.
Parempi kun koira kilpailee itteään vastaan silloin sel ei ole toisiin nähden paljon etuu.
Kakspäiväset kokeet ovat parhait kun koira voi saada 4 irtilaskupaikkaa se saa jokaisest hakunumeron
ja ajost joka eräs minuutit.
On melkein yhtä vaikeaa hakee tyhjä kun saada tähtivalioks oikeuttava tulos hyväl alueel.
Vaikeampaa kun tuuril saatu 10 ja tyhjä haku on 6,5.

[Eino Niemelä]

Sellainen uskomushan on yleistä ,kunto luo intoa,mutta se ei näyttänyt pitävän paikkaansa takavuosien koirissa,nyky koirissa into laskenut laajasti siinä määrin,että ne tarvitsee jo kuntoa pysyäkseen metsässä edes sen koeajan vaatimuksen verran,mutta silti esim nyky Kilvat paljastaa joka vuosi totuuden,uskoakseni niillä siinävaiheessa pitäs olla ainakin KUNTOA,mutta siitä huolimatta,eväät monella syöty.Mutta laajassa rintamassa menneet ajokoirat eivät kuntoa kaipailleet,vaikka kesän narussa tai häkissä liikkumatta mihinkään,niin syyskuun ensimmäinen päivä kun kausi alkoi ja koira irti,niin sai olla varma jos ei illalla kiinni ,niin seuraavana päivänä uusi yritys,ja ne teki kunnon itselleen melko pian.Näitä oli ennen paljon jotka meni seuraavalle päivälle järkijään jos ei illalla kiinni ottanut,mutta oli viäläkin hurjempia,mutta ainakin minulle riittää jo tuokin.Ja toki niitä "vötkylöitäkin" löyty,mutta vähemmässä määrin,mutta siihen aikaan ei monikaan sellaisia sietänyt,vaan armotta monttuun,vaikka aja kuinka olisi luistanut.Jos koirassa on oikein kunnon PALO se ei kuntoa kaipaa,sellaiseen tulokseen on pakko tulla kun sellaisia ennen kerran oli.Nykyäänkin kyllä varmasti täytyy löytyä jostain saman tyyppisiä koiria ,ei ne ole voinut ihan täysin hukkaan mennä,niin ainakin uskon,vaikka tahtoo olla usko tiukalla.

[Tarmo Leinonen]

Lopetetaan joutava höpöttäminen. Sippas ne koirat ennenkin ,jos niillä ei ajatettu kesällä, niikuin silloin oli aika yleistä.
Muistan yhdenkin syksyn ensimmäisen päivän, kaverin koira väsyi iltapäivällä niin paljon ettei päässyt mihinkään ja löi makuulle maantien laitaan. Kuinka ollakkaan sattui kunnan eläinlääkäri ajelemaan ohi ja pysähtyi huomattuaan koiran tien penkalla luullen sen jääneen auton alle , mutta ei se ollut muuta kuin väsynyt. Toinen mukana ollut koira jaksoi , mutta se oli saanut kesällä reeniä.
Me ollaan sen verran jo kalkkiksia, että aika tosiaankin kultaa muistoja.

[Eino Niemelä]

Otappa Tarmo huomioon,taisin mainita että SUURIMMAKSI osaksi ennen oli TOSIKOIRIA,enämpi kuin nykyisin,en ole ainoa joka niin sanoo,uskotella voi mitä haluaa,mutta kun kerran on sellaisia ollut itselläkkin ja muillakin nähnyt ja kuullut ja kokenut, kerron vain mitä eteen on tullut,niinkuin sata kertaa jo mainitsin"vötkylää" oli silloinkin,mutta silloin ne pääsääntöisesti poistettiin ,ainakin noilla perukoilla jossa itse olin.Siksi pystyn sanomaan LAAJASSA MÄÄRÄSSÄ into on koirilla laskenut,entisiin verrattuna ja piste,jos joku haluaa toisin uskoa,ei se minulta pois ole siitä vaan,mutta minä pidän oman kantani,näillä tiedoilla,ja hyvä on jos eteen tulee vielä sellainen jolla INTO on ykkönen ja muut asiat kakkonen.

[Eino Niemelä]

Toisaalta voihan sen ajatella niinkin jos kerran koirien kohdalla mikään ei ole muuttunut vuosikymmenien saatossa ,niin silloinhan minulla pitäisi olla samanintoinen koira tarhassa nytkin,ilman sen kummempia valkkaamisia ,koska en valkannut silloinkaan,mutta monia on läpikäyty eikä vielä yhtään niitten tasoista ole löytynyt,että sillä perusteella.

[kalevi rytky]

Eihän ajamattomat koirat väsy. Terveen Suomenajokoirien "metsästys into" on keskimäärin erinomainen, jos koira vötkyilee siihen on yleensä jokin syy ja koiraa kannattaa vähän tutkiskella.
Suurin ja yleisin puute löytyy ajotaidosta, kun panevat jäniksen hukkaan Suomalaiiseen selvään sekametsään.

[kalevi rytky]

Otappa Tarmo huomioon,taisin mainita että SUURIMMAKSI osaksi ennen oli TOSIKOIRIA,enämpi kuin nykyisin,en ole ainoa joka niin sanoo,uskotella voi mitä haluaa,mutta kun kerran on sellaisia ollut itselläkkin ja muillakin nähnyt ja kuullut ja kokenut, kerron vain mitä eteen on tullut,niinkuin sata kertaa jo mainitsin"vötkylää" oli silloinkin,mutta silloin ne pääsääntöisesti poistettiin ,ainakin noilla perukoilla jossa itse olin.Siksi pystyn sanomaan LAAJASSA MÄÄRÄSSÄ into on koirilla laskenut,entisiin verrattuna ja piste,jos joku haluaa toisin uskoa,ei se minulta pois ole siitä vaan,mutta minä pidän oman kantani,näillä tiedoilla,ja hyvä on jos eteen tulee vielä sellainen jolla INTO on ykkönen ja muut asiat kakkonen.

Elä Eino yleistä jos sinun koirien into on laskenut ja on huono.

[vilajoki jouni]

Nykyään olis jo kohtalaisen hyvii tutkii mil pystyy koekoirii seuraamaan mut koiriin ei luoteta et niit vois seurata.
Navikaattoreihin uskotaan vaik autol mennään paljon kovemmin kun koira kulkee.
Ei koiratutkast mitään hyötyy tai haittaa ole kun siin ei ole kaijutin mikä sanois, koiral käänny oikealle koira kun jatkaa
suoraan, se sanois käänny takaisin jos se on mahdollist jänis on tehny paluuperän