Ajettavan vaikutus

[vilskari]

Ajettavan vaikutus on suurempi mitä uskotaan .
Sen näkee siitä kun kokees on 2 erää samal koiral .
Jos koira on tasavarma molempien erien ajominuutit olis melkein samat .
Ensimmäinen erä on tärkeämpi silloin kaikil on erän alku lähempänä toisiaan.
Raveissakin hevonen juoksee alkumatkan kovin mut vauhti voi hyytyy piankin.
Jos koira saa toisen ajon vaik 9,30 ja toinen koira klo 13,00 viimeks mainitul voi olla niinkun raveis loppukirin paikka.
Klo .9,30 on mukavampi lähtee 120 min loppukirii ottamaan kun klo 13,00

[silver]

Mitä sitte?

[Papana]

millai ajettava siihen vaikuttaa koska se löydetään.samanlaisesti se kani juoksee,oli aamu tai ehtoo

[einniem]

Niin taitaa vaikuttaa vain ajon laatuun ja minuuttimääriin,lähinnä alkusyksystä (pieni jänis ja piilottelee tietenkin kovasti ja eihän sellainen haisekkaan samoin kuin iso)luonnon suojaus on sentään pienillä,muuten loppus jänikset kokonaan.

[einniem]

Se kyllä on heti kärkeen todettava ei kaikki HYVIN ajavat koirat ole AJOLÖYSIÄ ei sinne päinkään,niin monta täyttäpukkaava on vuosien saatossa ollut ja TÄYSIN REHELLISIÄ AJOLLA,ja kun tässä muutamia kokeiltu,niin iltapäivällä klo 15 pinnassa irti täysin kuivalla alkusyksyn kelillä jänis liikkeelle harvassa kannasa 0,5h pintaan ,niin aina sellaista olen Jalostukseen käyttänyt

[vilskari]

[quote="Papana"]millai ajettava siihen vaikuttaa koska se löydetään.samanlaisesti se kani juoksee,oli aamu tai ehtoo [/quote]

Jos koira löytää ajettavan 5 min ja ajaa 120 min se voi löytää toisen 5 min ja ajaa 120 min.
Jos koira löytää ensmäsen 5 min ja ajaa 120 min sit juoksutetaan koiraa vaik 10 km tunnis 3 tuntii ja laitetaan
hakemaan jäljettömään mettään toinen kone voi kestää paremmin kun toinen .
Jänis ja koira juoksevat kumpikin samas eräs.
Jos koiran ajotaito on kohdas 52 tie ajos hyvä 4 - 5 sellasen koiran pitäis mettäskin pärjätä .

[Papana]

millai ajettava siihen vaikuttaa koska se löydetään.samanlaisesti se kani juoksee,oli aamu tai ehtoo

Jos koira löytää ajettavan 5 min ja ajaa 120 min se voi löytää toisen 5 min ja ajaa 120 min.
Jos koira löytää ensmäsen 5 min ja ajaa 120 min sit juoksutetaan koiraa vaik 10 km tunnis 3 tuntii ja laitetaan
hakemaan jäljettömään mettään toinen kone voi kestää paremmin kun toinen .
Jänis ja koira juoksevat kumpikin samas eräs.

tarkoitat ilmeisesti koiraa tolla ajettavalla etkä jänistä. koska jänis on ajettava eikä koira.eikä se jäniksestä riipu kuin kauan koira mettäs juoksee
koira on ajaja ja jänis ajettava

[einniem]

Kyllä se näin on koira juoksee Metsässä juuri niin kauan,mitä se perimässä on saanut JUOKSUHALUJA

[vilskari]

Ajettavast tarttis kerran tunnis saada näköhavainto ja siin olis koiran oltava alle 5 minuuttii peräs et tiedetään
ajaak koira .
Munmielestäni tarttis ain nähdä mitä koira ajaa ,käyttövalio pitäis olla senverran suures arvos ettei montaa
nuort koiraa ole sijoittuneena paremmin kun käyttövalio.
Silloinkun yks tai kaks kymmenest ajaa ykkösen tarvittee olla kohtalainen koira .

[Papana]

Ajettavast tarttis kerran tunnis saada näköhavainto ja siin olis koiran oltava alle 5 minuuttii peräs et tiedetään
ajaak koira .

mitä se sit tekee jos näkee jäniksen ja koira on 6min peräs ja tulee haukkuen peräs

[vilskari]

Se saa ne näyttää kaupanpäällisinä.

[einniem]

Kyllä näkö havainto on tietenkin tärkeä,mutta koirahan voi olla ajotyyliltään sanotaanko vaikka sellainen hitaan puoleinen ja voi olla joskus ajettava sellainen ,että vetää tuhatta ja sataa,niin silloin voi kaulaa syntyä rauhallisempaan ajuriin,silloin vaan sen ajurin on se "kerrottava",että kannassa ei olla,mutta useinhan sellainen tulee kuitenkin kuin juna vaikka olisi jäljessä 15 min,mutta haukku ei ole silloin kiihkeää,ja useinhan sellaisella ajurilla on niitä kiihtyvyyskohti jos ajettava on kerennyt mennä välillä makuulle,mutta sellaisella jänis on usein kuin narun nokassa lopulliseen hukkaan se ei pistä,vaikka välillä on jäljessä melko paljonkin .

[Papana]

Ajettavast tarttis kerran tunnis saada näköhavainto ja siin olis koiran oltava alle 5 minuuttii peräs et tiedetään
ajaak koira .
Munmielestäni tarttis ain nähdä mitä koira ajaa ,käyttövalio pitäis olla senverran suures arvos ettei montaa
nuort koiraa ole sijoittuneena paremmin kun käyttövalio.
Silloinkun yks tai kaks kymmenest ajaa ykkösen tarvittee olla kohtalainen koira .

hauska vertaus kuva.jos sulla on nuori koira niin se ei voi sijoittua paremmin kuin käyttövalio.miksi ei käyttövalio koirilla sitten edes kokeisiin kannattaisi mennä jos muut on käyttövalioita ja tiedät jo sen perusteella jääväsi viimeiseksi.sekava keskustelu aihe tämäkin

[vilskari]

Koira voi tulla käyttövalioks hyväl kelilki ja hyvil alueil silloin se käyttövalio voi joutuu kovil nuorten koirienkin kans.
Esim tähän laitan 2 kahden peräkkäisen päivän koet mitkä olivat suht koht helppoi Miiarinteen Masil.
Ajot 112 + 92 + 120 + 120
Ajot 115 + 72 + 120 + 114
Siel oli ollu yks neljäst ajettavast vaikeampi.

Jos jänis löytyy pian sen ei pitäis olla ajossakaan niit kaikkein välkyimpii koiran eksyttäjii.

Ajoriipu kortist tarttis kuvat saada ja niissäkin olis hyvä jos kohdan 52 kohdas ileva pitempi tai lopullinen hukka
tulis mainittuu .
Esim Perniös ensimmäinen ajo 107 min näköhavaintoi 3 tieajo 52 = 5 toinen erä 37 min näköhavaintoi 3 tieajo 52 = 4
Eli tuomarien vetämäst ajoriipust näkis miskohtaa ajos jänis nähtäis ja tulik lopullinen hukka tiel.
Silloinkun ajon pituuksis on eroi se johtuu usein jäniksest jollei koira jänist kiinni ole saanu ,ei kaikki koirat edes
piilota kiinniottamaansa jänist.

On hyvii koirii joiden tieajost saamat numerot eivät ole kovin hyvii.
Sijoitus olis hyvä olla ain kärkipääs vaikkei koira ykköst saiskaan usein silloin jää muutama käyttövaliokin taakse.

[einniem]

Laitoin myös erään koiran kahden päivän ajot,en kyllä tiedä mitä nämä tässä tekee,mutta kun kerran Viskarikin

Ajot 92+105 111+120
114+120 120+86
108+120 120+61
Yhdet Lumelta